Muistikuvia pappilan elämästä

Alman puutarha

Kirkkoherra Samuel Abraham Strömmerin vaimo Alma Augusta (o.s. Bäckwall) oli sanalla sanoen luontoihminen: hän perusti Kortilan pappilaan laajan puutarhan kasvimaineen. Alma teetätti puutarhaan puiset vesijohdot ja kasvatti mm. parsaa, mikä on varmasti ollut erikoinen herkku Laitasaaressa 1890-luvun lopulla. Pappilan pihapuissa oli paljon lintuja, mm. useita pöllöjä pesueineen, vuodesta toiseen. Alma-rouva hoiti loukkaantuneita pikkulintuja; tiputti niiden suihin pipetillä punaviiniä!

Myös huonekasveja Alma rakasti – niitä oli pappilassa paljon, kattoon saakka yltäviä puna- ja valkokukkaisia opuntia-kaktuksia sekä fiikuksia, joita oheisessakin kuvassa on.

Pappilan salissa fiikuksen alla

Kun Karl Alfred Strömmerin miniä tyttärineen tuli Muhokselle sotaa pakoon vuonna 1942, häntä kummastutti seurakuntalaisten sanonta appensa isoisästä ”Vanaha Samppa, se se vasta konna oli”. Tällähän ei toki tarkoitettu pahaa, ”konnuus” merkitsi paikallismurteella leikkisyyttä.

Vanaha Samppa puhui leveää Karjalan murretta ja oli auttavainen, avustaen mm. köyhtyneitä sukulaisiaan. Hänen vaimonsa Hedvig Sofia Ahlgren oli Sampalla ensin taloudenhoitajana, sitten vaimona. Vast’ikään puretun Mäntylän talon vintiltä on löydetty tämän perheen vanhaa kirjeenvaihtoa. Samppa oli pidetty sekä Muhoksella että Kiihtelysvaaralla, joka oli hänen aiempi virkapaikkansa – sen osoittaa lehtikirjoitus vuodelta 1879.

Pappilan törmällä

Karl Alfred Strömmer, vanahan Sampan pojanpoika, oli innokas valokuvaaja ja hänen ottamiaan kuvia on myös sivustollamme – kiitos pojantytär Anna Liisa Heikinheimon! Karl eli Kalle kuvasi paitsi perhettään ja sukuaan, myös kotiaan ja pappilan ympäristöä. Pappilan pihapiirissä oli paljon aittoja, osa niistä on siirretty aikoinaan Pohjolakodille – lienevätkö edelleen siellä.

Kallella oli Putte-niminen hevonen, jolla hän ajeli tarvittavat matkat, autot tulivat vasta myöhemmin kuvioihin. Putte oli erikoisen perso taikinalle. Kerrankin pihalla ollessaan se haistoi ikkunasta tulvivan leipomisen tuoksun, aukaisi oven, kiipesi portaat ylös keittiöön ja yritti syödä taikinaa suoraan tiinusta!

Pappilan kuistilla

Karl Alfredin molemmat pojat Jaakko ja Lauri harrastivat myös valokuvausta. Lauri oli kemisti ja perusti limukkatehtaan Rantasen elokuvateatterin kellariin. Jaakko-veli rakenteli myös radioita. Hän oli hammaslääkäri ja piti vastaanottoa ensin pappilan kansliapäädyssä sitten ns. ”pikkupuolella”. Kenties eräs mieleenpainuvimmista potilaista oli kullankaivaja Heikki Kokko joka tuli teetättämään itselleen tekohampaita. Kuultuaan hinnan, arvioi sen ilmeisesti edulliseksi koska tokaisi ”Tehdään kahdet!” Heikin takin taskut olivat olleet pullollaan setelirahaa. 1

Lue lisää Muhoksen papeista ja kappalaisista täältä ja katsele Kortilan kuvia, niissä on myös tunnistamattomia henkilöitä. Sotilashammaslääkäri Jaakko Strömmerin rintamalla ottamia valokuvia näet täältä.

  1. Anna Liisa Heikinheimon (o.s. Strömmer) esitelmä Koortilassa 14.5.2013
Kategoria(t): 34 Kortila (pappila) Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Muistikuvia pappilan elämästä

  1. Pasi Perkiö sanoo:

    Pohjolakodille on siirretty yksi aitta pappilasta, vaan kukaan ei enää tiedä mikä niistä on Kortilan aitta. 1920 luvulla otetussa kuvassa kaikki aitat ovat jo nykyisellä paikallaan. Arvaan seuraavaa, korjatkaa minua; Pohjolakoti sai maansa senaatilta 1915, olisko pappila lahjoittanut aitan hyvään tarkoitukseen?

    • Solja sanoo:

      Luultavasti on lahjoittanut hyvään tarkoitukseen, koska pappilan viljelykset varmaan olivat jo vähenemään päin, eli kaikkia aittoja ei tarvittu. Näin olettaisin, mutta sen varmempaa tietoa ei minulla ole. Pohjolakodin tarina liittyy myös Hyrkkiin no 12 http://www.laitasaari.fi/taloja/hyrkki-no-12/ Kinnusen suku myi Heikuran eli Pohjolan valtiolle ja sitä kautta tilukset päätyivät Nuorten Ystävät ry:lle. Kinnusen suku muutti Hyrkkiin vuonna 1915 ja asutti sitä aina vuoteen 2008 saakka. Pistäytykääpä Hyrkin kesäkahvilassa!

Vastaa käyttäjälle Solja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *