Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 17.10.2020

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 17.10.2020 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

Hallitus kokoontuu klo 14:00 ja vuosikokous klo 15:30.

Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta koronan vuoksi rajaamme osallistujen määrän kymmeneen. Jos olet tulossa kokoukseen, lähetä viesti sihteerille sari@laitasaari.fi

Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Kun Oulu oli pieni ja liejuinen – Sassalin pappa muistelee

Joonas Sassali perheineen

Joonas Heikinpoika Sassali (1850-1936) asui lapsuuden perheensä kanssa ensin Penninkankaalla no 56 ja myöhemmin Koistilassa no 22. Sassalin sukua asui Koistilassa ajalla 1868-1974.

Tänään 85 vuotta täyttävä Sassalin pappa muistelee muinaisia. Lehdessämme on äskettäin kerrottu paristakin pirteästä vanhuksesta. Tähän reippaiden vanhusten rintamaan kelpaa ensimmäisten joukkoon monien vanhojen oululaisten ja varsinkin Erkkolanperäläisten hyvin tuntema Sassalin pappa, entinen nahkuri Joonas Sassali, joka tänään täyttää 85 vuotta.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Osakaskunta 100 vuotta

Lohta nuotalla Oulujoella 1929

Muhoksen kuntakokouksessa 27.10.1919 päätettiin perustaa kalastuskunta Muhos- ja Laitasaaren kylien kesken. Molempia kyliä varten perustettiin toimikunnat, jotka laativat säännöt seuraavaan kokoukseen sekä huolehtivat käytännöllisistä asioista.

Muhoskylästä valittiin puheenjohtajaksi maanvilj. Iisakki Lukka, kirjuriksi maanvilj. Heikki Kylmänen ja jäseniksi J. A. Virkkunen, Urho Pyhälä ja Jaakko Kaiponen. Laitasaaren kylään valittiin puheenjohtajaksi A. Kinnunen (Hyrkki no 12), kirjuriksi A. Keränen (Ketola no 27) sekä jäseniksi Matti Kärnä (Kärnä no 1), Jaakko Kärnä (Rönkkö no 18) ja Jaakko Väänänen (Isomäättä Väänänen no 16). 1 2

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 27 Ketola, 28 Kekkola, 7 Karhu | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Raimo Rannasta Koivu ja tähti -henkilö

Raimo Ranta Muhoksella vuosittain jaettavan Koivu ja tähti -henkilön kunniakirjan vastaanotti tänä vuonna Raimo Ranta.

Koivu ja Tähti -nimitys voidaan antaa kunnianosoituksena henkilölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt Koivu ja Tähti -perinnettä, tuonut esille Muhoksen historiaa ja omaleimaisuutta. Hänen toiminnallaan on myös merkittävää kulttuurista vaikutusta paikallisesti ja maanlaajuisestikin. Erityisistä syistä nimitys voidaan myöntää myös yhdistykselle tai useammalle kuin yhdelle henkilölle.

Raimo on ollut mukana kirjoittamassa Laitasaaren kylän historiaa aivan alkuvuosista lähtien. Hänen kirjoituksiaan löytyy tämän linkin kautta. Moneen historiikkiin on Raimo tuonut oman tietolisänsä, onhan hänenkin juuriaan Laitasaaressa. Raimon kirjoittamasta Juuret Henttuojan törmällä -sukusaagasta voit lukea tästä.

Laitasaari-Seura ry onnittelee Raimoa!

Viime vuonna tämän kunnianosoituksen sai Kaarlo Mertaniemi – ks. artikkeli.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 3 – maalaistalon arki ja pyhä

Uusikeräsen porstuan edessä

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Klikkaa kuvaa niin näet keitä siinä on.

Joka päivä aamulla klo 8-9 syötiin eine, klo 14 puolinen, niiden välissä kahvi. Iltanen oli klo 19 päivän päätteeksi.

Kesällä niitylle tuotiin evästä, pyyheliina levitettiin ja katettiin kahvit. Kaukaisimmat niityt olivat Rauhionojalla lähellä Rauhion taloa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 38 Inkala, 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Martti Tarvainen 80-vuotta

Taiteilija Martti Tarvainen

Kalevan kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola (1942-2018) haastatteli taiteilija Martti Tarvaista tämän 80-vuotispäivän johdosta. Muhosta koskeva osa Suomen Kuvalehdessä ilmestyneestä artikkelista julkaistaan SK:n toimituspäällikkö Jussi Erosen luvalla 1

Kuvataide ja luonto ovat aina merkinneet Martti Tarvaiselle paljon – enemmän kuin esimerkiksi niille taiteilijoille, jotka kiertävät maailman taidekeskuksia ja keräävät niistä kokemuksia, innoitusta ja aiheita.

Luontoelämykset! Niistä minä sain voimaa, kun toiset nukkuivat, kertoo 80-vuotias taiteilija, maanviljelijän poika ja itsekin maata viljellyt.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 42 Kopsa | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kaikuja Muhokselta – Hartikan omenat (1926)

Huom! Kaikki kesän artikkelit ilmestyvät etukäteen ajastettuina.

Ennen oli sananpartena: ei Oulun seudulla omenat kasvat. – Ei siinä perää ole – Höpsistä – Kuka se niin sanoo – ?

Omenapuu Varpulan pihassa Näin voi siihen vastata maanviljelijä Juho Hartikka Muhokselta. Hän osti 10 vuotta sitten Oulun syysmarkkinoilta muutamia venäläisiä Astrahanin omenia pojilleen kaupungin tulijaisiksi. Niitä sitten kotona silloin tällöin syödä natusteltiin, vaan sillä ehdolla, että ruskeita jyväsiä eli siemeniä ei saanut syödä, vaan antaa isälle, joka ne sitten pani talteen riepukääröön ja säilytti talven yli eteisen yliakkunan laudalla siten karaistaakseen niitä Pohjolan kylmiä vastaanottamaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kruununvouti hukkui Oulujokeen (1888)

Kaiku-lehti

Kruununvouti L. W. Norberg lähti keskiviikkona huviretkelle rouvansa ja ottotyttärensä kanssa höyryveneessä Laine Muhokselle. Kun heidän illalla muiden henkilöiden kanssa pienessä veneessä piti kulkea joen poikki, kaatui vene. Vainaja lähti joen poikki vaimonsa ynnä moniaitten muitten henkilöin kanssa Valkolan rannasta, talokas Mikko Hartikka soutajana, mennäkseen Leppiniemeen. Veneessä oli siis rouva Nordberg, pariskunnan kasvattitytär ja kaksi muuta rouvaa.

Ilma oli lähtiessä ollut tyyni, vaan kun päästiin keskemmäs jokea, nousi äkkiarvaamatta myrskyn tapainen tuuli, joka pudotti hatun veneen perässä istuvan vainajan päästä. Sitä tavoitellessa oli tullut vähän vettä veneeseen. Tuuli vain kiihtyi, aallot isonivat ja vene täyttyi, jolloin tuli uinti työksi. Hartikka nousi veneen pohjalle sekä auttoi muitakin. Silloin oli Nordbergkin vielä siinä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 2 – harrastuksia ja kavereita

Laitasaarelaisia urheilijoita

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko.

Kesällä pelattiin pesäpalloa, milloin kenenkin pihassa ja milloin vain saatiin kokoon 4-5 pelaajaa. Joskus pelattiin lehmihaassakin ”liukumiinojen” eli lehmänkakan seassa. Tytöistä peleissä olivat usein mukana Keräsen Enni (myöh. Yrjänä) ja Jokelaisen Tyyne ja pojista Tihisen Yrjö, Suorsan Leo (s. 1922) ja Paavolan Olli (s. 1926).

Talvella harrastettiin innokkaasti hiihtoa. Sunnuntai-aamuna syötiin nopeasti kaurapuuro ja lähdettiin Keräselle, jossa Heikki-isännän kuoltua oli Karppisen Tauno (s. 1922) renkipoikana. Tauno oli urheilumiehiä, ja hänen kanssaan hiihdettiin niin että vasta iltahämärissä mentiin kotiin. Isä sanoi vain ”Myöhäänpä meni!” – ei moittinut, vaikka ei muistettu tulla syömäänkään.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 36 Kauppi, 36 Kauppi - Hakala, 53 Vauhkola, 6 Tihinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Aku Pakinoi – Espanjantauti ei tapa… (1920)

Naisia parantolan ulkohallissa

…tosi suomalaista. Espanjalainen bolshevismi on taasen hyökännyt Suomeen ja riehuu kauheammin kuin kymmenen Leniniä unissaankaan mekastaa, ja lääkärit purevat hammasta ja kiroavat ja sanovat, etteivät tunne sitä eivätkä haluaisikaan tuntea, ellei se olisi heidän pyhä kutsumuksensa.

Mutta me sanomme: hiis häneen tutustukoon! Se on espanjalaisten velvollisuus – yhtä pyhä kuin härkätaistelu.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti