Avainsana-arkisto: historiakirjat

Puumerkit vuodelta 1830

Vuoden 1830 henkikirjaan ovat pitäjän nokkamiehet piirtäneet pukstaavinsa: 1 rivi: kirkon kuudennusmies Anders Keinänen Utajärven Juorkunasta sekä kihlakunnan lautamiehet Philipp Taivall Sanginkylästä, Jacob Seppänen Ahmakselta ja Anders Kallio Utajärvenkylästä rivi: Bertill Hardicka, Matts Laucka, Matts Wallkonen ja Henrik Karrhu Laitasaaresta rivi: kihlakunnan lautamies Abram Kosunen Laitasaaresta, Sanginkylästä Johan Kärppä rivi: Ahmakselta Samuel Kolehmainen, Muhoskylästä Abram Henttula ja Johan Kuckonen rivi: kuudennusmies Hans Tihinen Laitasaaresta ja kruununtilallinen Anders Myllyranda Niskalta rivi: verotalonpojat Johan Pyykkö Ahmakselta, Anders Korrhonen Utajärvenkylästä ja Johan Pellkonen Sotkalta Puumerkki (ruots. bomärke) on omistajaa tai asianosaista osoittava merkki, jota kirjoitustaidottomat ovat käyttäneet nimikirjoituksena tai allekirjoituksena.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 24 Laukka, 39 Koivikko, 6 Tihinen, 7 Karhu | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaressa maksettiin ikkuna- ja ylellisyysveroa

Ikkuna- ja ylellisyysveroluettelo vuonna 1798 Ovi- ja ikkunavero oli voimassa vuodesta 1743 eteenpäin aina vuonna 1809–10 voimaan astuneisiin uusiin määräyksiin. Veron perusteena oli rakennuksen ovien ja ikkunoiden lukumäärä, jonka avulla katsottiin voitavan määrittää talon omistajan veronmaksukykyisyys. Veron etuna oli, että rakennuksen koko voitiin arvioida verotusta varten menemättä rakennukseen sisälle. 1 2 1 riikintaaleri = 48 killinkiä = 376 runstykkiä, 1 killinki = 12 runstykkiä Ikkuna-aukot – Fönster Lufter

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Elias Erkinpoika Kestin perukirja 1784

23. elokuuta 1784 pidettiin Kestin 1/4 manttaalin kruununtilalla Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä tilalla n:o 41 perunkirjoitus Elias Erkinpoika Kestin kuoleman jälkeen. Elias kuoli 2.6. Häneltä jäivät täysivaltaiset pojat Erkki, Elias ja Juho ja tyttäret Maria, Riitta ja Elsa. Tytär Maria oli kuollut 10 vuotta sitten ja ollut naimisissa torppari Jaakko Pietilän kanssa Iijoen Kuivasjärveltä. Heillä oli poika Erkki ja tytär Anna. Riitta oli ollut naimisissa kuolleen talonpojan Isak Koukkarin kanssa Paltamosta, Elsa oli naimaton. Elsan holhoojaksi määrättiin talonpoika Pekka Siekkinen Laitasaaresta. Elias Kesti oli ollut naimisissa Kaarina Henttusen kanssa, joka on kuollut kauan sitten, mutta hänen jälkeensä ei ole pidetty … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren Latokartano

Mielenkiintoinen teksti poimittu Raimo Rannan kommentista – siirretty artikkeliksi, Besolduksesta tietoja myös Ritva Nygreniltä Hallintokäytäntö muuttui Oulujokivarressa kuten muuallakin maassa 1600-luvun puolivälissä – syntyi Oulun vapaaherrakunta. Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia hänen perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput 11 manttaalia säilyi kruunun suorassa alaisuudessa sekä muutamilla pikkuläänitysten haltijoilla. Kruunu verotti henkirahalla vapaaherrakuntaa, mutta suurimman osan veroista kantoi hyväkseen vapaaherra. Seudun asukkaiden verorasitusta se ei kuitenkaan lisännyt. Vapaaherrakunnalla oli omat käräjät. Käräjäkäytäntö ja lait eivät poikenneet kruunun käräjistä.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 4 Hämälä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Pakanalliset Jumin häät – osa 2

Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. Ks. osa 1. Muhoksen seurakunnan historiassa on kerrottu Jumihäiden yhteydessä sattuneesta tapauksesta, jossa Siekkisen talossa piikana olleen Anna Kaisa Henrikintytär Ruuthin väitettiin tulleen raskaaksi. Kirjassa on kopio rovasti Johan Wegeliuksen 1759 pitämän rovastintarkastuksen pöytäkirjan suomennoksesta. Siinä mainitaan, että Jumihäät ovat lakanneet sen vuoksi, että kauheaksi esimerkiksi eräs elinkautisvanki mestattiin 16. joulukuuta menneenä vuonna. Pöytäkirjassa kerrotaan, että Muhoksen kappelissa, etenkin Laitasaaren kylässä, on ollut ikivanha totunnainen paha tapa, että nuori väki ja rengit ja piiat ovat kokoontuneet lauantai- ja sunnuntai-iltaisin yhteen sunnuntain ja maanantain vastaisiksi öiksi tiettyyn paikkaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia

Pakanalliset Jumin häät – osa 1

Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. 1700-luvun puolivälistä lähtien alkoi nuoriso huvitella kokoontumalla viettämään vähäistä vapaa-aikaansa yhdessä. Muotoja olivat kylänjuoksu, yöjuoksu, juopottelu, korttipeli ja tanssi. Kirkkoa asia huolestutti ja kirkkokuria tiukennettiin. Perinteisesti kirkon tehtäviin oli kuulunut seurakuntalaistensa seksielämän vahtiminen. Yleisimmin sakotettiin salavuoteudesta ja yhdyselämästä ennen avioliittoa.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Laitasaarelaiset käräjillä Limingassa 1543

Laitasaari esiintyy ensimmäisen kerran kylän nimenä jo tarkalleen 470 vuotta sitten Limingan käräjillä. 1 2 Kylä on oletettavasti ollut olemassa jo ennen tätä, mutta ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vasta tässä asiakirjassa. Voisi sanoa, että Laitasaari on vähintäänkin 470 vuotta vanha kylä. Limingan talvikäräjät 21.1.1543 Påll Månson Laijtisa: bleff sachfeltt för han slo Hasu Kaupii i hudh till 3 mk gaff 1/2 mk

Tallennettu kategorioihin Ähkynen (kantatalo), Kemiläinen (kantatalo) | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia

Niemeläntarhan torpan kontrahti 8.9.1870

Paasimaalla on ollut Niemeläntarhaksi kutsuttu torppa. Vuonna 1870 Antti Paasimaa teki veljensä Iisakin kanssa kyseisestä torpasta kontrahdin. Myöhemmin torppa oli Iisakki Viittasen omistuksessa – sen jälkeen taas Iisakki Paasimaalla ja vuodesta 1874 lähtien nuoremmalla Jaakko Paasimaalla. Vuodesta 1876 lähtien sen omisti Heikki Paasimaa. Torpan hinta vaihteli 500-775 markan välillä ja torpparin työvelvollisuus oli yhteensä neljä viikkoa vuodessa.

Tallennettu kategorioihin 76 Paasimaa, 76 Paasimaa - Niemelänpuoli | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Paasimaan ja Laajin vaihtokirja 7.10.1875

Paasimaa ja Isokangas liittyvät toisiinsa oleellisesti. Molemmilla tiloilla on 1800-luvulla asunut samaa sukua. Veljekset Heikki ja Matti Isokangas nimittäin vaihtoivat tiloja keskenäänvuonna 1875, jolloin Heikki tuli Laajilta eli Isokankaalta asumaan Paasimaalle ja puolestaan Matti muutti Paasimaalta Isokankaalle. Veljekset tekivät vaihdosta tällaisen asiakirjan:

Tallennettu kategorioihin 75 Isokangas, 76 Paasimaa | Avainsanoina , | 4 kommenttia

Halosen kauppakirja

Täten myymme me edesmenneen talokkaan Sylvester Halosen eli Kilströmin perilliset eli kuolinpesän osakkaat nimittäin, minä Johan Eetvart Halonen omani, ja minä Johannes Sakari Könö vaimoni Maria Justiina Halosen perintö osuutet, kiinteää omaisuutta Halonen ja Kotikangas nimisistä perintötaloista Not 54&65 Muhoksen pitäjään Laitasaaren kylässä ostajille, entinen Torppari Iisakki Kärnälle ja talonpoika Aarne Matias Lehtolalle, yhteisesti omistettavaksi, keskenämme sovitusta hinnasta, seitsemäntuhatta seitsemänsataa viisikymmentä /7750/ markkaa kummallekin, eli viisitoistatuhatta /15500/ viisisataa markkaa yhteensä, josta 500 markkaa paikalla maksettiin ja kuitataan, loppu kauppahinnasta on maksettava tämän kulumassa olevan helmikuun kuluessa ilman korkoa. Ostajat saavat maaomaisuutet haltuunsa heti sitten, kun jakotoimitus on päättynyt ja tilan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 54 Halonen | Avainsanoina | Jätä kommentti