Porinoita Pirttijärveltä – osa 4

Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

Veljekset Suorsan Matin kanssa Leipivaaran Kustu oli erikoinen persoona (Iisakki Kustaa Iisakinpoika Leipivaara, s. 4.11.1895 Ylikiiminki). Kustu asui siellä mihin taloon se sattui menemään. Kamppeitaan hän piti Koistinahon riihessä. Sanoi asuneensa poikasena Kutuahossa. Sillä ei ollut kotia missään, joten se kulki taloissa, oli käsistään kätevä ja teki hommia. Toinen jalka sillä oli huono. Hän taisi kuolla vuonna 1972, ylikiiminkiläisiä syntyjään. Hän oli värikäs persoona, oli saanut liikanimen lääkäri Borg, kun keitti nuorena niin hyvää pontikkaa. Kun se tuli pirttiin, sanottiin että lääkäri Borgko sieltä tulee.

Toinen persoona oli Salmin Santeri alk. Oleksei  Jeremianpoika Potapoff (Potapov, s. 18.4.1898 Pistojärven Salmenkylä, k. 2.11.1958 Oulu). Taisi olla niiden laukkukauppiaiden jälkeläisiä. Hän asui tuolla Ala-Sanginjoella ja kulki kauppareissulla Kuhmoa myöten. Oli määrätyt talot missä aina yöpyi, täällä yöpyi ainakin 1950-luvulla.

Hän oli kuin radio, kertoi itärajalta matkan varren uutiset ja samoin kun kävi Oulussa, mitä sinne päin kuului. Isävainaakin sanoi, että missähän se Santeri on, saisi kuulla viimeiset uutiset. Nahkoja hän osti myös. Suksella kulki talvella ja kävelemällä kesällä, kantamukset olivat selässä. Tuosta meni Laajille ja Vepsälle päin.

Santerin vaimo oli Anastasia Kiriloff (Naimi, s. 4.3.1900, k. 19.6.1952), tytär Helmi, sisar Selma Salmi (s. 5.6.1897 Pistojärven Salmenkylä, k. 28.12.1967 Oulu) – perheen hautakivi Oulussa.

Laina-äiti kertoi ostaneensa neuloja ja lankaa. Pikkupoikana jäi mieleen, että Santerin kourat oli isot. Vanhoilla päivillään hän osti puolukoita ja piti pikkukauppaa Ala-Sanginjoella. Puolukkakauppaa teki sitten 60-luvulla. 

Kynsilehdon Eeli otti valokuvia. Itse hän valmisti kuvat. Otti luokkakuvia ja äitienpäiväkuvia, hyviä kuvia otti.

Kotona meillä oli jatkuvasti savottamiehiä. Illat kertoivat juttuja. Yksi mies asui meillä viisi vuotta yhteen menoon. Sitten lähti poloinen Helsinkiin ja jäi auton alle, jalka meni poikki. Puhuttiin ettei kannata lähteä Pirttijärveltä pois. 

Puita osti silloin Oulu Oy, Metsäliitto ja Toppila Oy. Koskelan Paavo osti puita myös. Joku firma osti valtavia kuusia ulkomaille. Niiden piti olla 18 metriä pitkiä ja määrätty vahvuus latvalta. Siinä oli tarkat laatukriteerit, yhtiö pudotti herkästi pikkuviasta hintaa. Priimapuita oli harvassa. Nykyisin on tarkkaa esimerkiksi lenkouden suhteen.

Melko vastikään keskusteltiin edesmenneestä Pentti Holapasta (1927-2017, ministeri ja Finlandia-palkittu kirjailija). Hän oli Eskon serkku. Kuuluivat puhuvan Ylikiimingissä, että missä se oikein syntyi. Kun kukaan ei tunnu tietävän, näin kertoi naapurin Eero. Sanoin Eerolle että oikaise se. Vanhat ihmiset muistelivat aikoinaan että Pentti syntyi Sarkkisen riihessä Muhoksen puolella ja asuivat silloin Onteron no 60 Rinteen torpassa. 1

Mökki on vieläkin olemassa, työväentalosta noin 50 m eteenpäin Ylikiiminkiin päin. Sitten he asuivat Rajalassa, joka oli Oulunsalon enklaavia, Kaverilla, eli sukulaisperheen talossa kunnes muuttivat lopullisesti pois. 2 3

  1. Pentti Holappa, Wikipedia
  2. Oulunsalo hk 1927, no 11 Aleksanteri Kaveri s. 1877 ja Maria s. 1876
  3. Muhos hk 1915, s. 353, Ontero 60 Rinne, asui Samuli Holappa s. 1865, Priita o.s. Kaveri s. 1870, Santeri s. 1894 (Pentti Holapan isä), lisäksi Samulin muita lapsia
Kategoria(t): 34 Kortila (pappila), 60 Ontero, 78 Honkarinta Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *