Talosivuja
Merkintä (*) talon historia on tutkittu (-) talosta tai siitä jaetusta tilasta on tutkittu jotakin. Kantatalojen ja jaettujen tilojen luettelot löytyvät päävalikosta Taloja-sivulta.- 1 Kärnä *
- 2 Parviainen *
- 3 Hartikka *
- 4 Hämälä *
- 5 Väärä –
- 6 Tihinen *
- 7 Karhu *
- 8 Viinikka –
- 9 Ylikosunen –
- 10 Kosunen *
- 11 Rahko *
- 12 Hyrkki *
- 13 Yliväärä *
- 14 Pelkonen –
- 15 Huovinen *
- 16 Isomäättä *
- 17 Pienimäättä *
- 18 Rönkkö *
- 19 Mäkelä *
- 20 Sieppo *
- 21 Perttunen *
- 22 Koistila *
- 23 Keränen –
- 24 Laukka *
- 25 Hakkarila *
- 26 Tapio *
- 27 Ketola *
- 28 Kekkola *
- 29 Yrjänä *
- 30 Kokko *
- 31 Kontu *
- 32 Pienihuovinen *
- 33 Viinikka (alapappila) *
- 34 Kortila (pappila) *
- 35 Kesti *
- 36 Kauppi *
- 37 Ähkynen *
- 38 Inkala *
- 39 Valkola *
- 40 Kähkönen *
- 41 Heljä *
- 42 Kopsa *
- 43 Hangaskangas *
- 44 Arola *
- 45 Jurvakainen *
- 46 Tyllinoja *
- 47 Halkovaara *
- 48 Putaala *
- 49 Karppila *
- 50 Puujalka *
- 51 Holappa *
- 52 Siekkinen *
- 53 Vauhkola *
- 54 Halonen *
- 55 Vainiokangas *
- 56 Penninkangas *
- 57 Ritokangas *
- 58 Pesola *
- 59 Hangaskankaanlaita *
- 60 Ontero *
- 61 Vänttilä *
- 62 Lusikka *
- 63 Rovala *
- 64 Lumiainen *
- 65 Kotikangas *
- 66 Käärmekangas *
- 67 Viinikanoja *
- 68 Pöytäkangas *
- 69 Ylitalo *
- 70 Päätalo *
- 71 Tuohino *
- 72 Pikkarainen *
- 73 Keskiaho *
- 74 Saunakangas *
- 75 Isokangas *
- 76 Paasimaa *
- 77 Koskenniska *
- 78 Honkarinta *
- Muut talot –
Hallinta
Avainsana-arkisto: evakot
Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat (1939)
Klikkaa kuvaa suuremmaksi Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat kevätlukukaudella 1939, jolloin vuosi tuli täyteen vuokratiloissa Kangas-Karhussa no 7 eli Kalle Heikkisen talon päässä. Kuva on siinä mielessä historiallinen, että koulun oppilaiksi tuli sen valmistuttua entisiä Ponkilan, Huovilan ja siirtoväkeen kuuluvia ja meitä muita lähiseudulla asuvia oppilaita.
Evakkoja Kalilassa
Talvisodan aikana Kalilassa oli sotaa paossa Kinnusen perhe Suomussalmelta. Välirauhan aikana he palasivat takaisin kotiin. Myöhemmin tuli tieto, että partisaanit olivat surmanneet lähes koko perheen – 26.6.1943 sattuneesta traagisesta tapauksesta voi lukea lisää täältä (klikkaa linkkiä). Karjalan evakkoja oli Karvisen perhe, johon kului Hilja-äidin lisäksi mummo ja lapset Yrjö, Lea ja Leena. Leena lähti sotalapseksi Ruotsiin ja jäi sinne pysyvästi. Kontakti perheeseen säilyi sodan jälkeenkin ja vierailuja tehtiin.
Tallennettu kategorioihin 43 Hangaskangas, 67 Viinikanoja
Avainsanoina eläimet, evakot, karjalaiset, muistelut, sota-aika
1 kommentti
70 vuotta evakkotaipaleesta
Tänä kesänä tulee kuluneeksi 70 vuotta karjalaisten lopullisesta lähdöstä Karjalasta. Evakkotaival merkitsi lähes 430 000 ihmiselle uuden elämän rakentamista uuteen ympäristöön. Heitä asutettiin paljon myös Pohjanmaalle. Muhokselle heitä tuli erityisesti Salmista. Lue kaikki historiasivuston evakkotarinat tämän linkin kautta ja karjalaisiin liittyvät tämän linkin kautta. Ottaisimme sivustolle erittäin mielellämme myös lisää vastaavia tarinoita ja muisteluja – vuosia on kulunut jo niin monta, ettei aikalaisia ole kohta enää kertomassa… Lue myös Yle:n artikkeli aiheesta.
Laukkukaupasta – joka Vuokkia volottaa, se Iitä iikuttaa
Kunne valivo vualimaisen valmistauhut? Onnakko valivo vualimaisen vaimaloih maih valmistauhut tai vallan asetteleheut? 1 Tuollaisella itkuvirrellä saatettiin ”Ruotsi miehet” eli vienalaiset laukkukauppiaat matkaan perheistään. Vienankarjalaiset juuret omaavia asuu yllättävän paljon Laitasaaressa – usea esi-isistämme on kuullut äideiltään ja vaimoiltaan tämänkaltaisen itkuvirren. Moni vienalainen tuli 1920-luvulla vallankumouksen aikaan Suomeen – ensin Ouluun ja sieltä sitten lähikyliin. Olen aiemmin kirjoittanutkin sivustolle artikkelin otsikolla Karjalaisista – Karjalaisuudesta
Pikkulottana ja muita sota-ajan muistoja
Olin 7-vuotias, kun talvisota syttyi, mutta jatkosodan aikana ehdin pikkulottana ”kantamaan korteni kekoon” keräämällä viljanpuinnin jälkeen pellolle varisseita tähkäpäitä ja perunannoston yhteydessä pellolle jääneitä perunoita. Mieluisinta oli pihkankeruu kotimetsästä. Pihka oli painavaa ja siitä sai runsaasti työpisteitä. Kävinpä muutaman kerran pyörällä vähän vanhemman pikkulotan kanssa kirkolla asti tiskaamassa Toivola-kodissa. Pisteitä kertyi niin paljon, että sain pikkulotta-merkin, jota nyt kannan veteraanien tilaisuuksissa rintapielessäni yhdessä veteraanien kultaisen ansiomerkin kanssa.
Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli
Avainsanoina evakot, karjalaiset, muistelut, sota-aika
Jätä kommentti
Karjalan rahvasta
Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.
Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä
Avainsanoina evakot, karjalaiset
Jätä kommentti
Kuusamolaiset evakot Laitasaaressa
Kuusamolainen sukututkija ja perinteen kerääjä Erkki Aikkila on haastatellut 16.7.1996 Anna ja Eino Kajavaa evakkomatkasta vuonna 1944. Anna Kajavalla (o.s. Suoraniemi) on omakohtainen kokemus karjan kuljettamisesta Kuusamon Suorajärveltä Saloisten Piehinkiin syksyllä 1944. Erkki Aikkila antoi henkilökohtaisesti luvan julkaista artikkelista Laitasaarta koskevan osuuden blogissamme.
Muisteloita sota-ajalta vuosilta 1942-45
1 Muistelen sota-aikaa Laitasaaressa ja nimenomaan kotonani Leskelässä ja Konnuntörmällä. Ensimmäisiä muistikuviani lapsuudesta sota-ajalta olivat vanhempien veljieni jatkosotaan lähdöt. Omakohtainen kokemus oli lentävien venäläisten pommikoneiden jylinä läntisellä taivaalla rautatien suunnalla. Se oli pelottavaa, olinhan alle 5-vuotias lapsi. Ikkunoihin oli asennettu pimennysverhot ja ne laskettiin alas illan tullen – mitään valoa saanut näkyä. Oulun pommitukset tapahtuivat pääosin hämärän ja yön aikana. Muistan hyvin, kun Oulun puoleinen taivas hohti punaisena tulipalojen takia. Kuvassa ylhäällä on Oulu pommituksen jälkeen vuonna 1944.
Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu
Avainsanoina evakot, karjalaiset, onnettomuudet, sota-aika
Jätä kommentti