Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 2

Onko kuva Laitasaaren ampumaradalta? Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, ensimmäisen osan voit lukea tästä.

Muhoksen sk:n Kärnänkankaan ampumarata rakennuksineen oli tuon ajan ”haitekkia”. Betoninen näyttösuoja mahdollisti laukauskohtaisen tuloksennäytön ampujalle ja yleisölle. Näyttösuojassa oli mies ”laikanvarressa” ja tulos ilmoitettiin laikan asennolla maalitauluun nähden.

Sain kunnian tutustua 1990-luvulla kunnianarvoisaan, isänmaan ystävään, veteraaniin ja kaukopartiomieheen nimeltään Sulo Uitto. Minun oli helppo tutustua häneen, olihan hän isäni kanssa tehnyt useita kaukopartiomatkoja vuosina 1942-44.

Sulo Uitto kertoi syksyn 1944 tapahtumista ja siitä kun Suomi julisti sodan Saksaa vastaan. Sotatoimialueen eteläraja oli Oulujoki. Saksan armeijalle oli tulossa tarvikejuna etelästä, juna pysäytettiin Lyötyn ratapihalle Ouluun.

Vastuulliset upseerit eivät luovuttaneet junaa saksalaisille ja tuli kiire saada juna piiloon valvontakomissiolta. Sulo Uitto, muhoslaisena, kertoi esittäneensä että siirretään juna Oulu-Kontiomäki radalle ”turvaan” ja järjestetään pikaisesti koko junan evakuointi. Kerrotun mukaan junassa oli sotatarvikkeita, venäläisvalmisteisia aseita, ampumatarvikkeita ja kuljetuskalustoa.

Kuvassa yllä ampumaradan muistomerkki Hirsikankaalla Laitasaaressa (2011)

Uitto kertoi päätetyn että juna ohjataan asemien sivuraiteille Madekoskella, Pikkaralassa, Rovalla, Muhoksella, Utajärvellä ja Vaalassa. Vartioidusta junasta kuljetettiin armeijan kalustolla materiaalia edelleen talteen. Kiire oli kova ja ainainen ilmitulon pelko valvontakomission suunnalta.

Rovan sivuraiteelta varastoitiin luotettaviin taloihin ja erityisesti Kärnän ampumaradan näyttösuojaan. Uitto kertoi lukitun näyttösuojan olleen kattoa myöten täynnä aseita ja ammuksia. Vaalan asemalla oli viikkojen jälkeen ihmetelty tyhjää tavarajunaa, joka ei ollu kenenkään kirjoissa eikä kansissa.

Siviilit pääsivät myös tuttujen vartijoiden avustuksella hyötymään juna evakuoinnista. Kerrotaan että mm. Tyrnävän isännät olivat kateellisia oulujokisille ja muhoslaisille hevosmiehille. Tyrnäväläiset ajoivat edelleen kolarattailla, muhoslaisilla ja oulujokisilla oli kaikissa kärryissään, jopa sontakärryissä, kumirattaat. Paikalliset sepät olivat soveltaneen sotavehkeiden kumipyörät maatalouskäyttöön.

Ko. juna oli osaltaan pienenä tekijänä myöhemmin paljastuneeseen valtakunnalliseen asekätkentätoimintaan.

– Tauno Perälä, Haapasalo


Sulo Uitto Sulo Armas Juhonpoika Uitto (s. 13.1.1919 Muhosperä Nurkkala, k. 15.12.1999, haudattu Calverton, Suffolk County, New York, USA) puoliso Bertta Mirjam Kopakka (s. 30.7.1920 Ylivieska, k. 11.5.2007 Suffolk County, New York, USA), perheessä kaksi lasta.

Lue myös Marttisen miehet (Wikipedia), Asekätkentää Utajärvellä (Pekka Oilinki), Isku Petrovski Jamiin (Iltasanomat) sekä Risto Huttusen muistelu em. junista, Jemma-patsas (Wikipedia), Muhokselta löydettiin asekätkö (Kaleva)

Kategoria(t): 1 Kärnä, 49 Karppila Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 2

  1. Pentti Lohela sanoo:

    You Tubesta löytyy myös dokumentti: Marttisen miehet , kesto 43 min.

    Marttisen miehistä Kalle Keränen oli tyrnäväläislähtöisiä.

Vastaa käyttäjälle Pentti Lohela Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *