Taksa asianomaisille kestikievareille Oulun läänissä (1911)

Kosula 1785

Kosulan kestikievaria pidettiin vuoteen 1922 asti. Ensimmäiset maininnat Laitasaaren kestikievareista ovat 1760-luvulta Kestistä no 35.

Ylin kestikievarin taksa Oulun seudulla, suluissa alin, punaisella Muhoksen taksat (Hyrkkään kestikievari 1913)

1 ruoka-ateria, lämmintä ruokaa 2 mk (75 p) 1,10 mk
1 ruoka-ateria, kuivaa ruokaa 1 mk (50 p) 1 mk

1 litra maitoa 30 p (15 p) 10 p
1 litra piimää 15 p (5 p) 10 p
1 kilo voita 3,50 mk (2,50 mk) 3 mk

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 3

Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

Pirttijärven tientekijöitä (1956) Tie Tuppelaan valmistui vuonna 1962 tuohon Lammin risteykseen. Siitä pääsi tänne jotenkin hevosella, mutta huono se oli. Olen myöhemmin ihmetellyt, miten sitä näki mennä kouluun syksyllä, kun ei tietä ollut, taivaalle katsomalla jotenkin näki. Tie oli Tuppelankankaan risteykseen asti. Sitä tehtiin hevospelillä monta vuotta. Muhoksen tiellä, Korilan kankaalla kun ne vuonna 1957 oikaisi sen mutkan, niin sisaren mies sahasi sen metsän siellä. Yksi petäjistä oli 82 cm halkaisijaltaan ja se kaadettiin justeerilla. Minäkin oli siellä poikana hommissa ja parkkailin pikkupöllejä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

Vuosikokous ja 2. kirjan julkistaminen 18.5.2019

Laitasaaren kylähistoria 2 (2019)

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 18.5.2019 Laitasaaren seurojentalolla, Rantatie 272, 91510 Rova. Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous alkaa klo 14:30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet.

Laitasaaren kylähistoriakirja 2:n julkistaminen ja jakelu ennakkotilanneille heti kokouksen jälkeen klo 16. Noudettavat kirjat on laskutettu 13.5. – tarkista sähköpostisi (koskee seuran jäseniä). Postitettavien kirjojen lähetys jäsenille aloitetaan seuraavalla viikolla. Kirjaa (532 s.) voi ostaa myös paikanpäällä tilaisuudessa (á 40 eur, käteismaksu), myös ei-jäsenet. Kirjassa on tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut sekä Koivikon maatalouskoulu. Tilauslomakkeen löydät täältä. Jäsenhakemuksen voit tehdä täällä.

Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Jo välähti Nuottarannassakin (1921)

Käärmelän pirtissä?

Otamme taas isosta aikaa tämän varakappaleen – kynän, piti meidän sanoa – käteemme ja selostamme näitä Nuottarannan kuulumisia, joita ei ole Kalevan palstoilla näkynyt toviin aikaan, kun sattui niin onnettomasti, että tämä sen ainoa kirjeenvaihtaja ensin poltti kätensä kuumalla puurolla ja sitten kuoli se musta koiranpenikka naapuritalon russakkain kanssa yhteiseen ja yleiseen myrkytykseen, ja sen jalon elukan kuolema saattoi kirjeenvaihtajan niin yrmeäksi ja epäluuloiseksi, että oli vähiltä livistää terveellisempiin ilmansuuntiin, ettei vain jonain kauniina iltapuhteena löytäisi itseään sudenridasta, käpälälaudasta tai jostain paikasta taikka yksinkertaisesti makaamasta kalpeilla kääriliinoilla ympärillään joukko Nuottarannan murhepukuista hautajaisyleisöä, joka juotuaan vainajan jälleenjääneet kahvivarat, keskustelisi, että vainaja taisi siltäkin olla jalo mies, vaikka olikin niin pöljä, että luuli boorihappoa ruokasuolaksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Nuottarannan tietäjä (1921)

G. A. Ala-Kojola opettajaseminaarissa Nuottaranta oli elänyt kuin synkeässä säkissä. Mitä lieneekin kirjoitettu tähtiin sen tulevaisuuden kohtalosta, se on ollut visusti salattuna Nuottarannan inhimillisiltä silmiltä. ”Iloko vai murhe sille suotu”, kuten innoittunut runoilija sydämensä yltäkylläisyydestä huudahtaa, ”salattu tuleviin on aikoihin”.

Mutta nyt on Nuottaranta käynyt läpi tämänkin välttämättömän kehityskauden ja lukee tulevan kohtalonsa avautunutta kirjaa niin kuin ennen aapista tai almanakkaa.

Kaikilla kansoilla ovat olleet viisaansa ja profeettansa hra Mooseksesta alkain. Nuottaranta on sitä odottanut lähemmäs 10 000 vuotta. Ja tulihan se viimein sinnekin. Oli jo aika tullakin sillä tälle hataralle ja madonsyömälle maailmalle ennustetaan pikaista siirtymistä ajasta iankaikkisuuteen. Joka lienee melkoinen taival, sikäli mikäli ymmärrämme tuota salaperäistä käsitettä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Pappilat paketissa

Hilli ja Kalle Strömmer

Loppukiri tuotti tulosta ja saimme viime hetkellä valmiiksi myös Viinikan no 33 eli Alapappilan asujaimistot. Myös pappilan eli Koortilan no 34 historiikkia tarkennettiin ja lisättiin lähdelinkkejä.

Aika hieno ”tähtirivi” on jo vasemmassa valikossa. Kiitos Lea, Sari ja Ritva!

Näin kevään kunniaksi artikkelikuvana ovat (tulevat) rovasti ja ruustinna simaa hörppimässä! Alapappilan kuvaa etsimme ja kysyimme sitä kirkkoherranvirastostakin, mutta ei löytynyt. Harmi!

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | 1 kommentti

Muistoja Rovan pysäkistä

Rovan pysäkki

Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Rovan pysäkki.

Pekka Karppila:

1960-luvun alussa Rovan pysäkillä tuli vierailtua, koska siellä olivat pysäkinhoitaja Toivo Langin ja vaimonsa Anna-Liisan lapset Ritva ja Risto. Siskoni Riitan kanssa siellä tuli käytyä leikkimässä ja samalla ihmettelemässä suuria vetureita ja junia. Pysäkin ympäristö oli hyvin hoidettu kuten leikattu nurmikkoalue hopeapajuineen. Asemarakennuksen lisäksi pihapiirissä olivat ulkorakennus, sauna, maakellari ja wc-rakennus asiakkaille (miehille ja naisille erilliset). Kaivo oli lähellä saunaa. Vuosituhannen alussa paikalla oli vain pensaiden seassa tuo kaivo ja maakellari.

1960-luvun loppupuolella pysäkki taisi muuttua miehittämättömäksi. Resiinavarasto paloi joskus 1970-luvulla, pari resiinaa siinä taisi mennä, ehkä muutakin tavaraa. 1975 kevättalvella nousimme minä ja Arolan Kalevi vielä lättähattuun tuolta pysäkiltä, olimme palaamassa viikonloppulomalta armeijasta ja suuntana Oulu. Henkilöliikenne taisi loppua paria vuotta myöhemmin.

Pentti Lohela: Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 63 Rovala | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Laitasaaren historiasivusto 7 vuotta

Hyvää Pääsiäistä! Kuka olisi aloittaessa uskonut? Olisimmeko ryhtynyt urakkaan, jos olisimme tienneet kuinka kauan tässä menee? Paljon on tarvittu kylähulluutta jotta tähän on päästy! Sivusto avattiin 22.3.2012 – lue Jaana Hietalan kirjoittama artikkeli tästä.

Seitsemässä vuodessa olemme kirjoittaneet

  • historiikit vasemmalla listatuista taloista (myös lohkotut mukaanlukien) – tähdellä (*) merkityt ovat valmiit ja miinuksella () vielä keskeneräisiä – ks. historiikkiartikkelit
  • sivuja yhteensä 429 kpl (talosivut ja niiden kuva- ja apusivut)
  • artikkeleja 722 kpl (etusivulla näkyvät tarinat – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä)
  • valokuvia 1.772 kpl (muistathan ettei sivuston kuvia saa käyttää ilman lupaa, niinkuin ei tekstejäkään jotka ovat tekijänoikeudenalaista materiaalia).

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Etsintäkuulutus – Viskaalin tuulimylly

Viskaalin tuulimylly Etsitään valokuvia Viskaalin tuulimyllystä siltä ajalta kun se oli Laitasaaressa. Tuulimyllyä ollaan korjaamassa kevään-kesän aikana ja etenkin jalkaosasta olisi hyvä saada kuva. Mylly on ollut ns. varvasmylly ja todennäköisesti hyvin samankaltainen kuin Lumijoella oleva Kyrön mylly (klikkaa linkkiä niin näet kuvan).

Jaakko Kauppila (s. 1861) osti Viskaalin tilan v. 1920 sen edellisiltä omistajilta eli Timosilta jotka jäivät pariksi vuodeksi huonemiehiksi taloon. Timoset muuttivat Hailuotoon.

Jaakko Kauppila siirsi myllyn Viskaaliin. Turkansaaresta saadun tiedon mukaan se on alunperin Erkkolan tilalta ja rakennettu 1850-luvulla.

Jaakko Kauppila oli rikas mies – hän tuli Oulujoelta, jossa omisti myös Värtön tilan (240 ha) ja Kiviniemen Leimolan tilan (600 ha). Viskaali oli kooltaan silloin 350 ha. Hänen poikansa Paavo Kauppila (s. 1908) myi tilan Oulun Seudun keinosiemennysyhdistykselle 1962 ja ilmeisesti lahjoitti tuulimyllyn tarpeettomana Turkansaareen.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina | Jätä kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 2

Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

Tapanina 1963 Utoksella uudessa talossa Pirttijärvellä on ollut asutusta kauan. Eräs puukuppi löytyi järven pohjasta. Siinä kupissa oli kaiverrustyyli sellainen, että sitä tyyliä käytettiin ensi kerran noin 350 vuotta sitten, eli kauan on tällä paikalla asuttu tai ollut jotain toimintaa, liikkunut metsästäjiä, kalastajia jne. Se kuppi meni museoon, piti kuljettaa vesiastiassa; kuppi meni palasiksi kun se järven pohjasta nostettiin. Museomies aikoi koota sen kupin, ei luvannut sitä takaisin Eskolle, kuuluu muinaismuistolain piiriin. Museomies oli tutkija Pertti Koivisto.

Eskon pihapiirissä on kuusi, joka on istutettu vuonna 1935, käsi ei enää yllä ympäri. Eskon sisar syntyi silloin ja äiti Laina sen istutti.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti