Kylähistoriakirja 2 ja kalenteri 2019

Laitasaari-kalenteri 2019 Huom! Sivustolla tehdään tekniikkamuutoksia! Etusivun artikkelit näkyvät kaikille, mutta talohistoriikkien lukemiseen tarvitsee jäsenoikeudet. Muutamat osiot eivät ole vielä käytössä, kärsivällisyyttä…

Alamme kokoamaan kakkoskirjaa ja pyydämme apuanne! Lukekaa sivustolta talohistoriikit Ketola no 27 Siekkinen no 52. Jos havaitsette puutteita, virheitä tai muuta huomautettavaa, ilmoittakaa siitä meille. Useampi silmäpari näkee enemmän!

Kakkoskirjaan tulee n. 400 sivua ja sitä voi nyt tilata (40 eur). Jos et ehtinyt saada ykköskirjaa (301 s.), keräämme myös sen tilauksia toista painosta varten. Kirjahan loppuunmyytiin neljässä kuukaudessa ja sitä on kyselty paljon.

Tilauslomakkeeseen (avautuu uuteen sivuun) —> tästä linkistä

J.K. Sivusto suljettiin huhtikuussa 2018 toistuvien luvattomien kuva- ja tekstikopiointien vuoksi. Edelleenkin luvaton kopiointi on kielletty ja sääntöä rikkova suljetaan sivustolta pois (tai suljetaan sivut jälleen kokonaan). Kunnioittakaa useamman kirjoittajan tekemää vuosien työtä!

Jäsenlomakkeeseen (avautuu uuteen sivuun) —> tästä linkistä

P.S. Kalenteri 2019 on loppuunmyyty, kiitos tilaajille!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muhoksen kirkko (1872)

…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2

Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu nykyisen kirkon hirret, jotka ovat olleet varsin hyviä honkapuita. (Korunti p.o. Mourunki, Pentin huom.)

Tätä kirkkoa on parannettu v. 1762 ja kellotapuli rakettu v. 1766. Sittemmin on se viime kerta maalattu v. 1774 suomalaiselta taideniekalta, nimeltä Emmanuel Granberg, kotoisin Lohtajan pitäjästä, papin poika.

Muhoksen kirkkoherrana Isak Ervast ja pastorina Mathias Salow.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Iso Viinikka (1928)

Piirros Viinikan talosta vuodelta 1850 Eräänä talvipäivänä 1808 saapui Viinikan pihalle Muhoksella kaksi kuomurekeä, jotka pysähdytettiin asuinrakennuksen kuistin eteen. Ensimmäisestä reestä nousi puuskuttaen vanha herra ja hänen jälkeensä hyppäsi pihalle kaksi nuorta miestä. Karskilla äänellä käski vanha herra viedä hevosen rekineen tallin eteen, antaa hoitoa hevoselle sekä toimittaa rekivaatteet suojaan. Sitten ajettiin toinen kuomureki edellisen paikalle ja vanha herra seuralaisineen auttoi reestä monien vällyjen ja peittojen alta vanhemmanpuoleisen naisen ja kaksi nuorta tyttöä, ja viimeksi vedettiin sieltä näköjään toisella kymmenellä oleva poika. Ajajalle antoi vanha herra saman käskyn kuin ensimmäisellekin ajajalle.

— Siihen jäi koko perhe katselemaan ympärilleen uuden kodin ympäristöä. — Vanha herra oli majuri Samuel Johan Löthman omaisineen Paltamosta, josta nyt muuttivat lähemmäs Oulun kaupunkia. Hän oli hiljattain ostanut Viinikan tilan Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylästä, vuolaan Oulujoen varrelta, kauniilta paikalta heti Korilanvaaran alapuolelta.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laitasaaren koululaiset 1960

Laitasaaren koululaiset 1960

Klikkaa kuvaa isommaksi!

Laitasaaren kylähistoriasivuilla on vanhoja luokkakuvia, joista ei pystytä enää tunnistamaan kaikkia. Laitan vähän uudemman, vain 57 vuotta vanhan kuvan ja samalla testasin omaa muistianikin. Kuvassa on 68 oppilasta 1.- 6. luokilta ja ehkä jokunen puuttuukin kuvasta. Muutama koululaisista jäi tunnistamatta ja muutama epävarmaksi, uskonpa että ei mene kauaakaan kun joku teistä lukijoista tunnistaa heidät (tuntemattomien nimet laitettu Pentti Lohelan lähettämän listan perusteella, myös Raimo Similän kommentit huomioitu, Soljan huom.)

Monet meistä luokkakuvassa olevista olemme edelleenkin laitasaarelaisia ja mikäpä Laitasaaressa on asuessa. Vanha koulummekin saatiin saneerattua ja pidettyä onneksi monien vaiheiden jälkeen koulukäytössä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala, 54 Halonen | Avainsanoina | 2 kommenttia

Laitasaaren koulu 130 vuotta

Seurojentalo (Laitasaaren vanha koulu)

Vappu Räätärin puhe koulun 130-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10.2018

Tämä talo ei kouluna ole minulle tuttu. Kuitenkin historian havinaa liittyy tähän rakennukseen. Äitini Maria Rahko on ollut muutaman vuoden 1945 syksystä lähtien opettaja Kirsti Ala-Kojolan viransijaisena hänen sairaslomansa aikaan. Isäni Janne Rahko taas on asiakirjojen mukaan valittu 13.1.1947 poikien käsityön ohjaajaksi ja palkaksi hänelle oli vahvistettu 75 mk työkuukaudelta! Siskoni on ollut tämän koulurakennuksen oppilas, joten minä ainoana meidän perheestä en ole tätä koulua käynyt.

Aloitin oman koulu-urani vuonna 1954 uudella, hienolla, Hotinmäelle rakennetulla koululla. Silloin oli opettajani Ellen Juola. Anja Anttila toimi 3-4 luokalla ja johtaja oli Niilo Väätäinen tai Lauri Akkanen. Mennessäni 5. luokalle oli opettajana Antero Alikoski ja opettaja Juolan pestin alaluokilla oli saanut Alli Karppinen. Katri Ahvenlampi toimi keittäjä-talonmies-vahtimestarina koululla.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Karhun isäntä monessa mukana

Muhoksen bensiiniasema (1927)

Maakauppiaat Muhoksella ovat alkaneet valmistaa nisuleivoksia kaupattavaksi. Kilpailu tälläkin alalla on käynyt niin kiihkeäksi että varsinaiset nisuleipojat paikkakunnalla alkavat käydä alakynteen. Ken sitten kilpailussa voiton saanee, sen aika näyttää ja akat sen tiennevät! 1

Lilly Mathilda Oskar Magnuksentytär Dahlbäck (s. 23.5.1879 Oulu, k. 8.5.1939 Sotkamo). Lilly palveli liikealalla Rovaniemellä, Haaparannassa ja Oulussa; harjoitti leipuri-, sekatavara- ja matkustajakotiliikettä Muhoksella 1906-17. Lilly Dahlbäckin leipomo- ym. rakennuksen Muhoksen kirkonkylällä urakoi Karhun no 7 isäntä Juho Benjamin Heikkinen. Lillyn muutettua pois Muhokselta vuokrasi kauppias Eetu Tuunanen talon omiin liiketoimiinsa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Martat

19. Heimonen

Laitasaaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä.

Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 24 Laukka, 29 Yrjänä, 37 Ähkynen, 40 Kähkönen, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

J. B. Heikkisen 38 teesiä työväelle (1923)

J. B. Heikkinen 80 vuotta, kuvattu 19.5.1938 Utajärvinen edesmennyt kotiseutuneuvos ja pikkuserkkuni Pekka Oilinki kirjoittaa

Karhun no 7 isäntä Juho Benjamin Juhonpoika Heikkinen osti yhdessä uuden vaimonsa kanssa 9.8.1923 tehdyllä kauppakirjalla Utajärven Osuuskaupalta pääosan eli 0,3619 manttaalia Utajärven Laitilan no 5 talosta. Samalla Julius-poikaa varten ostettiin Utajärveltä Sipolan eli Ala-Oravan tila.

Kun Juho muutti Laitilaan, hän oli ”tavallisen” ihmisen eläkeiässä, 65 vuotta täyttänyt. Kuitenkin hän ehti tehdä uuden elämäntyön Laitilassakin, raivata uutta peltoa noin 80 hehtaaria ja kaivattaa metsäojia käsikaivuuna lähes 150 kilometriä, kaikki normaalin talonpidon ohella.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Eno Matin 60 v. päivän kronikka

Onteron väkeä 1919 Kymmenpäisen sisarusparven keskelle syntyi kerran poika, nimeksi pantiin Matti. Siinähän sitä jo oli ihmettä kerrakseen. Isän ja äidin toivo täyttyi. Onhan vanhuuden päiväin turva tullut. Oli onnea ja iloa, olisi kait lippu tankoonkin nostettu jos olisi sen ajan malli niin ollut.

Sitten tuli kysymys. Miten tämä taivaan lahja nyt osattaisiin hoitaa, että se eläisi ja terveenä pysyisi. Olihan kysymys ainoasta pojasta. Joku vanhempi, kokenut ihminen huomautti, että sitä on lullattava kätkyessä tasaisesti kädellään, että se nukkuu hyvin ja ruokaa antaa milloin se vaan äännähtää, kyllä se elää. Huomattiin että onhan meillä Maija-tyttönen, kahdeksannella oleva pullukka. Siitähän se oiva lapsenlikka tulee.

Minun piti kätkyen korvassa kädelläni souvattaa. Ääntäkään ei saanut päästää, että lapsi ei herää. Aamusta iltaan sama peli, sama souvatus. Oli sille syntymälahjana annettu hyvät unenlahjat. Toisinaan itkiä tuherrin, kun en päässyt leekaan (kuten ennen sanottiin) toisten kanssa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren Martat 100 vuotta – historiikki

Historiikin ovat laatineet Elsi Lehikoinen ja Vappu Räätäri ja se on esitetty yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa Laitasaaren seurojentalolla 8.9.2018. Historiikki on julkaistu myös paikallislehti Tervareitissä.

Laitasaaren Marttojen kudontakurssi 1938

Kutomakurssilaisia Rantakeräsessä vuonna 1938. Klikkaa kuvia isommiksi niin näet kuvatekstit!

Marttatoiminnan alku Suomessa

Marttaliiton perusti vuonna 1899 Lucina Hagman. 1 Anomus tehtiin Keisarilliseen Suomen Senaattiin Sivistystä Suomen kodeille -yhdistyksen nimellä joka hylättiin, koska Senaatin mielestä nimi oli liian vaarallinen, jopa vallankumouksellinen.

Aili Nissinen 2 keksi Martat -nimen ja se kelpasi Senaatille samoilla säännöillä. Martat ovat kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö ja poliittisesti sitoutumaton. 3

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti