Avainsana-arkisto: henkilöt

Ilmari Kianto Laitasaaressa (1939)

Ilmari Kianto ja Turjanlinna Suomussalmella. Rakennus sijaitsi Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta. 15 p. joulukuuta 1939 pilkkopimeänä iltana raahasi minut Muhoksen Majatalosta Suvelan suurruhtinas tarjoten kotonaan päivällisen ja kahvin avec? 1  Oikeastaan ei minusta näinä päivinä ole mihinkään varsinaiseen seuraan, sillä ajatuksissani askartelee joka päivä vain yksi ainoa asia tai kysymys: ovatko ryssät Suomussalmella polttaneet minun komean Turjanlinnani, jonka jätin 7 p. jouluk. kovan taistelun käydessä taloni takametsissä?

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kaarlo Mertaniemestä Koivu ja tähti -henkilö

Tyllinojan pirtti, kuva linkitetty Wanhan Tyllin kotisivuilta. Vuosittain jaettavan Koivu ja tähti -henkilön kunniakirjan vastaanotti aktiivisesta kotiseututyöstä Kaarlo Mertaniemi. Mertaniemi on tehnyt aktiivista kotiseututyötä ylläpitämällä Muhoksen paikallishistorialle ja Topeliaaniselle historialle arvokasta Piilopirtin polkua. 1 Oikeaan osunut valinta jälleen ja nythän ollaan aivan Koivu ja tähti-sadun juurilla! Lämmin onnittelu Kallelle!

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Karhun isäntä J. B. Heikkinen

Tämä on ensimmäinen osa artikkelisarjasta joka kertoo Laitasaaren Karhun no 7 isännästä J. B. Heikkisestä sekä hänen perheestään. Tietoja ja valokuvia olemme saaneet Heikkisen suvulta. Suuret kiitokset! Juho Benjamin syntyi vanhemmilleen torppari Juho Kustaa Yrjönpoika Heikkiselle (s. 19.10.1825 Paltamo, k. 25.3.1897 Oulunsalo) ja Sanna Liisa Juhontytär Tervoselle (s. 30.11.1827 Kajaanin Vuottolahti, k. 22.2.1904 Muhos) Leppiniemen maalla olevassa Leppiahon torpassa, Kajaanin maalaiskunnassa, Oulujärven rannalla. Molempien vanhempien sukujuuret ovat syvällä Kainuussa. Perheen lapset, nuorinta lukuunottamatta kaikki syntyneet Kajaanin maalaiskunnassa eli Paltamossa Juho (s. ja k. 15.3.1849) Kaisa Stiina (s. 11.5.1850, k. 10.7.1893 sydänvaivaan Kajaanissa) – muutti Helsinkiin 1873, ehkä sisarensa luokse, palasi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Sauna-pappa, myrrysmies Jaakko Saunakangas

Samuli Paulaharju (kuvassa) kirjoittaa 18.4.1915 Kodin Kuvastossa vanhan kansan merkkimiehistä – ohessa otteita artikkelista: 1 Viime syksynä, lokakuun 23 p:nä kuoli Kiimingissä Jaakko Saunakangas, tunnettu myös nimellä Saunalainen ja Sauna-pappa. Hän oli paikkakunnan parhaita viimeaikaisia tietäjäukkoja, myrrys-miehiä, olipa vielä näkijäkin ja ennustaja. Ei hän kyllä tokikaan, ei ainakaan maineessa, ollut kuulun Hätämaan vertainen, mutta oli kumminkin niin tiedokas ja taidokas, että aina oman tienoonsa tarpeiksi kykeni taikomaan, jopa joskus sai antaa apuaan etemmäisillekin. Sukujaan oli Saunakankaan Jaakko Kuusamosta. Sieltä oli hänen isänisänsä aikoinaan tullut Oulun puoleen maita ostamaan ja pysähtynyt Muhokselle Kosulan kylään erääseen pikku mökkiin. Sieltä sittemmin muutettiin Saunakankaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 74 Saunakangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 3

Uusi aika on tuonut autot sekä elokuvat Ruijaankin Ihmettelihän sitä vaimokin mitä sinä sinne Suomeen lähdet, vanha mies, mutta minäpä sanoin, että onhan minulla aikaa teppailla ja katsella… nuorempien vuoro on jo tehdä työt. Ja kun on kerran sukulaisten osoitteet paperilla, niin enhän minä eksy. Näin kertoili Kalevan lukijoille tuttu Ruijan kirjeiden kirjoittaja Hjalmar Kärnä poiketessaan toimituksessa sukulaismatkansa yhteydessä. Ensi maaliskuussa 83 vuotta täyttävä suomalaissyntyinen Hjalmar Kärnä oli lähtenyt Ruijan Annijoen kylästä kesäkuun 20 päivänä erään retkueen mukana Suomeen tervehtimään sukulaisiaan. Kärnän suku on lähtöisin Muhokselta, josta Hjalmarin isoisä noin 95 vuotta sitten lähti Ruijaan ja perusti sinne pienen suutarinverstaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Pienviljelijä Juho Heikkinen, sepän poika

Juho Heikkinen on yksi Muhoksen merkkimiehistä. Hän on syntynyt Muhoksen Laitasaaressa sepän poikana v. 1859. Suoritti asevelvollisuutensa Oulun pataljoonassa, toimien mm. sotilassairaalan päällysmiehenä, josta toimesta erosi v. 1886 vanhemman aliupseerin arvolla. Sen jälkeen toimi hän 6 vuotta kiertokoulun opettajana. Opettaja-aikanaan toimi kesät valtion teiden ja ojain teettäjänä.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä, 45 Jurvakainen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sakari Topeliuksen syntymästä 200 vuotta

Zachris (Zacharias, Sakari) Topelius (14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy – 12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli suomalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. 1 Topeliukseen liittyvät artikkelit sivustollamme: Kansalliseepos Kalevala 180-vuotta – artikkeli Koivu ja tähti – artikkeli Topeliuksen aapinen 1700-luvulta – artikkeli Opettaja Inna Lindqvist, satusedän kummityttö – artikkeli Topeliukset vieraina sukulaistalossa Hakkarilassa (kuva linkitetty Wikipediasta)

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 38 Inkala, 64 Lumiainen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 2

Isiensä mailla  Muhoksella vierailleen silloin 82–vuotiaan teräsvaari Hjalmar Kärnän Norjan Vadsjöstä tarina jatkuu. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Arkistolöydön teki Pentti Lohela. Siitä on jo kauan kun kävin Muhoksella, enkä ole vielä päässyt kotia Jakobselvaan. Mutta olen hiljalleen matkustellut kotia päin. Vaimoltani olen saanut vastaanottaa 3-4 kirjettä ja nyt hän on myös täällä Nordkabissa, jossa olemme käyneet merellä kalastusretkellä. Se kun on niin viehättävää kun itse saa kalat vetää merestä. Itse valmistan myös siitä ruokaa, kalastahan saa monta ruokalaatua kun vain itse viittii laittaa.

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Pakinoitsija Marttiinus – Martti Putaala

Kaltio 1958:1 Joulun alla jätti syntymä- ja kotikaupunkinsa Oulun ikuisiksi ajoiksi toimittaja Martti Putaala, oululaisen sanomalehtimiesköörin tunnetuimpia hahmoja itsenäisyytemme aikana. Hän oli kuollessaan 61 vuoden ikäinen, mutta ehti silti toimia sanomalehtityössä yli 40 vuotta, josta ajasta tosin osan kansakoulunopettajana, osan vapaana sanomalehtimiehenä. Tämän ajan kuluessa tuli oululainen ja pohjoispohjalainen yleisö tuntemaan nimimerkit Pudas, Eskon puumerkki ja Marttiinus, joiden taakse itse toimittaja kätkeytyi. 1 Näin alkaa muistokirjoitus Kaltio-lehdessä. Muhoksen kastettujen luettelon mukaan Martti Johannes Putaala syntyi Laitasaaressa Putaalan no 48 talossa 27. syyskuuta 1896 2 vanhemmilleen Iisakki Hermanni Ollinpoika Putaalalle (s. 1866, k. 40-vuotiaana keuhkotautiin 29.7.1907 Oulu) ja Liisa Aapontytär Hangaskankaalle … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 48 Putaala | Avainsanoina | 1 kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 1

Samoihin aikoihin kun Muhoksella valmistauduttiin elokuun 1964 maatalousnäyttelyyn, vieraili isiensä mailla Muhoksella 82–vuotias teräsvaari Hjalmar Kärnä Norjan Vadsjöstä. Allaoleva artikkeli on julkaistu Tervareitti-lehdessä 10.7.1964 ja julkaisemme sen nyt lehden luvalla. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Artikkelin kakkososan löydät tästä. Arkistolöydön teki Pentti Lohela. Pidetyn norjalaisen vieraan Hjalmar Kärnän saivat muhoslaiset vieraakseen viime viikolla. Monet muhoslaiset ovat käyneet häntä tervehtimässä matkaillessaan Norjassa. Hänen ystävällisyytensä ja vieraanvaraisuutensa saa siellä vieraat viihtymään. Noin neljä vuotta sitten sai Kärnä tietää missä hänen suomalais-sukulaisensa ovat ja tutustui heihin rovasti A. I. Heikinheimon opastuksella. Muhokselta löytämiensä sukulaisten ja ystävien … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , | Jätä kommentti