Mummon luona Monolassa – osa 1

Lapsuudenmuistoja 30-luvun Muhoksen Laitasaaresta

Monola 1930-luvulla Helsinkiläinen Strömmer-suvun jäsen Ea Rahikainen, o.s. Wirkkula (1923-2003), teki elämäntyönsä toimittajana Uudessa Kuvalehdessä, Viikkosanomissa ja Me Naisissa. Hän julkaisi useita mieleenpainuvia teoksia, mm. Kanta-asukkaat (Kirjayhtymä 1994) ja Kultakaivos rinnassa (kirjayhtymä 1997).

Ean mummo Hedvig Aurora Aulis (1852-1940) oli Muhoksen (1857-80) ja Limingan (1880-89) kirkkoherrana toimineen Samuel Strömmerin tytär. Ean kertomus Mummon luona Monolassa on ilmestynyt Strömmer-seuran julkaisussa nro 3 vuonna 1998 ja julkaistaan nyt Laitasaaren sivustolla useamman artikkelin sarjana hänen poikansa Hannu Rahikaisen luvalla.

Koska vanhempien ammattien vuoksi perheemme asui useilla eri paikkakunnilla, mummon vanhuudenkodista Monolasta Muhoksen Laitasaaressa tuli kaksoissisarelleni ja minulle lapsuuden tärkein kiintopiste. Vietimme siellä useita kesiä, jopa talvenkin 1933, jolloin kävimme Monolasta käsin yhden kansakoululuokan Laitasaaren Huovilan koulua.

Samuel Strommer Mummo oli syntynyt 1850 Kiihtelysvaarassa, missä hänen isänsä Samuel Strömmer (1813-1889) oli toiminut kappalaisena ennen Pohjois-Pohjanmaalle Muhoksen kirkkoherran virkaan siirtymistä 1857.

Monola-nimi oli sekin Pohjois-Karjalan perua. Samuelin isä Jakob Abraham Strömmer (1774-1828) oli omistanut seudulla useita taloja. Niistä Pielisen rannalla Kolia vastapäätä sijainnut Monola pysyi perheen hallussa aina Samuelin Muhokselle muuttoon asti. Monola mainitaan nykyisinkin Kolin historiassa. Kareliaanisella häämatkallaan 1892 Jean Sibelius ihaili järven takaa siintäviä vaaroja asuessaan Pielisjärven (nykyisen Lieksan) Monolassa.

Lue Monolasta ja sen asukkaista lisää täältä (klikkaa linkkiä) sekä Sibeliuksen kalamatkasta Laitasaaressa täältä.

Kategoria(t): 18 Rönkkö Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *