Mietteitä Laitasaaren varhaisasutuksesta

Olen kolunnut eri kirjoja ja muita lähteitä koskien Laitasaaren varhaisinta asutusta. Sitä on melkoisen niukalti saatavana, ja sekin on  yksi syy näidenkin sivujen syntyyn.  Laitasaari mainitaan ensimmäisen kerran arkistolähteissä voudintileissä vuonna 1543, jolloin Pekka Ollinpojalla (Ähkönen) ja Pekka Kyllösellä oli ollut käsikähmää ja mukiloivat toisensa mustelmille. Heitä molempia sakotettiin kolmella markalla.  Käräjillä sakotettiin muitakin laitasaarelaisia. 1

Mutta asutustahan on varmasti ollut tuotakin ennen. Muun muassa Oulujokilaakson historiassa jne.  muutamassa muussa historiakirjassa kerrotaan arkkipiispa Hemmingistä, joka on kastanut lappalaisia ja karjalaisia Torniossa vuonna 1345.

 Vanha asiakirja kertoo, että oulujokisuulla oli vanhaa karjalaista asutusta ja nimenomaan Laitasaaressa.  Vuonna 1345 luvulla nimittäin arkkipiispa Hemming kastoi 20 pakanaa Tornion kirkossa. He olivat osaksi lappalaisia, osaksi Oulussa, Simossa ja Kemissä asuneita karjalaisia. Kuitenkin Laitasaaren nimistön perusteella nämä karjalaiset asuivat Laitasaaressa.

Usea tutkija on ajan saatossa tulkinnut näitä mustia kirjoja,  joissa merkintä tästä tapahtumasta on.  Toiset tutkijat ovat sitä mieltä,  juuri nimistön perusteella, että Torniossa kastetut karjalaiset asuivat Laitasaaressa. Toiset taas pitävät ehdottomasti kiinni siitä, että he olivat Tornion seudulla asuvia.

Kuitenkin, Laitasaaren nimistö viittaa varhaiseen karjalaiseen asutukseen, joka olisi myös kylän vanhinta asutuskantaa. Missä sitten nämä olisivat voineet asua täällä? Laitasaaren Laukan läheisyydessä on useita viitteitä siihen. Laukassa Oulujoen pohjoispuolella lähtee nykyisin tie Ylikiiminkiin ja se nousee noin 500 m päässä risteyksestä mäelle. Kyseistä mäkeä on varhaisista ajoista saakka kutsuttu Kolikkoinmäeksi. Kolikkoi on Karjalaa ja tarkoittaa kivistä – ja sitä materiaalia Kolikkoinmäellä riittää!
Lisäksi Laukan läheisyydessä on myös Ontero niminen talo, jonka nimi on todennäköisimmin karjalaisperäinen ja saanut alkunsa miehen etunimestä Andrej, ( osassa Karjalaa, kuten esim. Vienan Karjala Andrej nimi kääntyy kansankielessä nimeksi Ontrei). Jyri niminen talo myös viittaa Karjalasperäisyyteen, Jegor eli Jyri on miehen nimi Karjalassa.  Lukansaari on Oulujoessa, voinut syntyä nimestä Lukerijan, joka on naisennimi Karjalassa. Kansansuussa se kääntyy mm. Lukki nimeksi.  Oulujokihan on  ollut karjalaisten pääväylä pohjoiseen ja toisinpäin. Ei siis ole lainkaan ihme, jos 1300 luvulla karjalaisia olisi täällä asunut, ja jotkut historioitsijat ovat myös ajoittaaneet heidän asumisensa Oulujokivarressa jopa 1200-luvulle. Asutus on toki ollut melkoisen ohutta, mutta siltikin sitä täällä on varhaisista joista ollut.  Vasta 1548 saamme vahvempaa näyttöä asutuksesta, jolloin Laitasaaressa oli jo jopa 22 savua. Laajimmillaan Laitasaaren verokylä oli  v. 1606 jolloin Laitasaaressa oli 73 taloa. Vuoden 1607  jälkeen kylään jäi  36 taloa, kun Muhos irroitettiin omaksi kyläkseen.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia kirja kertoo tarkemmin näistä karjalaisista Oulujoen varrelta.

Laitasaaren Kolikkoinmäellä 15.2.2012 Sari Heimonen

  1. Matti Lund sukuforum Muhoksen taloista ja asukaista
Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *