Rönkön höyrymylly

Heinäntekoa Monolassa Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

Viime joulukuun alussa olivat myllyyn kuuluvat kapineet paikoilleen asetettu. Koetuksia tehtiin ensi alussa yhdellä kiviparilla. Kokeet näyttivät alussa varsin suotuisilta, kun vähäiset jyväpussit eivät kovin kauvan kestäneetkään ennen kuin olivat jauhoina.

Käytteitä alkoi tulvata läheltä ja kaukaa että pianaikaa oli koko mylly niin käytteillä ahdettu, ettei jalan sijaa tahtonut yli- eikä alakerrassa löytyä, vaikka toinenkin kivipari oli paikoilleen asetettu ja vakinainen myllyn täyttäminen toimeenpantiin, kun uusia käytteitä tai eloja yhä tuotiin aina enemmin kuin jauhoiksi voitiin saada.

Siihen tuloon nähden mitä alkoi karttua käyttöpalkasta, jota otettiin 60 penniä hehtolitralta, alettiin aprikoida, minkä verran polttopuita on kulunut ja mitä niitä vastaisuudessa tarvitaan. Polttopuiden meno ei ollutkaan aivan vähäinen, kun näet 2 vanhaa syltää halkoja kulu 21 hehtolitran jauhattamiseen.

Nyt oli täysin päästy selville, ettei koko myllylaitos nykyisessä tilassaan vastaa suunnillekaan toivottua tarkoitustansa. Sen vuoksi täytyi myllyn käyttäminen viime kuun ajaksi peräti lakkauttaa, ja kuluneekin aikoja siihen, kunnes se taasen uudella vauhdilla alkuun pannaan. Ihmiset ovat saaneet käytteensä tai elonsa jyvinä takaisin noutaa, siis samassa kunnossa kuin olivat vieneetkin. Se vain erotusta että jyvät olivat saaneet käydä höyrymyllyssä. Aivan vähistä määrin ovat lähiseutulaisetkin saaneet jauhon tarvettansa tyydytetyksi, vaikka asian alussa niin hyvässä toivossa oltiin. Eikä syyttä oltukaan, kun näin veres homma oli nähtävissä, niin siitähän toivottiin hyviäkin tuloksia.

Ne jotka tuntevat höyrykoneita, ovat selittäneet mainitun höyrykoneen silinterilaitoksen olevan laadultansa niin vanhanaikaista tekoa, että se käytännössä ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Se näet päästää paljon höyryä ilmoihin ennen kuin höyry on ehtinyt tehtävänsä toimittaa, jonka vuoksi höyry on johdettava pannusta silinteriin niin tarkoin, että parhaallakaan lämmittämisellä ei voi syntyä höyryä pannuun yli 35 naulan eikä liioin sitäkään. Tästä silinterin hataruudesta on seurauksena, että polttopuita kuluu kovin paljon, vaikka lämmintä vettä koneen käydessä on aina pannuun saatavana, lämmön johtotorvi kun kulkee vesisäiliöstä sanottuun tarkoitukseen.

Lieneekö sitten syy sysissä vai sepissä. Olipa miten oli, se on yhden tekevä niille, jotka ilkamoivat lähimmäisensä vahingosta ja kadehtivat sen onnesta. Vaan ei ole leikintekoa sille, johon asia koskee. Sääli vain J. Rönkköä, sillä hän on paljon uhrannut tämän yrityksen toteuttamiseksi, vaikka ei olekaan kovin varakas. Ikävää olisi jo hän joutuisi pulaan ensi yritysten onnistumattomuuden takia, vaan voihan asia vielä korjautuakin.

J. Rönkkö on niitä miehiä, jotka toimivat hiljaisuudessa aivan tyynellä mielellä, eikä hän vastoinkäymisestään näytä olevan pahemmalla tuulella. Jos kohta ensimmäiset kokeet eivät onnistuneetkaan, niin eihän vielä sikseen hommaansa jätä, vaan jatkaa sitä yhä edelleen. Näet rakennuslaina on hänellä hakemuksessa jota toivon jälkeen on kohta saatavana. Sitten laitetaan mylly parempaan kuntoon sekä pieni sahalaitos myllyn yhteyteen rakennetaan. Sahapölkkyjä ja polttopuita sopii jokea myöten uittaa Rönkön ja koko Laitasaaren kylän ulkometsistä. 1


Rönkön Höyrymylly ja -saha perustettiin vuonna 1892. Se oli ensimmäinen muuta kuin vesivoimaa käyttävä tuotantolaitos Muhoksella. Sahan tuotanto oli suurimmillaan noin 1 000 kuutiometriä hirsiä. Työtä se antoi muutamalle miehelle ympäri vuoden, vuosisadan lopussa töissä 10 oli miestä. Sitemmin sahan toiminta hiipui ja höyrykoneella pyöritettiin vain myllyä, jonka toiminta lakkasi vuonna 1909.

  1. 15.03.1893, Oulun Ilmoituslehti no 31, s. 3
Kategoria(t): 18 Rönkkö Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *