Luonnossa näkee erikoisia kiviä ajoittain ja vanhoja kivikautisia asuinpaikkoja ja kiviröykkiöitä. Niitähän on täällä Laitasaaressakin. Ylläoleva kuva on Pentti Lohelalta ja Huovilassa skannattu. Kyseessä on Laitakankaan kivikautinen asuinpaikka.

Samuli Paulaharju kirjoitti Kotiseutu-lehteen vuonna 1910 erikoisista kivistä,  joista on löytynyt  jalanjälkiä!

Hyvin monessa osin maatamme tavataan kiviä, joissa on omituisia syvennyksiä ja koloja. Ovat milloin ihmisen tai eläimen jalansijan kaltaisia, milloin kuin kädellä painettuja, milloin taas minkin muotoisia  kuvia. Näiden johdosta tietää kansa kertoa, että ennen kivi on ollut pehmeää kuin savi ja silloin ovat mainitut jalan sijat y.m. kolot ja kuva syntyneet. Tiedetäämpä paikoin että silloin ”kun Ristus kuoli, kivikin kovettui” (Iisalmi). Utajärvellä Sangintaipaleella kuuluu olevan semmoinen kivi, jossa näkyy paljaan jalan sija, varpaatkin näkyvät. Jälki on tavallisen kokoisen ihmisen astuma ja n. 1 1/2 tuumaa syvä. – Muhoksella Laitasaaressa Pekkalan kankaalla on myös ollut pienehkö vaalea kivi, missä paljaan jalan sija varvaskoloineen näkynyt, niinkuin oikealla jalalla polkaistuna ja jalka hiukan eteenpäin luiskahtanut. Mutta nyt on kivi säretty rakennustarpeisiin. ¹

Oletteko laitasaarelaiset törmänneet tällaisiin kiviin nykypäivän? Kenenkähän rakennuksen tarpeisiin tuo jalankuva kivi on tarvittu. Olisi mielenkiintoista tietää – tuskin kuitenkaan vastausta tähän arvoitukseen löytyy. Muistatteko onko vanhat kertoneet tällaisista kivistä täällä?