Avainsana-arkisto: evakot

Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat (1939)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat kevätlukukaudella 1939, jolloin vuosi tuli täyteen vuokratiloissa Kangas-Karhussa no 7 eli Kalle Heikkisen talon päässä. Kuva on siinä mielessä historiallinen, että koulun oppilaiksi tuli sen valmistuttua entisiä Ponkilan, Huovilan ja siirtoväkeen kuuluvia ja meitä muita lähiseudulla asuvia oppilaita.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Evakkoja Kalilassa

Talvisodan aikana Kalilassa oli sotaa paossa Kinnusen perhe Suomussalmelta. Välirauhan aikana he palasivat takaisin kotiin. Myöhemmin tuli tieto, että partisaanit olivat surmanneet lähes koko perheen – 26.6.1943 sattuneesta traagisesta tapauksesta voi lukea lisää täältä (klikkaa linkkiä). Karjalan evakkoja oli Karvisen perhe, johon kului Hilja-äidin lisäksi mummo ja lapset Yrjö, Lea ja Leena. Leena lähti sotalapseksi Ruotsiin ja jäi sinne pysyvästi. Kontakti perheeseen säilyi sodan jälkeenkin ja vierailuja tehtiin.

Tallennettu kategorioihin 43 Hangaskangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

70 vuotta evakkotaipaleesta

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 70 vuotta karjalaisten lopullisesta lähdöstä Karjalasta. Evakkotaival merkitsi lähes 430 000 ihmiselle uuden elämän rakentamista uuteen ympäristöön. Heitä asutettiin paljon myös Pohjanmaalle. Muhokselle heitä tuli erityisesti Salmista. Lue kaikki historiasivuston evakkotarinat tämän linkin kautta ja karjalaisiin liittyvät tämän linkin kautta. Ottaisimme sivustolle erittäin mielellämme myös lisää vastaavia tarinoita ja muisteluja – vuosia on kulunut jo niin monta, ettei aikalaisia ole kohta enää kertomassa… Lue myös Yle:n artikkeli aiheesta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laukkukaupasta – joka Vuokkia volottaa, se Iitä iikuttaa

Kunne valivo vualimaisen valmistauhut? Onnakko valivo vualimaisen vaimaloih maih valmistauhut tai vallan asetteleheut? 1 Tuollaisella itkuvirrellä saatettiin ”Ruotsi miehet” eli vienalaiset laukkukauppiaat matkaan perheistään. Vienankarjalaiset juuret omaavia asuu yllättävän paljon Laitasaaressa – usea esi-isistämme on kuullut äideiltään ja vaimoiltaan tämänkaltaisen itkuvirren. Moni vienalainen tuli 1920-luvulla vallankumouksen aikaan Suomeen – ensin Ouluun ja sieltä sitten lähikyliin. Olen aiemmin kirjoittanutkin sivustolle artikkelin otsikolla Karjalaisista – Karjalaisuudesta

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Pikkulottana ja muita sota-ajan muistoja

Olin 7-vuotias, kun talvisota syttyi, mutta jatkosodan aikana ehdin pikkulottana ”kantamaan korteni kekoon” keräämällä viljanpuinnin jälkeen pellolle varisseita tähkäpäitä ja perunannoston yhteydessä pellolle jääneitä perunoita. Mieluisinta oli pihkankeruu kotimetsästä. Pihka oli painavaa ja siitä sai runsaasti työpisteitä. Kävinpä muutaman kerran pyörällä vähän vanhemman pikkulotan kanssa kirkolla asti tiskaamassa Toivola-kodissa. Pisteitä kertyi niin paljon, että sain pikkulotta-merkin, jota nyt kannan veteraanien tilaisuuksissa rintapielessäni yhdessä veteraanien kultaisen ansiomerkin kanssa.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kuusamolaiset evakot Laitasaaressa

Kuusamolainen sukututkija ja perinteen kerääjä Erkki Aikkila on haastatellut 16.7.1996  Anna ja Eino Kajavaa evakkomatkasta vuonna 1944. Anna Kajavalla (o.s. Suoraniemi) on omakohtainen kokemus karjan kuljettamisesta Kuusamon Suorajärveltä Saloisten Piehinkiin syksyllä 1944. Erkki Aikkila antoi henkilökohtaisesti luvan julkaista artikkelista Laitasaarta koskevan osuuden blogissamme.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 31 Kontu | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Muisteloita sota-ajalta vuosilta 1942-45

1 Muistelen sota-aikaa Laitasaaressa ja nimenomaan kotonani Leskelässä ja Konnuntörmällä. Ensimmäisiä muistikuviani lapsuudesta sota-ajalta olivat vanhempien veljieni jatkosotaan lähdöt. Omakohtainen kokemus oli lentävien venäläisten pommikoneiden jylinä läntisellä taivaalla rautatien suunnalla. Se oli pelottavaa, olinhan alle 5-vuotias lapsi. Ikkunoihin oli asennettu pimennysverhot ja ne laskettiin laskettiin alas illan tullen – mitään valoa saanut näkyä. Oulun pommitukset tapahtuivat pääosin hämärän ja yön aikana. Muistan hyvin, kun Oulun puoleinen taivas hohti punaisena tulipalojen takia. Kuvassa ylhäällä on Oulu pommituksen jälkeen vuonna 1944.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti