Avainsana-arkisto: henkilöt

Jääkärieversti Väinö Virkkunen (ent. Snellman)

Väinö Fredrik Virkkunen (ent. Snellman, s. 14.11.1894 Laitasaari, k. 13.7.1953 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisen Armeijan riveissä. Virkkusen vanhemmat olivat agronomi Albert Herman Nils Henrikinpoika Snellman (s. 6.1.1857 Rovaniemi, k. 18.11.1921) ja Mathilda Katharina Matts Leanderintytär Källström (s. 27.8.1867 Oulu). Isä työskenteli opettajana Koivikon maatalouskoulussa ja oli perustamassa Saarelan osuusmeijeriä Yliväärän tilalle. Hänen perheestään voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Inna Lindqvist, Laitasaaren koulun toinen opettaja

Pohjolan talvi on kuolettavan kylmä ja pelottavan pimeä huolimatta aamunkoitosta etelässä ja pohjoisessa leimahtavista revontulista. Se sammuttaa tuhansia ihmishenkiä. Ken voisi laskea sen saaliin, ken luetella sen uhrit. Se mikä on heikkoa, haurasta, joutuu häviölle, kuolee ja haudataan. Tämän kaltaiseksi muodostui talvi 1922 Muhoksen Laitasaaressa, jolloin yksi sen pitkäaikaisista työntekijöistä, opettaja Inna Charlotta Lindqvist vaipui sairasvuoteelle. – Synkimmäksi muodostui tammikuun 28. paivä 1922, jolloin levisi tieto, että kyläläisten rakastama opettaja on vaipunut ikuiseen uneen herätäkseen uuden kirkkaamman päivän valjetessa. Opettaja Inna Lindqvist oli syntyisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta jo nuoruusvuosina vietti hän kesäaikoja sukulaisten luona Muhoksella, joka muodostuikin sittemmin hänen elämänsä  varsinaiseksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Maria Tähtelä, Laitasaaren koulun ensimmäinen opettaja

Kansanopettajan ohdakkeinen tie ei vaadi yksinomaan päteviä tietoja ja taitoa, vaan se ennenkaikkea edellyttää eräitä henkilökohtaisi ominaisuuksia, joita on suotu vain aniharvoille. Maria Tähtelä oli yksi sellainen, jonka kehtoon suopea kohtalo oli lahjoittanut opettajan ja kasvattajan rikkaat kumminlahjat ja ne hän uskollisesti tahtoikin kantaa nousevan ihmistaimiston hyödyksi ja onneksi. Maria Tähtelä syntyi Haapaveden Tähtelän talossa talonpoikaisessa kodissa. Vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Pirteä ja tiedonhaluinen oli Maria-tytär ja henkinen lahjakkuus ilmeni jo hänessä lapsena olleessaan, vaikkakin ruumiin voimat olivat heikot, jonka kohtalon kirot painoivat läpi koko elämän.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ahlholmit Laitasaaressa

Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa. Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan. Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Viskaali tuli Laitasaareen

Ruotsista lähtöisin olevalla räätälimestari Olof Wallinilla (s. n. 1728-31, k. 4.5.1791) ja oululaisella vaimollaan Britha Mattsintytär Qvickillä (s. 30.8.1734) oli lapset Brita Maria (s. n. 1758) – on mukana vielä isänsä perukirjassa, mutta häviää sitten kirkonkirjoista eikä löydy haudattujen luetteloistakaan Jacob (s. 3.4.1761, k. 15.3.1831 keuhkopöhöön) – kauppias, puoliso ilmeisesti 15.11.1784 Oulussa Walborg Henrikintytär Sevon (s. 4.5.1760, k. leskenä vanhuuteen 16.4.1831 Oulu) Olof (s. 12.2.1770) – maaviskaali, Alakoistilan no 22 eli Viskaalin omistaja Caisa Gertrud (s. 1766, k. 1768) Eva Elisabeth (s. 30.10.1772) – naimaton, muutti Laitasaareen veljensä, sisarensa ja leskiäitinsä kanssa, kuoli 4.3.1811 tuntemattomaan sairauteen Sophia Magdalena (s. 19.3.1775) … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 4 Hämälä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rättäri sai säästöpankin ensimmäisen lainan

Nimellä Muhoksen kunnan Säästöpankki toimintansa aloittaneen pankin perustamispäätös tehtiin kuntakokouksessa 10.2.1887. Pohjarahasto, joka oli suuruudeltaan noin 600 markkaa, tuli hätäapurahastosta, jota oli säilytetty Limingan Säästöpankissa. Senaatin vahvistettua säännöt voitiin pankki avata yleisölle Valkolan talossa 25. huhtikuuta 1888. Ensimmäinen asiakasmerkintä oli lainan myöntämisestä rättäri Heikki Polviselle. Heikki tarvitsi luottoa lunastaakseen osan Siekkinen no 23 tilasta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 3 Hartikka | Avainsanoina | 1 kommentti

Kalevi Leskelästä Koivu ja tähti -henkilö

Laitasaarelaisten hyvin tuntema Kalevi Leskelä on valittu uudeksi Koivu ja tähti -henkilöksi! Eipä olisi voinut olla osuvampi valinta! Kalevi on ollut pitkään kantavia voimia Muhoksen kotiseutuyhdistyksessä sekä kotiseutumuseon toiminnassa. Lue myös Ylen haastattelut Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä nykyaikaiselle kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia sekä Tuomiopäivän holvi on varmuuskopioiden varmuuskopio (kuva linkitetty Ylen sivulta). Kalevin kynästä ovat myös useat artikkelit sivustollamme – valtaosa niistä löytyy esim. tämän linkin kautta. Lämpimät Onnittelut Kaleville!

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Muhoksen Mimmiä aina muistelessa…

Varmaankin usea muhoslainen nainen on esittäytyessään vieraalle kuullut, että Jaa, vai Muhoksen Mimmejä sitä ollaan. Hiljattain sosiaalisessa mediassa tuli keskustelua, kuka olikaan oikea Muhoksen Mimmi. Usein Mimmi on liitetty Armi Kuuselaan, mutta tämä ei pitäne paikkaansa. Reino Helismaa teki Muhoksen Mimmi -rallin jo vuotta ennen Armin kruunaamista Miss Universumiksi. Usea muhoslainen on selvittänyt aikojen saatossa ”oikean” Mimmin esikuvaa, mistä Helismaa olisi rallinsa kirjoittanut. Osa on sitä mieltä, että hän oli Hilda Maria Musta (s. 26.5.1912 Tyrnävä, k. 11.4.1993 Rovaniemi), jonka sukujuuret kiertyvät Utajärven kautta Laitasaareen. Raimo Ranta on kysellyt Helismaan sekä Toivo Kärjen perikunniltakin asiaa ja sieltä on tullut tietoa, että Mimmi oli fiktiivinen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 32 Pienihuovinen, 35 Kesti, 4 Hämälä | Avainsanoina | 2 kommenttia

Taiteilija Aarre Viinikanoja

Varma Aarre Johannes Viinikanoja (s. 9.1.1918 Oulu, k. 27.1.1981 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari. Viinikanoja opiskeli Vapaassa taidekoulussa vuosina 1940–1941. Hän debytoi taiteilijana Oulussa vuonna 1953. Kuvassa teos Rämesuo, v. 1970. Viinikanoja osallistui lukuisiin Suomen Taiteilijain näyttelyihin, Suomen taideakatemian 3-vuotisnäyttelyyn ja useisiin kansainvälisiin näyttelyihin. Hänet palkittiin lukuisilla diplomeille, mitaleilla ja kunniapalkinnolla kansainvälisissä näyttelyissä, muun muassa Lontoon biennaalissa Englannissa vuonna 1971, Palme d’Or -näyttelyssä Ranskassa vuonna 1974 ja Accademia Roma -näyttelyssä Italiassa vuonna 1972. 1 2 Aarre Viinikanojan isä oli Juho Pietari Pietarinpoika Viinikanoja (alk. Kaveri, s. 25.12.1884 Viinikanoja no 67) ja äiti Johanna Vouti. Aarren puoliso oli Matilda Erika Ronkainen. 3

Tallennettu kategorioihin 67 Viinikanoja | Avainsanoina | Jätä kommentti

Suvivirren säveltäjän sukua Muhoksella

Suvivirsi on virsikirjan virsi numero 571, ja se alkaa sanoilla Jo joutui armas aika (ruots. Den blomstertid nu kommer). Virressä on kuusi säkeistöä. Sen säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä ”Ruotsissa 1697”. Virsi on yhtä rakastettu niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. On otaksuttu, että virren alkuperäiset sanat kirjoitti Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu ”Israel Kolmodin (?) 1694”. Kolmodin-suvulla on etäinen linkki Suomeen, sillä Israel Kolmodinin sisaren kautta siitä polveutuu Wåhlberg-suku, jonka jäseniä asettui 1700-luvulla asumaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 24 Laukka | Avainsanoina , | Jätä kommentti