Putaalan Terttu muistelee

Helmi ja Juho Putaalan perhettä Kempeleessä nykyisin asuva Maria Terttu Päätalo (o.s. Putaala, s. 1924) on muistellut lapsuuden perhettään veljentyttären Taina Kosken pyynnöstä.

Tertun isän Juho Putaalan (Johan Jakob, s. 11.7.1898, k. 1977) suku oli lähtöisin Putaalasta no 48. Juho mm. muurasi Rahkolaan uunin ja lauloi muuratessaan ”Kaunis oli ilima, mutta kauniimpi oli Hilima…” Oli mukava huumorimies. Näin kertoi Erkki Pikkarainen ja muisteli häntä Jussiksi kutsutun. Jussi asui vaimonsa Helmi Johanna Katariinan o.s. Holappa (s. 23.11.1897) kanssa Mettäperäntien alkupäässä mäen päällä metsän reunassa olevassa talossa, jossa oli kaksi huonetta. Talo oli Holapasta no 51 lohkottu ja nimeltään Uusitalo. Naapurissa asui mm. Keinäsen perhe, Sakari ja emäntänsä Helvi perheineen.

Vuosi 1930 oli perheessä raskas, ensin kuoli perheen kuopus eli yksivuotias Jouko 7.7.1930. Tuonela korjasi kymmenen päivän päästä myös Helmi-äidin, vain 32-vuotiaana. Sen jälkeen isän Jenny-sisko hoiti lapsia ja muut sukulaisetkin elämäntilanteiden muuttuessa vuosien aikana. Pojista Väinö Jaakko (s. 1920) oli talvisodassa vapaaehtoisena sotapoliisijoukkueessa Laatokan koillispuolella. Hän kuoli vuonna 1941, sanottiin että sodan vuoksi, oliko sitten sairastunut talvisodan ankarissa olosuhteissa. Myös seuraava poika eli Veli Paavo (s. 1922) joutui sotaan, taisteli monissa pahoissa paikoissa joukko-osastossa 1./I/JR 11. Hän haavoittui ensimmäisen kerran Kiskisjärvellä vuonna 1942 ja toisen kerran – tällä kertaa vakavasti 1.7.1944 Heinjoen pohjoispuolella, Karjalankannaksella. Veli Paavo kuoli Sotasairaala 55:ssa eli Kangasalan Pikonlinnassa 10.2.1945, siunattiin ja haudattiin Muhoksen sankarihautaan.

Juho Putaala meni toiseen avioon Enni Maria Suomisen (o.s. Klemettinen) kanssa. Vaimo kuoli neljän vuoden päästä, eikä perheeseen syntynyt lisää lapsia. Kolmas vaimo oli Kaisa Johanna Luomajoki – pariskunta muutti vaimon kotipaikkakunnalle Kärsämäelle vuonna 1952.

Vanha-isä Jaakon, eli Helmi-äidin isän suku oli tullut Kuusamosta Muhokselle ja sen ajan tavan mukaan otti sukunimekseen Holappa talon mukaan, vaikka olivat Räisäsiä Kuusamossa! Vanha-isä oli kylän lukkari, joka huolehti lähtövirren veisuun vainajille, koska hänellä oli hyvä ääni. Toisekseen oikeata kanttoria oli pitkä matka saada paikalle kirkonkylältä. Vanha-isä Jaako ja vanha-äiti Maria (o.s. Björkberg) asuivat Holapasta lohkotussa Harjun talossa. Siellä syntyi myös Helmi-äiti.

Laitasaaren nuoret kävivät 1950-luvulla Nuorisoseuralla harrastamassa: siellä laulettiin, tanssittiin ja näyteltiin vilkkaasti. Karppilassa no 49 asunut eno Paavo (Pauli Vihtori) Holappa (s. 1903) toimi nuorten innostajana tuon aikaisen kulttuurin harrastamiseen.

Kategoria(t): 11 Rahko - Rahkola, 48 Putaala, 51 Holappa Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *