Avainsana-arkisto: evakot

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 4

Siirtoväen sopeutuminen Muhoksella Karjalaisten asettuessa uusille ja oudoille asuinsijoille tapahtui heidän elintavoissaan vuosikymmenten saatossa sopeutumista, mukautumista ja sulautumista paikalliseen väestöön. Karjalaiset nuoret sopeutuivat nopeammin kuin vanhemmat evakot. Avioliittoja solmittiinkin karjalaisten ja pohjalaisten nuorten kesken jo siirtoväen tulovuodesta lähtien. Leikillisesti onkin sanottu, että silloin alkoi syntyä uusi heimo, nimittäin karjapohjalaiset. Evakoiden sopeutuminen uusilla asuinseuduilla oli hyvin samansuuntaista. Niinpä kerronkin jatkossa miten siirtoväki sopeutui vuosien saatossa Muhokselle. Evakkoväen muutaessa Muhokselle törmäsi kaksi hyvin erilaista heimokulttuuria toisiinsa. Keskinäistä sietämistä vaikeuttivat erilainen kieli, uskonto, kulttuuri sekä toisistaan poikkeavat tavat ja tottumukset.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 3

Toinen evakkoon lähtö Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesäkuun alkupuolella 1944 suomalaiset joukot aloittivat perääntymisen kiireellä myös Petroskoista. Käsnäselän väki koottiin kesäkuun lopussa evakuointia varten Käsnäsenjärven päähän, maantien varressa olevaan metsään. Karjanajajat lähtivät jo viikkoa aikaisemmin lehmäkarjan kanssa lähes kuukauden kestäneelle pitkälle taipaleelle. Ajajien joukko koostui nuorista neitosista ja pojista, sekä vanhoista naisista. Aika kului. Aurinko kiersi taivaan kupolin laelle alkaen laskeutua taivaanrantaan. Autoja ei vain kuulunut. Vihollishävittäjät pörräsivät ajoittain kylän yllä. Petroskoin suunnasta alkoi kuulua taistelun kumua, joka tuntui lähestyvän.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 2

Jatkosodan aika Jatkosota alkoi kesäkuun 25 p:nä vuonna 1941 Neuvostoliiton pommitettua useita maamme asutuskeskuksia. Talvisodan raskaan sanelurauhan takia Suomen kansan taskussa nyrkkiin puristettu käsi vetäistiin ulos. Varsikin Karjalan heimo oli katkera talvisodan epäoikeudenmukaisista rauhanehdoista. Suomi lähtikin sotaan revanssi mielessä. Voimasuhteet olivat nyt tyystin toisenlaiset kuin talvisodassa. Suomen 480 000:n sotilaan armeija edusti itärintamalla huomattavaa sotilaallista voimaa. Lisäksi takuumiehenä oli voimakas Saksan sotilasvaltio.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 1

Saatteeksi Muhokselle sijoitetun karjalaisen evakkoväen historiikki alkaa kerronnalla viime sodista, koska ne aiheuttivat siirtoväen lähdön evakkoon. Historiikkiin sisältyy tunteellisia ja humoristia kohtia, jotka elävöittävät kuivahkoa tekstiä. Toivottavasti ”minihistoriikki” antaa lukijalle valaisevia ja viihdyttäviä lukuhetkiä karjalaisista evakoista. Esitän lämpimät kiitokset Laitasaari-Seuralle, joka otti omaan historiikkiinsa mukaan karjalaisen evakkoväen tarinan. – Pertti Marttinen, ikuinen evakko Talvisodan aika Kesällä 1939 Euroopan taivaalle alkoi kasaantua synkkiä sodan pilviä. Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Moskovassa elokuussa sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa sai vapaat kädet Puolan läntisen osan suhteen, ja Itä-Puola, Baltian maat sekä Suomi sovittiin kuuluvaksi N-liiton etupiiriin. Saksan hyökäsi Puolaan syyskuun alussa valloittaen maan länsiosan. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat (1939)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat kevätlukukaudella 1939, jolloin vuosi tuli täyteen vuokratiloissa Kangas-Karhussa no 7 eli Kalle Heikkisen talon päässä. Kuva on siinä mielessä historiallinen, että koulun oppilaiksi tuli sen valmistuttua entisiä Ponkilan, Huovilan ja siirtoväkeen kuuluvia ja meitä muita lähiseudulla asuvia oppilaita.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Evakkoja Kalilassa

Talvisodan aikana Kalilassa oli sotaa paossa Kinnusen perhe Suomussalmelta. Välirauhan aikana he palasivat takaisin kotiin. Myöhemmin tuli tieto, että partisaanit olivat surmanneet lähes koko perheen – 26.6.1943 sattuneesta traagisesta tapauksesta voi lukea lisää täältä (klikkaa linkkiä). Karjalan evakkoja oli Karvisen perhe, johon kului Hilja-äidin lisäksi mummo ja lapset Yrjö, Lea ja Leena. Leena lähti sotalapseksi Ruotsiin ja jäi sinne pysyvästi. Kontakti perheeseen säilyi sodan jälkeenkin ja vierailuja tehtiin.

Tallennettu kategorioihin 43 Hangaskangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

70 vuotta evakkotaipaleesta

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 70 vuotta karjalaisten lopullisesta lähdöstä Karjalasta. Evakkotaival merkitsi lähes 430 000 ihmiselle uuden elämän rakentamista uuteen ympäristöön. Heitä asutettiin paljon myös Pohjanmaalle. Muhokselle heitä tuli erityisesti Salmista. Lue kaikki historiasivuston evakkotarinat tämän linkin kautta ja karjalaisiin liittyvät tämän linkin kautta. Ottaisimme sivustolle erittäin mielellämme myös lisää vastaavia tarinoita ja muisteluja – vuosia on kulunut jo niin monta, ettei aikalaisia ole kohta enää kertomassa… Lue myös Yle:n artikkeli aiheesta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laukkukaupasta – joka Vuokkia volottaa, se Iitä iikuttaa

Kunne valivo vualimaisen valmistauhut? Onnakko valivo vualimaisen vaimaloih maih valmistauhut tai vallan asetteleheut? 1 Tuollaisella itkuvirrellä saatettiin ”Ruotsi miehet” eli vienalaiset laukkukauppiaat matkaan perheistään. Vienankarjalaiset juuret omaavia asuu yllättävän paljon Laitasaaressa – usea esi-isistämme on kuullut äideiltään ja vaimoiltaan tämänkaltaisen itkuvirren. Moni vienalainen tuli 1920-luvulla vallankumouksen aikaan Suomeen – ensin Ouluun ja sieltä sitten lähikyliin. Olen aiemmin kirjoittanutkin sivustolle artikkelin otsikolla Karjalaisista – Karjalaisuudesta

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Pikkulottana ja muita sota-ajan muistoja

Olin 7-vuotias, kun talvisota syttyi, mutta jatkosodan aikana ehdin pikkulottana ”kantamaan korteni kekoon” keräämällä viljanpuinnin jälkeen pellolle varisseita tähkäpäitä ja perunannoston yhteydessä pellolle jääneitä perunoita. Mieluisinta oli pihkankeruu kotimetsästä. Pihka oli painavaa ja siitä sai runsaasti työpisteitä. Kävinpä muutaman kerran pyörällä vähän vanhemman pikkulotan kanssa kirkolla asti tiskaamassa Toivola-kodissa. Pisteitä kertyi niin paljon, että sain pikkulotta-merkin, jota nyt kannan veteraanien tilaisuuksissa rintapielessäni yhdessä veteraanien kultaisen ansiomerkin kanssa.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti