Avainsana-arkisto: kalastus

Lautanlaskua Pyhäkoskessa

Panun eli Atte Kalajoen kirjoituksen löysi Juha Huusko – alla mainittu ylikonstaapeli oli hänen isänsä. Ihmettelin kovasti tuollaista tervankuljetustapaa, joskohta en ollut kuullut ennen myöskään lautanlaskusta Oulujoessa. Tiesin että Iijokea alas tuotiin puutavaraa ja tervat ym. lautoilla, mutta ei ollut tullut mieleenkään, että Oulun porvarit olisivat vuonna 1819 pystyneet uittamaan tukkilauttoja Iijokisuulta Ouluun. Vaan ovatpa uittaneet. Oulujoki-kirja tietää, että Iissä ostetut tukkilautat koottiin uudelleen vaivalloiselle merimatkalle Iistä Ouluun, jolloin käytettiin purjeitakin apuna. Luotolaiset puolestaan uittivat rakennushirsiä lauttoina saarelleen. Tervat ja lankut tuotiin Ouluun jahdeilla. Entä sitten lauttojen lasku Oulujoessa!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 2

Isiensä mailla  Muhoksella vierailleen silloin 82–vuotiaan teräsvaari Hjalmar Kärnän Norjan Vadsjöstä tarina jatkuu. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Arkistolöydön teki Pentti Lohela. Siitä on jo kauan kun kävin Muhoksella, enkä ole vielä päässyt kotia Jakobselvaan. Mutta olen hiljalleen matkustellut kotia päin. Vaimoltani olen saanut vastaanottaa 3-4 kirjettä ja nyt hän on myös täällä Nordkabissa, jossa olemme käyneet merellä kalastusretkellä. Se kun on niin viehättävää kun itse saa kalat vetää merestä. Itse valmistan myös siitä ruokaa, kalastahan saa monta ruokalaatua kun vain itse viittii laittaa.

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kopsan isäntä Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnässä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä. Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt huomionsa Kopsan no 42 talon tyttäreen Liisa Keräseen (s. 2.1.1872). Tätä kiinnostusta Liisaan pidetään Juhon Laitasaareen paluun perimmäisenä syynä.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kalaukkoni

Kalaukkoni!  Verkkosi venyttäin vedit suojasta vesille ehättäin vaikka näyttääkin yltyvän ujeltamaan taas koillinen vanhoissa kujeiluissaan. Jo piipussakin tanssiinsa riehahtaa katonharjalla vonkuu ja loukuttaa. Kalaukkoni!  Polulla vieläkään en kyykkivän koukkuista varttasi nää. …Pihakoirakin närhille ärhentää sana sievoinen meitäkin lähentää… Näin varpua vitsalla virvontaan runonpoluille väännän;  tietää saat: sinä tuhlaajapoikani katumaton olet aikamme tuhlari sietämätön. Tuhatyhdettä touhua toimittain meiltä elämäkin liukuu livahtain. Olen kurkkinut rannalle ruudustain yhä hartaammin kutsuni uudistain: Tule!  Taaperra liinaani valkeaan työn suonista kouraasi kuivaamaan! On pöydälle nostettu leivät ja voi jopa postikin tuoreita lehtiä toi. Minä haukea keitin. Höyryämään sen asetin. Tuoksuen tervehtimään. Vielä loppasin voita ja tilliäkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Sibelius kalamatkalla Laitasaaressa (1929)

Mäntylästä, kirkkoherran kesäpaikasta on löytynyt jokin aika sitten useita vanhoja kirjeitä ullakon sahanmuhista, jopa ”vanhan Sampan” ajoilta. Allaoleva referointi ei tosin ole näistä löydöistä. Kirkkoherra Karl Alfred Strömmerin vaimo Hilja Sigrid Strömmer (o.s. Hämäläinen, s. 11.5.1879 Helsinki), jota myös Hilliksi kutsuttiin, kirjoittaa kirjeessään sisarelleen Armi Klemetille 12.6.1935: Kuulen tässä saman aikaa sinfoniakonserttia, Sibeliuksen ihanat sävellykset. Varmaan olette nyt konsertissa, siellä on varmaan juhlahetki.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 40 Kähkönen, 46 Tyllinoja | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 4

Käsitöitä ja omavaraista taloutta Kangaspuut olivat Väänäsellä ahkerassa käytössä. Vanhat vaatteet leikattiin kuteiksi. Kirjavista kuteista kudottiin matot lattialle. Valkeista kuteista kudottiin sänkyihin alustat, jotka olivat riittävän paksuja, myös pysyivät hyvin ja suorina mökkänä-patjojen eli olkipatjojen päällä. Matonkudeloimi koottiin luomapuissa ja Elmalta onnistuisi luonti vieläkin. Kangaspuissa kudottiin myös palttinaa, kahdella polkusella, lakana- ja tyynynpäälliskankaaseen kudottiin koristeraita nelipolkusella. Pyyhekangasta kudottiin pellavasta. Pellavaa kasvatettiin talon takana kankaalla, pojat olivat mukana nyhtämässä pellavaa syksyllä pellosta. Elma liotti (’lihasi’) ja loukutti pellavat saunan porstuassa lämpimässä.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Oulujoki – lohijoki

Tuliko Oulujoesta jälleen kalaisa joki? Ennen valjastamista sähkön tuotantoon Oulujoki oli kuuluisimpia lohijokia maailmassa. Ympäristön asukkaat saivat leivänjatkeensa ja myös vientiin piisasi kalaa. Aikakirjoissa mainitaan suurimpien lohien painoksi yli 36 kg. Mm. englantilaiset loordit kävivät joka kesä kalastusreissuillaan Oulujoella. Heistä onkin Sarin kirjoittama artikkeli otsikolla Lohiloordeja Oulujoella – keitä he olivat?

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Lohijupakan Kontu ja Vesa

Heikki Kontu Kämnerioikeuden pöytäkirjoissa mainittu entinen lautamies Heikki Pentinpoika Kontu syntyi 24.5.1739 Kärnän talossa no 1 ja kuoli 23.4.1803 Konnun no 31 isäntänä. Heikki vihittiin 13.4.1764 Kristiina Pekantytär Konnun kanssa. Kristiina oli syntynyt 11.9.1742 ja kuoli 20.1.1814. Kärnässä asuessaan he saivat lapset Matin (s. 13.12.1764) ja Tuomaksen (s. 12.12.1768). Vuonna 1771 perhe muutti Kristiinan kotitaloon Kontuun, jossa asui vielä pitkään Kristiinan veljiäkin perheineen. Lapsia syntyi rippikirjojen mukaan vielä Pentti (s. 1.9.1773, kuoli kahden viikon ikäisenä 14.9.) ja Pekka (s. 27.6.1781). Syntyneiden ja kuolleiden luettelossa on vielä pienenä kuolleet tyttäret Anna Kristiina (s. 22.11.1775, k. 10.10.1779 punatautiin) ja Dorotea (s. 7.12.1779, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Lohitynnyrit

Kansallisarkiston digitoiduissa dokumenteissa on vastikään ilmestyneet Oulun kämnerioikeuden pöytäkirjat vuosilta 1801-04. Niissä on yleensä vain porvareiden raha-asioita. Muhoslaisista näissä on kolme juttua, joista yksi laitasaarelaisista – ohessa Ritva Nygrénin suomentamana ja kirjoittamana: Laitasaarelaismiehet, entinen lautamies Heikki Kontu ja lampuoti Jaakko Vesa olivat 8.9.1801 tuoneet Ouluun myytäväksi neljä puolikastynnyriä suolattua lohta. Lohi oli lajittelussa huomattu mädäntyneeksi ja happamaksi, minkä vuoksi maistraatti oli takavarikoinut tynnyrit. Kaupungin varaviskaali ja varavouti Georg Henrik Humén teki asiasta valituksen kämnerioikeuteen. Oikeuden istunnossa 9.9. vain Vesa oli paikalla, Kontu oli jäänyt pois huonovointisuutensa takia. Vesa myönsi, että heidän kuninkaan padosta ottamassaan lohessa oli vähän hapanta makua.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Sadonkorjuun aikaan

Klikkaa riihenpuintikuvaa – muutama henkilö vielä tunnistamatta. Onko kuva Martti Kesäniemen ottama? Kokemukseni ja muistoni sadonkorjuusta ovat 1950-60 -luvuilta. Kodin ja pääosin koko kotikylän elinehto oli se, että tehtiin työtä, jotta oli syksyllä satoa, mitä korjata. Nyt sitä vasta ymmärtää, miten suunnitelmallista ja vaativaa oli ottaa leipä maasta, metsästä, navetasta!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti