Avainsana-arkisto: historiakirjat

Arkistomateriaalia sotaevakossa Laitasaaressa

Suomen toiseksi vanhin maakunta-arkisto perustettiin 1932 Ouluun. Ajatus maakunta-arkistojen perustamisesta sai alkunsa 1880-luvulla ja asiaa käsiteltiin vuosikymmenten ajan eri tahoilla. Vasta 1924 asetetun uuden maakunta-arkistovaltuuskunnan toimien seurauksena ensimmäinen maakunta-arkisto perustettiin Hämeenlinnaan 1927. 1 Oulun maakunta-arkisto sai toimitilansa lokakuussa 1931 valmistuneesta Ainolasta, arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemasta rakennuksesta, jossa toimivat myös Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja maakuntamuseo. Nykyisin rakennuksessa on Pohjois-Pohjanmaan museo.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Siepon historiasta

Siepon eli Määttä 20 historia on nyt pääosin kirjoitettu. Talosivulta puuttuu vielä tilan muut asukkaat, mutta ne ovat työn alla. Siepossakin on usein vaihtuneet asukkaat ja siinä on mm. asunut Perttusia, Rusasia ja tietysti Määttiä. Vikarin kartassa vuodelta 1739, joka oheisessa kuvassa, näkyy kaksi Määtän tilaa Petteri Määttä ja Lauri Määttä. Todellisuudessa Määttiä oli enemmänkin tuolloin jo, mutta jostain syystä Vikar ei niitä karttaansa ole laittanut. Määttien jakautuminen useaksi eri taloksi alkoi noin 1690 luvulla. Sitä aiemmin oli jakautunut Kauppi Määttä omaksi tilakseen.

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo, 36 Kauppi | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Heikki Hyrkki antoi naimaluvan

Jotta pääsi naimisiin, piti käydä rippikoulu. Ripillepääsy nähtiin siirtymäriittinä lapsuudesta aikuisuuteen. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen. Tämä sisälsi oikeuden osallistua ehtoolliselle, juoda alkoholia ja kahvia, polttaa tupakkaa ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Siekkisen historian päivitystä

Siekkinen on erittäin vanha talo Laitasaaressa. Kirjoitimme Lea Rinteen kanssa sen (Siekkinen 23)  historiaa.  Lea on ansiokkaasti tutkinut monia laitasaarelaisia sukuja kauan ja yksi niistä on Siekkisen asukkaat. Minun tehtäväni olikin vain koota tiedot artikkeli muotoon. Minun käsialaani on sitten nämä talon kruununtila/perintötila asiat. Talossa on ollut muitakin asukkaita kuin talon alkuperäisiä Siekkisiä melkoisen paljon.  Siellä on asunut mm. Leiviskän sukua, Taskisen sukua jne. Myös itsellisiä ja muita asukkaita on tilalla runsaasti, joista ollaan tehty oma alasivu. Osa tilan asujaimistosta on vielä kirjoittamatta ja toivomme,  että joku heistäkin kirjoittaisi. Mikäli jollakulla on intoa ja tietoa heistä kirjoittaa Siekkisen sivulle, ohjeet kirjoittamiseen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina | 5 kommenttia

Ensimmäiset verotalonpojat Laitasaaressa

Limingan Laitasaaren kylä käsitti nykyisen Pikkaralankylän ja Utajärven Sotkajärvenkylän välisen alueen. Oulun kaupungin perustamisvuoden 1605 jälkeen kylä kuului Oulun pitäjään ja sen itäraja rajoittui joen länsipuolella Tikkala no 2:n ja Valkola no 39 tilojen väliin. Joen itäpuolella se rajoittui Halolan no 1 ja Kähkösen no 40 väliin. Oulujokilaakson historiakirjassa Laitasaareen 1500-luvulla luetuista taloista suuri osa sijaitsee Muhoskylällä, Perukalla, Honkalankylässä, Muhosperässä, Hyrkkäällä, Pyhänsivulla. Kylmälänkylä luettiin Ahmakseen. Listasin eri lähteistä tilat, jotka ovat varmuudella nykyisen Laitasaarenkylän alueella 1500-luvulta alkaen. Lista löytyy sivuston Historiaa -osastolta. – Raimo Ranta

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Perttu Perttunen käräjöimässä

Oulun pitäjän kesäkäräjillä 6.-8. syyskuuta vuonna 1675 kävi talollinen Bertil Perttunen käräjiä hauptmanni (vouti) Vitus Besoldusta vastaan väärin perustein kannetuista veroista. Bertill Perttunen vastaan Vitus Casparus Besoldus no 36 Raatimies Anders Kauhanen teki valituksen talollinen Bertill Jönsson Perttusen valtuuttamana Oulun vapaaherrakunnan hauptmannista Vitus Casparus Besolduksesta, koska hän on kantanut mainitulta Perttuselta  verot ¼ manttaalista vuosilta 1673 ja 1674 vaikka mainittu tila ei koskaan ollut vapaaherrakunnalle lahjoitettu ja Hindrich Halonen joka samaa ¼ manttaalia nyt  pitää hallussaan on veronsa kruunun voudille  samasta ¼ manttaalista suorittanut; ja siis kaksinkertaisesti vero mainitusta neljäsosan manttaalista on kannettu; siksi  laamannioikeus 10.7. palauttanut asian ja esittää … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin Perttunen (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 3 kommenttia

Muhoksen rippikirja 1699-1722

Muhos sai ensimmäisen kappalaisen noin vuonna 1628. Muhoslaiset anoivat vuonna 1656 kappalainen Abraham Erici Bongia omaksi kirkkoherrakseen perustellen anomustaan mm. sillä, että Bong on hoitanut virkaansa jo 28 vuotta suurella ahkeruudella. Muhoksen ensimmäinen rippikirja Bongin 1628-67 ja hänen seuraajansa Ericus Sigfridi Brax’in 1665-90 ajalta ei ole säilynyt rippi-, kaste-, ja kuolinkirjoja tai niitä ei ole pidettykään. Vanhin nykypolville säilynyt rippikirja on vuodelta 1699. Rippikirja sisältää silloisen Muhoksen kappelin piiriin kuuluvat kylät. Särkijärvi, Juorkuna, Vuotunki, Sanginjärvi, Niskankylä, Ahmas sis: Kylmälänkylän, Utajärvi, Sotkajärvi sis: Pyhänsivun, Muhos ja Laitasaari. Muhos oli aika suuri kylä Oulun pitäjässä ja sen asukkaat Oulun seurakuntalaisia.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Juuso ja Kaisa Ähkysen avioehto

Juuso Pietarinpoika Parviainen eli Ähkynen (s. 11.3.1839) ja leski Kaisa Pietarintytär Määttä (s. 15.9.1848 Utajärvi) vihittiin helmikuun 19. päivänä 1895. Parin vihki Muhoksen kappalainen Erkki Pesonen. 1 Juuson ensimmäinen vaimo, Reetta Aapramintytär (s. 18.4.1840) oli kuollut edellisenä vuonna. Heillä oli ainakin neljä lasta: Anna, Greta Maria, Liisa Ester ja Henrik. 2 Kaisan edellistä puolisoa ja lapsia en ole toistaiseksi löytänyt (ks. Ähkynen no 37, Soljan huom). Koska Juuso ja Kaisa olivat olleet aiemmin naimisissa ja heillä oli rintaperillisiä edellisistä liitoistaan, tekivät he avioehdon. Molempien perillisiä muutti Amerikkaan ja ilmeisesti siitä syystä avioehto julkaistiin Finlands Almänna Tidningissä vuonna 3.4.1907:

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 37 Ähkynen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Holapasta Parviaiseen ja Parviaisesta Holappaan

Vaikka olenkin aloittelija sukututkimuksessa, löysin minäkin jotain ”uutta”, tai siis arvelen löytäneeni. Nimittäin yhteyden Juorkunan Holapista Parviaisen taloon: Laitasaaren Holapan no 51 perustanut Tuomas Pekanpoika Parviaisen (s. 5.6.1722) isän isä on mielestäni Juorkunassa asustanut Tuomas Holappa (s. n. 1654). Lisää aiheesta löytyy Parviaisen no 2 talosivulla. Odotan mielenkiinnolla, löytyykö Holapan sukuja tutkineelta Soljalta tukea tälle oletukselle vai kumoaako hän sen totaalisesti :D Jos oletus saa tukea, on myös mielenkiintoista kuulla, mistä nämä Holapat ovat Juorkunaan tulleet.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | 8 kommenttia

Virtuaalinen päänsärky: kantataloista,vaiko kantatiloista?

Painiskelen parhaillaan sen tilanteen edessä tutkiessani Laitasaaren vanhoja tiloja, että mikä on määritelmä kantatila – mihin aikamääreeseen se sijoittuu, jotta voi puhua kantatilasta. Lisäksi kantatalo – mihin ajanjaksoon se määräytyy että voidaan puhua kantatalosta.  Tästä on olemassa monia eri näkemyksiä. Toisilla näkemys on se, että kantatilat on niitä tiloja, jotka ovat ennen isojakoa. Isojaon idea syntyi v. 1749 ja siitä tuli lisäasetuksia v. 1757. Oulujokilaakson historiakirjassa kerrotaan, että  mittaustyöt aloitettiin Temmekseltä vuonna 1758 ja se päättyi Utajärven Sanginjärvellä ja Särkijärvellä v. 1788. Ja sitten Laitasaaren aluella isonjaon varsinainen peltojen jako taloille toteutettiin Muhoksella 1790-luvulla. Otappa tästäkin nyt sitten selvää, miltä ajalta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 3 kommenttia