Avainsana-arkisto: huvit

Laitasaaren Tuvan tontin kauppakirja (1923)

Tonttimaan kauppakirja Tänä juhannuksena (2014) satoi räntää – siksi artikkelikuvana talvinen Tupa, Laitasaaren Nuorisoseuran talo. Tunnistatko henkilöitä? Miltä ajalta kuva on? Täten myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet omistamastamme Yli-Kosulan 3/8 manttaalin suuruisesta perintömaasta no 9 Muhoksen pitäjään Laitasaaren kylästä 4 179 neliömetrin suuruisen tontti-palstan Rantapellon yläpäästä Kosulankylän Nuorisoseuralle kolmentuhannen (3 000) Suomen markan kauppahinnasta, josta tuhat (1 000) Smk heti käteisellä maksetuksi kuitataan ja tuhat (1 000) Smk kuluvan vuoden ajalla, sekä loppu tuhat (1 000) Smk vuoden 1924 ajalla.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Pikkujoulut 15.12.1951

Raittiuskurssin järjestämä yllätysohjelmallinen PIKKUJOULU Laitasaaren Tuvalla lauantaina 15.12.1951 klo 20 Tanssia! Tervetuloa! Raittiuskurssin päättäjäistilaisuus ja samalla pikkujoulu järjestettiin Laitasaaren Tuvalla 15.12. alkaen kello 20:00. Illan ohjelma aloitettiin sytyttämällä joulukynttilät jota seurasi välittömästi kurssijoukon tervehdyslaulu. Kosulankylän nuorisoseuran esimies Teuvo Saukkonen toivotti yleisön tervetulleeksi. PPNL:n varhaisnuoriso-ohjaaja Tuulikki Koskela lauloi kaksi jouluaiheista laulua.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Tanssi- ja hupipaikat Laitasaaressa

Tiedossani on ainakin Laitasaaren Tupa, Junniojan lava, Laitasaaren Työväenyhdistyksen talo, Laitasaaren Seurojentalo ja mielestäni vanhin paikka Ilo-ojan silta. Silta sijaitsi Laukka-Ylikiiminki tiellä ennen Laitakangasta. Silta oli aikaisemmin rakennettu puusta ja se sai nimensä kun siellä pidettiin tansseja, kun niiden järjestäminen oli kielletty muualla. Sota-aikana tanssit oli kiellettyjä. Muunlaisia tansseja pidettiin salaa riihissä ja aitoissa ja niitä kutsuttiin nurkkatansseiksi. Luulisin että pitkämatkaisin tanssireissu oli Sanginjoen Pirttijärven nuorilla. He kävivät Sarviselässä soita ja kankaita pitkin huvittelemassa. Siellä asusti kaikille tuttu Sarvi-Kalle. Hän oli itseoppinut hanurinsoiton taituri. Matkan pituuden jokainen voisi mitata”mutkitellen” kartalta. – asiasta keskustelua toivoen Kalevi Leskelä, joissakin kemuissa mukana ollut

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Isoisän olkihattu

…ja muitakin Reino Helismaan ikivihreitä kappaleita kuulimme historian ensimmäisessä Laitasaaren kesätapahtumassa Juha Pirilän esittämänä. Vaikka taivas pikkuisen pilveili ja ripsautti kevyen kuuron, seurojentalolle oli saapunut yli 80 vierasta, jos lasketaan Laitasaaren Martatkin mukaan. Päivä sujui suunnitellun ohjelman mukaisesti ja väki tuntui viihtyvän. Yhtään vanhaa esinettä ei jäänyt tunnistamatta – jopa se kuuluisa nahkurin orsi! Tunnistuskisan voittajat saivat palkinnoksi Leskelän Kalevin hienoja puutöitä. Tihisen Eskosta leipastiin Laitasaaren nännikuminheiton mestari – kisa oli tiukka, parikin uusintakierrosta piti tasatulosten vuoksi tehdä. Laji sopii niin miehille kuin naisille – kaikenikäisille ja on todella viihdyttävä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Artikkeli historiasivustosta Tervareitissä

Laitasaari-blogista kasvoi laaja kylähistoriasivusto Laitasaaren kylän historiaa on kerätty reilun vuoden ajan www.laitasaari.fi -sivustoon. Harrastuspohjalta tuotettavaa sisältöä on kerätty tutkimalla erilaisia arkistolähteitä, haastattelemalla vanhempia kyläläisiä ja skannaamalla valokuvia. Blogi-nimitys on liian suppea kuvaamaan laajaa sivustoa, jossa on 300 postauksen eli artikkelin lisäksi myös 400 sisältösivua ja 1400 vanhaa valokuvaa. Suurin osa sisältösivuista on kylähistoriikkeja mutta myös koulujen, kauppojen ja yritysten historiasta on tehty sivuja. Asiantuntijalta kiitosta Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen toiminnanjohtaja, filosofian tohtori Kari-Matti Piilahti tutustui Laitasaari-sivustoon ensimmäisen kerran jo keväällä 2012. Suku- ja talohistorian asiantuntija pitää sivustoa ansiokkaasti toteutettuna kokonaisuutena.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Laitasaaren kesätapahtuma 13.7.2013 Seurojentalolla

Laitasaari-Seura järjestää kesätapahtuman Laitasaaren Seurojentalolla lauantaina 13.7.2013 alkaen klo 13. Tapahtuman kesto on noin kolme tuntia ja tarkoitus on järjestää tilaisuus, jossa uudet ja vanhat laitasaarelaiset voivat tavata toisiaan ja tutustua. Seurojentalolla on esillä vanhoja laitasaarelaisia valokuvia, museoesineitä ja onpa luvassa myös erikoisten vanhojen esineiden tunnistuskilpailua! Mikähän mahtaa olla erikoisin esine ja kukahan sen mahtaa tunnistaa? Ensimmäiseksi oikein tunnistanut palkitaan. Tapahtumassa esittää mm. Reino ”Repe” Helismaan musiikkia Juha Pirilä kitaralla säestäen – onhan Helismaan syntymän 100-vuotisjuhlavuosi. Järjestämme  myös nännikumin heittokilpailut – eniten nännikumeja maitotonkkaan heittänyt voittaa. Palkinto on luvassa tästäkin kisasta! Lisäksi tapahtumassa pidetään arpajaiset ja tarjolla on kahvia, pullaa ja … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 6 kommenttia

Näyttelijä Siiri Angerkosken sukujuuria Laitasaaressa

Näyttelijä Siiri Saimi Angerkosken (o.s. Pelkonen, vuodesta 1904 Palmu, s. 21.8.1902 Oulu, k. 28.3.1971 Helsinki) 1 isä hopeaseppä Kustaa Palmu (ent. Pelkonen, s. 3.4.1880) syntyi Laitasaaressa, ilmeisesti hänen vanhempiensa Sakarin ja Marian asuessa Halosessa no 54. Siirin äiti oli Hanna Juhontytär Johansson (sukunimi vuoteen 1899 Jaara, s. 9.3.1877 Ii), pariskunta oli vihitty Ruotsin Haaparannassa 2.2.1902. Hanna lähti Amerikkaan ja hänet julistettiin kuolleeksi 10.12.1979 Oulun RO:n toimesta. Viimeinen, vielä varmistamaton tieto hänestä on vuoden 1949 äänestysluettelossa, Port Arthur, Ontario Kanada. 2 Kustaa Pelkosen vanhemmat olivat Sakari Riitanpoika Pelkonen (alk. Pikkarainen, s. 15.5.1849 Oulujoki) 3 ja Maria Simunantytär Pussinen (myöh. Niemelä, s. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 54 Halonen, 74 Saunakangas | Avainsanoina , | 7 kommenttia

Talviurheilua Laitasaaressa – osa 1

Oulun tervahiihdon latu kulki Oulujoen jäätä Vaalasta Ouluun useana vuonna. Pääosin latu kuitenkin vedettiin Oulusta Sankivaaran kautta Muhoksen Korkalanvaaraan, josta se jatkui Leppiniemen kautta takaisin Ouluun. Hiihtoladulle tuli mittaa 75-90 km, riippuen siitä mistä latu oli kulloinkin vedetty. Nuorena poikana tuli matka hiihdettyä useampana vuonna. Tämä tapahtuma veti penkkiurheilijoita paikalle sankoin joukoin. Toinen merkittävä tapahtuma oli kultakelloravit Oulujoen jäällä. Koivikon kohdalle jäälle oli aurattu ravirata, jossa ajot ajettiin. Tapahtuma keräsi paikalle paljon katsojia. Onneksi jää kesti valtavan painon! Kilpailut ajettiin monissa eri sarjoissa. Hupaisin sarja oli kirkkorekiajo, johon pystyivät osallistumaan kaikki hevosen omistajat. Muistissani on muutamia kilpailijoita mm. Irja Kärnä, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tunnistatko tiernapojat?

Tiedämme keitä laitasaarelaisia tiernapoikia kuvassa on, mutta tiedätkö sinä? Vasemmalla Kuningas Herodes, sitten Murjaanien Kuningas ja Knihti – oikealla tähdenpyörittäjä Mänkki.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 6 kommenttia

Siivoa römppää

Louhi-lehti 16.11.1898 (klikkaa linkkiä niin näet kaikki 1898-vuoden Louhi-lehdet) Warastettu römppäwiikon aikana Muhoksella renki Juho Puustilta talwilakki, Juho Jaaralta housut, suutari Juho Hämälältä 5 paria kengäksiä ja Heljän talon piikalta kalossit. Sen lisäksi on myöskin wähäisiä heinän warastuksia kuulunut. Kaikki muut mainitut tawarat owat menneet menojaan, paitsi ensinmainittu on saatu takaisin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti