Muhoksen Mimmiä aina muistellessa…

Hilda Maria Musta. Kuva linkitetty muhoksenmimmi.com sivulta.

Varmaankin usea muhoslainen nainen on esittäytyessään vieraalle kuullut, että Jaa, vai Muhoksen Mimmejä sitä ollaan. Hiljattain sosiaalisessa mediassa tuli keskustelua, kuka olikaan oikea Muhoksen Mimmi. Usein Mimmi on liitetty Armi Kuuselaan, mutta tämä ei pitäne paikkaansa. Reino Helismaa teki Muhoksen Mimmi -rallin jo vuotta ennen Armin kruunaamista Miss Universumiksi.

Usea muhoslainen on selvittänyt aikojen saatossa ”oikean” Mimmin esikuvaa, mistä Helismaa olisi rallinsa kirjoittanut. Osa on sitä mieltä, että hän oli Hilda Maria Musta (s. 26.5.1912 Tyrnävä, k. 11.4.1993 Rovaniemi), jonka sukujuuret kiertyvät Utajärven kautta Laitasaareen. Raimo Ranta on kysellyt Helismaan sekä Toivo Kärjen perikunniltakin asiaa ja sieltä on tullut tietoa, että Mimmi oli fiktiivinen henkilö. Kuitenkin Hilda Maria Mustan sukulaiset ovat perimätietona kertoneet, että Hilda oli Mimmin esikuva todellisuudessa. Jotkut tutkijat ovat väläyttäneet, että Hilda olisi ollut Armi Kuuselan serkku, mutta he eivät oikeasti olleet mitään sukua toisilleen. Olipa niin tai näin, päätin tutkia Hildan sukujuuria, joihin sain tietoja myös Raimolta. 1 2

Hildan vanhemmat olivat Juho Isak Musta (s. 1.6.1890 Muhos, k. 2.8.1966 Muhos) sekä Anna Maria Hämeenaho (s. 12.2.1883 Säräisniemi, k. 21.5.1942 Muhos). Juho Isakin isä oli Juho Musta (s. 14.7.1866 Laitasaari, k. 12.5.1893 Muhos). Hänen isänsä oli taas Heikki Musta (alkuaan Väänänen, s. 22.12.1836 Utajärvi Sanki) joka muutti Laitasaareen noin vuonna 1854 Sangin Mustasta no 13, josta hänelle tarttui sukunimi mukaan. Heikki oli ammatiltaan suutari. Laitasaaressa hän asui ensialkuun itsellisenä Huovisessa no 15. 3 Hänen poikansa Juho mahtoi syntyäkin Huovisessa, koska heidät on kirjattu tilan henkikirjoihin vuonna 1865. Vuonna 1870 heidät on kirjattu Laitasaaressa tilattomiin. Sitten Heikin perhe muutti mäkitupalaiseksi Hämälään no 4 viimeistään vuonna 1875. 4 5 6 7

Juho Heikinpoika Musta avioitui Laitasaaressa 24.12.1887 Kestissä no 35 syntyneen Maria Kustaava Pilton (s. 24.1.1863) kanssa. Mariankin vanhempien sukujuuret menevät Utajärvelle isänsä sotilas Juho Pilton eli Åbergin kautta. Juho Musta pesueineen asui mäkitupalaisena Pienihuovisessa no 32. Juho kuoli Pienihuovisessa 12.5.1893, jolloin Hilda Mustan isä oli vain kolmevuotias. Äiti Maria perheineen asusteli mäkituvassa ainakin vuoteen 1904 saakka, jonka jälkeen hän muutti Ouluun.

Tupun mökki_Tapio Parviainen

Hildan mökin rauniot Tupussa 2016. Kuvaaja Tapio Parviainen

Hilda muutti myöhemmin Muhokselle Kylmälänkylään aviopuolisonsa kanssa ja asui siellä ensin Tupussa ja sitten Hopreeninperällä pienessä Kaartolan mökissä, josta muuttikin sitten myöhemmin Rovaniemelle. Mökki on siellä yhä paikoillaan, mutta Tupun mökistä on enää jäljellä rauniot.

Muhoksen Mimmi on valittu vuodesta 1984 ja tänä vuonna julkistaminen tapahtuu Mimmin toripäivänä lauantaina 16.7. klo 12.00.

Helismaan Muhoksen Mimmi -rallin voi kuunnella tästä.

Kategoria(t): 15 Huovinen, 32 Pienihuovinen, 35 Kesti, 4 Hämälä Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Muhoksen Mimmiä aina muistellessa…

  1. Merja Hyvärinen sanoo:

    Hei.
    Minä olen kuullut tarinan että kummisetäni Viljo Kämäräinen, joka asui Tupussa ja oli jonkin verran musiikkimiehiä, oli Reino Helismaan sotakaveri.
    Helismaa vieraili muutamia kertoja Kämäräisellä Tupussa ja ihastui kauniiseen naapurin tyttöön Hilda Mustaan, josta teki sitten tämän kuuluisan Muhoksen Mimmi kappaleen. Paljonko asiassa on totta, en tiedä, mutta näin olen kuullut. Terveisin Kari Hyvärinen.

  2. Maria Liisa Jakonen sanoo:

    Hei vaan minäkin paan lusikkani tähän soppaan kun olen kuullut äitini Elvi Jakosen kertomana Helismaan vierailleen Kämäräisen Viljon luona Tupussa ja tuttavuus myös Hilda Mustan kanssa ois saanut alkunsa jo Viipurissa. Isäni Matti Jakonen oli myös tavannut hänet Viipurissa kun tulivat evakkoon Kuurnaan olivat jo tuttuja keskenään. Käsitykseni mukaan Hilda Musta oli rohkea nainen lähtiessään katselemaan maailmaa ja tarttui erilaisiin työtehtäviin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *