Sirkka – sotahevonen

Sotahevonen ja Niilo Kontu (1947-50)

Kuvassa Alakonnun hevosia. Sirkka-tammaa, joka on toinen hevonen oikealta, pitelee ilmeisesti talon isäntä Niilo Kontu (s. 1908).

Tämän tarinan Sirkasta kertoi minulle Hilkka Kontu valokuvien skannauspäivänä Huovilan koululla ja oli niin erikoinen että jäi mieleen. Onko teillä muilla tietoa/muistoja hevosten tai autojen takavarikoinnista Laitasaaresta sota-aikana armeijan tarpeisiin?

Alakonnun Sirkka-niminen tamma oli oikea sotahevosveteraani. Se oli sodassa kaksi eri reissua ja selvisi molemmista hengissä. Ihmeellinen varjelus Sirkalla oli muutenkin – putosi Oulujoen jäihin pari kertaa eikä hukkunut! Eikä siinä vielä kaikki: Sirkka teki 8-9 varsaa. 1

Jo vuonna 1922 annettiin laki hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta sotaväen käyttöön sodan aikana. Sotakelpoisen hevosen tuli olla terve, käyttökelpoinen, 5-18 –vuotias, se ei saanut olla kantava eikä sillä saanut olla alle viiden kuukauden ikäistä varsaa. Myös kantakirjatut hevoset olivat vapautettuja sodasta.

Suomi oli ennen talvisotaa maatalousvaltainen maa, jossa hevonen oli sekä maa- että metsätaloudessa välttämätön apu. Vuonna 1939 oli maassamme 318.000 täysi-ikäistä ja 60.000 alle kolmevuotiasta hevosta. Hevoset olivat rodultaan suomenhevosia ja ne olivat tottuneet hyvin maamme erikoisolosuhteisiin, kuten ankaraan talveen. Syksyllä 1939 todettiin sotakelpoisiksi yli 173.000 hevosta.

Hevosten merkitystä korostaa se, että maassamme oli esimerkiksi vuonna 1939 vain 53.000 autoa, kun niitä oli vuonna 2000 huomattavasti yli kaksi miljoonaa. Puolustusvoimien rauhanajan joukoilla oli syyskuussa 1939 4.700 hevosta mutta vain 134 kuorma-autoa.

Syksyllä 1939 armeijamme valmiutta kohotettaessa otettiin puolustusvoimille siviiliyhteiskunnasta 60.000 hevosta. Sodan aikana otettiin vielä lisää 12.000 hevosta. 2

Lue Hevostietokeskuksen mielenkiintoinen artikkeli ”Hevosen ja ihmisen kumppanuus sota-aikana” tästä (Riitta-Marja Leinonen, Oulun yliopisto)

Kategoria(t): 31 Kontu Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta kohteessa Sirkka – sotahevonen

  1. Pekka Karppila sanoo:

    Isoisäni Yrjö Karppila joutui luopumaan kuorma-autostaan armeijalle. Muhoslainen Aarno Määttä on kirjoittanut kirjan ”Muhoksen autoilun historiaa” ja siinä mainitaan: Yrjö osti vuonna 1939 uuden Chevroletin, jossa oli tehdastekoinen lava – tämä joutui samana vuonna luovutettavaksi armeijan käyttöön”. En tiedä paljonko valtio korvasi autosta, mutta epäilen, ettei kovin paljonkaan.
    Yrjö asui tuolloin Parviainen 2:ssa.

    • Jukka Ukkola sanoo:

      Oisko ”Sirkka” hevosesta enempi tietoa ,palautettiinko sodan jälkeen omistajille ja mihin töihin joutui sodassa ,ilmeisesti ei joutunut tykin veto hommiin ,jos palasi terveenä takaisin ja maatöihin .
      t.Jukka Ukkola

      • Solja sanoo:

        Hilkan kertoman perusteella Sirkka palautettiin omistajilleen sodan jälkeen. Sitä en osaa sanoa missä vaiheessa jäihintippumiset tapahtuivat, ennen vai jälkeen sotareissujen. Erikoisen kylmähermoinen heppa oli Sirkka kun selvisi sotareissuistakin vielä takaisin kotiin Laitasaareen. Ennen traktorien aikaa hevonen oli talon arvokkain omaisuus ja siitä pidettiin hyvin huolta, ei puhettakaan että hoitoa olisi laiminlyöty.

        • Ritva Nygrén sanoo:

          Joskus 1970-luvulla havahduin pohjoispuolen onnikan kyytissä kun kuulin viereisessä penkissä istuvien vanhojen miesten juttelevan Hökkelin putaassa jäihin pudonneesta hevosesta. Enpä silloin tohtinut kysellä heiltä enempää vaikka mieli teki. Olisiko ollut Sirkka?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *