Avainsana-arkisto: huvit

Laitasaaren Martat

Laitasaaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 24 Laukka, 29 Yrjänä, 37 Ähkynen, 40 Kähkönen, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Kamppailun jälkeen (1941)

Nimittäin marssi… Että se voitettiin, siitä voimme hiljaisesti iloita – äänekäs kerskuminen ei ketään kaunista. Sisäinen voitto kuitenkin on suurempi kuin ulkonainen. Tästä akkunani ohitse kulkee varsin vilkas kulkureitti, jossa ennen sotaa mennä pölisti jopa satoja autoja päivittäin lennättäen pölyä silmillemme ja keuhkoihimme. Ne ovat nyt siellä, jonne ne monesti tulin toivottaneeksi. Anteeksi, autonomistajat, mutta ken asuu parin metrin päässä valtamaantiestä, saattaa ajatella niinkin epäystävällisesti.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren Nuorisoseurasta v. 1924

Laitasaaressa toimineen nuorisoseuran talo eli Tupa paloi vuonna 1969 ja samalla tuhoutuivat seuran vanhimmat asiakirjat. Senpä vuoksi ei ole koskaan täysin varmaksi tiedetty, milloin yhdistys perustettiin. Vanhimman säilyneen pöytäkirjan kopion mukaan perustamisvuodeksi arveltiin 1913. Liitto-lehdessä julkaistiin seitsemänsivuinen Muhos-pitäjänumero 11.7.1924. Lehdestä löytyikin mielenkiintoinen nuorisoseuraa käsittelevä artikkeli. Vuosisadan vaihteessa perustettiin nuorisoseura Laitasaaren kylään. Seura toimi aluksi vilkkaasti, pitäen kokouksia ja iltamia jäseniensä kodeissa. Syystä tai toisesta seuran toiminta nukahti joksikin aikaa, vasta v. 1911 heräten uudelleen eloon, jolloin se perusti oman talon, nimeltä ”Tupa”, ja seuran nimikin muutettin Kosulan kylän nuorisoseuraksi.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Elämää ennen vanhaan Väärän tilalla – osa 2

Eila Nurro o.s. Valkonen muistelee lapsuuttaan Laitasaaren Väärän tilalla. Artikkelin ykkösosa on täällä. Koulumatkat kuljettiin veneellä joen toiselle puolelle Huovilan koululle. Anna-äidin veli Veetu vei lapsia veneellä kouluun ja sai siitä palkkaakin. Opettajana toimi Lyydia Hirvelä. Apuna oli sairaanhoitaja neiti Näsi. Sota-ajasta Eila muistaa esimerkiksi miten Oulun pommitettiin. Lyydia Hirvelä oli sanonut, että nyt mennään mettään, eikä lähetä sieltä ennen kuin hän antaa luvan.

Tallennettu kategorioihin 5 Väärä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Vapaan valistustyön vainiolta (1941)

Olkoon sen kylän nimi vaikka Saarensyrjä. Me saarensyrjäläiset olemme siksi vaatimattomia, ettemme tahdo itseämme mainostaa ja siksi esiinnymme mieluimmin salanimellä, vaikka se ei olisikaan aivan tavallista sellainen vaatimattomuus. Vähäpätöiset syrjäkylätkin sepustavat itsestään kaikenlaista tyhjänpäiväistä, jota ei kannattaisi painattaa sanomalehteen. Kun allekirjoittanut yli pari vuosikymmentä sitten päätti pikimmältään pistäytyä Saarensyrjässä, unohti hän itsensä sinne eikä ole vieläkään muistanut lähteä pois. Ja niin on käynyt monelle muulle. Sellaista ei voi sanoa joka kylästä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Hyvää Juhannusta!

Lue aiempia kirjoituksia Juhannuksesta – Juhannusperinteistä – Juhannusta ennen vanhaan – artikkelit avautuvat kun linkkejä klikkaa. Keitä on kuvassa soutelemassa? Klikkaa kuvaa.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hauskaa Valpuria!

Toivotamme Hauskaa Vappua kaikille laitasaarelaisille ja tämän sivuston lukijoille! P.S. Kuvassa Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmer ylioppilaslakki päässä siman juonnissa vaimonsa Hiljan kanssa. Katso pappilan kuvia täältä.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Tuvan tontin kauppakirja (1923)

Tonttimaan kauppakirja Tänä juhannuksena (2014) satoi räntää – siksi artikkelikuvana talvinen Tupa, Laitasaaren Nuorisoseuran talo. Tunnistatko henkilöitä? Miltä ajalta kuva on? Täten myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet omistamastamme Yli-Kosulan 3/8 manttaalin suuruisesta perintömaasta no 9 Muhoksen pitäjään Laitasaaren kylästä 4 179 neliömetrin suuruisen tontti-palstan Rantapellon yläpäästä Kosulankylän Nuorisoseuralle kolmentuhannen (3 000) Suomen markan kauppahinnasta, josta tuhat (1 000) Smk heti käteisellä maksetuksi kuitataan ja tuhat (1 000) Smk kuluvan vuoden ajalla, sekä loppu tuhat (1 000) Smk vuoden 1924 ajalla.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Pikkujoulut 15.12.1951

Raittiuskurssin järjestämä yllätysohjelmallinen PIKKUJOULU Laitasaaren Tuvalla lauantaina 15.12.1951 klo 20 Tanssia! Tervetuloa! Raittiuskurssin päättäjäistilaisuus ja samalla pikkujoulu järjestettiin Laitasaaren Tuvalla 15.12. alkaen kello 20:00. Illan ohjelma aloitettiin sytyttämällä joulukynttilät jota seurasi välittömästi kurssijoukon tervehdyslaulu. Kosulankylän nuorisoseuran esimies Teuvo Saukkonen toivotti yleisön tervetulleeksi. PPNL:n varhaisnuoriso-ohjaaja Tuulikki Koskela lauloi kaksi jouluaiheista laulua.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Tanssi- ja hupipaikat Laitasaaressa

Tiedossani on ainakin Laitasaaren Tupa, Junniojan lava, Laitasaaren Työväenyhdistyksen talo, Laitasaaren Seurojentalo ja mielestäni vanhin paikka Ilo-ojan silta. Silta sijaitsi Laukka-Ylikiiminki tiellä ennen Laitakangasta. Silta oli aikaisemmin rakennettu puusta ja se sai nimensä kun siellä pidettiin tansseja, kun niiden järjestäminen oli kielletty muualla. Sota-aikana tanssit oli kiellettyjä. Muunlaisia tansseja pidettiin salaa riihissä ja aitoissa ja niitä kutsuttiin nurkkatansseiksi. Luulisin että pitkämatkaisin tanssireissu oli Sanginjoen Pirttijärven nuorilla. He kävivät Sarviselässä soita ja kankaita pitkin huvittelemassa. Siellä asusti kaikille tuttu Sarvi-Kalle. Hän oli itseoppinut hanurinsoiton taituri. Matkan pituuden jokainen voisi mitata”mutkitellen” kartalta. – asiasta keskustelua toivoen Kalevi Leskelä, joissakin kemuissa mukana ollut

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti