Muhoksen kirkko (1872)

…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2

Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu nykyisen kirkon hirret, jotka ovat olleet varsin hyviä honkapuita. (Korunti p.o. Mourunki, Pentin huom.)

Tätä kirkkoa on parannettu v. 1762 ja kellotapuli rakettu v. 1766. Sittemmin on se viime kerta maalattu v. 1774 suomalaiselta taideniekalta, nimeltä Emmanuel Granberg, kotoisin Lohtajan pitäjästä, papin poika.

Muhoksen kirkkoherrana Isak Ervast ja pastorina Mathias Salow.

Se on ikävää, ettei niistä paljoista maalauskuvista ole voitu saada minkäänlaista kopiota muinaismuistoyhtiölle. Yltäympäriinsä on tämän kirkon sisus maalattu enkelein ja kaikkein profeettain ja apostolein kuvilla, sekä kuvauksilla muistakin merkillisemmistä raamatun asioista.

Vaikka ajan virta on paljon näitä kuvauksia huuhtonut, niin huomaamme kumminkin niissä silloisen taiteilijan ihmeellisen merkillistä kuvitustaitoa. Erittäinkin sakastissa olevat kuvat ovat hyvin säilyneitä. Mutta nyt juuri parhaillaan korjataan tätä kirkkoa ja kaikin puolin parannellaan, joten siis melkein kaikki edellämainitut muistokuvat häviää.

Paljon on löydetty kirkon sillan alta hautaholveistansa ikivanhoja ruumiita, joista tavallista suuremman huomion on puoleensa saanut eräs rouvas-ihmisen ruumis. Vainajan arkun kannen sisäpuolelle on kirjoitettu seuraavat ruotsinkieliset sanat: ”Wendela Catharina Mathesia, född 1711, död 1770 5 juli, samt begrafwen den 13 juli”. 3

Kaiketi herätti jokaisen ajattelevan ihmisen mielessä vainajan ruumiin näkö, joka oli vielä täydessä kestävässä hahmossansa, tunteita, joita ei voi sanoilla kuvata ja jommoisia tunteita ei nykyisin kuolleet vaikuttaa voi; sillä vainaja on maannut satakaksi vuotta manalan majoissa ja elänyt 59 vuoden vanhaksi ajassa, jota me vaan hatarasti uneillen ajatuksissamme kuvailemme, vaan jota aikaa kumminkin syvästi kunnioitamme.

Sukuluettelosta on saatu selville vainajan olleen henkikirjurin tytär Luodosta; menneen naimisiin v. 1733 Paltamon pitäjän henkikirjurin Swahnin pojan kanssa, joka sittemmin v. 1738 on saapunut kappalaiseksi Muhokseen. Tämä kappalainen itse on kuollut v. 1753. Vainajille on täytynyt tehdä uusi leposija lähelle kirkkoa. 4

Ks. myös artikkeli Anni Swanista. sekä sivu Muhoksen kappalaisista ja kirkkoherroista ym.


Ylimmäinen kuva on linkitetty Muhoksen seurakunnan sivuilta. Siinä on Emanuel Granbergin maalaus ”Samuel voitelee Saulin kuninkaaksi” (1773-75). Alempi maalaus on Viskaalissa eli Koistilassa no 22 asuneen Jacob Wallinin Ristiltäotto (1836). 5

Emmanuel Granberg syntyi Vihannissa 18.2.1754. Isä Vihannin kappalainen Michael Johaninpoika Gumse oli Vähäkyrön kirkkoherran Johan Jakobinpoika Gumsen ja Susanna Israelintytär Alftanin poika, joka syntyi 1715 ja kuoli Raahessa 1761. Emmanuelin äiti Maria Gustavintytär Cajana syntyi Lohtajalla 1719 ja kuoli siellä 1765. Isä Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cajanus, äiti Susanna Granberg. Emmanuel otti äitinsä äidin nimen Granberg. Michael Gumselle ja Marialle syntyi Vähäkyrössä pojat Johannes 1740, Daniel 1742 ja Gustav 1744. Kälviällä syntyivät Mathias 1745, Johan Israel 1746, Jonas 1748 ja Michael 1749. Vihannissa Emmanuelille syntyi vielä sisar Maria Sophia 1759. 6

Kategoria(t): 22 Koistila, 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila) Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Muhoksen kirkko (1872)

  1. Pentti Lohela sanoo:

    Korunti-kankaalta – tarkoittanee Morunki (Mourunki) -nimiseltä kankaalta. Oulun Wiikko-Sanomia 25.5.1872. Eräs Mourunki niminen kangas sijaitsee Muhoksen rajalla Soson laidassa lähellä Kaartolantietä.

    Solja: Hyvä hoksaus, tämä se varmaan on! Ihmettelin itsekin että mikä lienee. Korjaan tekstiin, kiitos taas Pentti!

  2. Lea Rinne sanoo:

    Henrik Mathesius kastettiin Kokkolassa 20.10.1683. Isä Kokkolan pormestari Anders Mathesius. Henrik Mathesius kuoli 31-vuotiaana Hailuodossa 1714, vaimo Catharina Roberg. Wendelan syntymämerkinnässä Kokkolassa 24.2.1712 nimenä vain Wendela, mutta kuolinmerkinnässä 5.7.1770 Wendla Catharina. Hän kuoli Laitasaaressa 59-vuotiaana.

    Solja: Kiitos tiedosta, Lea. Korjaanpa tuon syntymäpäivän myös sivuston ”pappis-sivulle” eli tänne http://www.laitasaari.fi/historiaa/papit_ja_asuminen/ Liekö sitten arkussa lukenut vuosiluku 1711, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta kun tieto on jossain väärin.

    Lea Rinne: Emmanuel Granberg syntyi Vihannissa 18.2.1754. Isä Vihannin kappalainen Michael Johaninpoika Gumse oli Vähäkyrön kirkkoherran Johan Jakobinpoika Gumsen ja Susanna Israelintytär Alftanan poika, joka syntyi 1715 ja kuoli Raahessa 1761. Emmanuelin äiti Maria Gustavintytär Cajana syntyi Lohtajalla 1719 ja kuoli siellä 1765. Isä Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cajanus, äiti Susanna Granberg. Emmanuel otti äitinsä äidin nimen Granberg. Michael Gumselle ja Marialle syntyi Vähäkyrössä pojat Johannes 1740, Daniel 1742 ja Gustav 1744. Kälviällä syntyivät Mathias 1745, Johan Israel 1746, Jonas 1748 ja Michael 1749. Vihannissa Emmanuelille syntyi vielä sisar Maria Sophia 1759.

    Solja: Hyvä lisäys, laitoin artikkelin loppuun. Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *