Rautatie Oulusta Oulujärvelle (1877)

Ratatyömaa 1925

Yllämainittu rautatie on aiottu alkavaksi Oulujoen pohjoisimman sillan luota, Tuiran talon paikoilta (josta haara johdettaisiin Toppilansalmen rannalle alapuolella tervahovia) ja kulkemaan melkein suorassa linjassa Oulujärven rannalle, Ylivaassilon (nyk. Ylä-Vaassila) saaren kohdalle. Tien pituus tulisi olemaan 86 virstaa.

Kulunki-arvio oli ensin aprikoitu 6 ½ miljoonaksi. Tämän summan oli rautatie-komitea puolestaan arvioinut runsaanpuoleiseksi, vaan pitäen itseään tässä kysymyksessä ei kyllin mahdolliseksi arveluun, oli se kääntynyt näissä asioissa erittäin ymmärtävään mieheen – majuri Adelsköld Ruotsissa – joka kulunki-arviosta oli helpottanut 1,134,000 markkaa, joten se tulisi olemaan 5,366,000 markkaa. Virsta tätä rautatietä tulisi siis maksamaan 62,400 markkaa.

Rautatien suunta tulisi olemaan seuraava: ensin Tuiran talosta Laanilan tuomaripuustellin tienoille, johon pysäyspaikka ajetaan sille liikkeelle, joka kulkee yli Koskenniskan. Tästä suunniteltaisiin tie Sanginjoelle (asemapaikka esitellään Perälään) jonka yli kuljettaisiin Kätön tahi Vääräkosken luona. Tästä tulisi tie kohti Järvi-Kinnusta, johon pysäyspaikka asetettaisiin ja sitten Vänttilän seuduille. Tästä lähtien kulkis tie Pyhäselkää myöten yli Sanginjoen tien ja pysäyspaikka tulisi olemaan ¼ peninkulmaa Laukan talosta siinä paikoin, jossa Sanginjoen tie ja rautatie leikkaisivat toisiaan. Nyt kulkis rautatie kohti Pyhäkoskea Tahvolan talon tienoille, johon pysäyspaikka asetettaisiin ja sieltä kohti Utosjokea, jonka yli tie johdettaisiin juuri Lesolan yläpuolella, jossa olis pysäyspaikka. Nyt kulkisi tie joko Oilingin tai Naamajoen välitse tai edellisen ja Oulujoen välitse Otermajoen luo, jonka yli tie johdettaisiin Mannermaan talon luona (pysäyspaikka). Ja täältä vihdoin suunniteltaisiin tie Oulujärven rannalle, vastapäätä Ylivaassilon saarta.

Oulujärven korko merenpinnan yli on näiden rautatie-tutkintojen kautta huomattu olevan 411 jalkaa eikä 390 jalkaa, niinkuin tähän saakka on arveltu. Rautatie-komitea, johon kuuluvat professori Nylander (puheenjohtaja) ja herrat A. O. Snellman, Hemming Åström, J. G. Pentzin, K. Rob. ÅströmFerd. Siemssen ja J. U. Hahtonen, on katsonut sopivimmaksi, että tämä rautatie johdetaan Oulujoen pohjoispuolta. Rautatien pää-paikat ovat kumpii joen pohjoispuolella, joten siis kallis rautatiesillan rakennus kartetaan. Oulujokeen tulee pohjoisesta lisäjokeja (Oterma, Utos-Sangijoki) joita alas metsäntuotteita voi lautata. Myös Kurimon rautaruuki, josta jonkulainen tavarakuljetus on odotettava, on joen pohjoispuolella.

Muhoksen rautatieasema (1927)

Alustavaisen tutkinnon ja linjan auki-käymisestä on tullut johtajana piirininsinööri Knut Granfelt, itse työt maan päällä tekivät insinöörit Kjerrström ja Ehrström, edellinen tien etelä- ja jälkimmäinen sen pohjois-puoliskolla. Myös maanmittarit Lönnbohm ja Engberg olivat avulllisina käydestä auki tutkintolinjoja. Helpoittaakseen ja varmemmaksi tehdäkseen näitä tutkintoja, oli komitea Oulun maanmittari-konttorissa kopioittanut karttoja näistä tienoista.

Rautatien vuotuiset tulot ovat lasketut 435,000 markaksi ja menot 385,000 markaksi, joten siis 50,000 markkaa olisi vuosittain mahdollinen jakaa Oulun kaupungin lupaaman miljoonan edestä. Niinkuin jo ennen on lehdessämme mainittu, on etuoikeudellisilla (prioriterade) osakkeilla á 5% puolitosta miljoonaa saatava kokoon ja 3 milj. on aikomus pyytää nyt kokoontuneilta säädyiltä valtio-lainana 6% korkoa vastaan. 1

P.S. Oulujoen pohjoispuolen rautatiesuunnitelma oli pitkään vireillä; Suomen suuriruhtinaanmaan kartta valmiilla ja ehdotetuilla rautatiesuunnilla v. 1891

  1. Sanomalehti Pohjoissuomi 27.1.1877
Kategoria(t): 24 Laukka, 61 Vänttilä Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *