Maamiehen työt vuonna 1902

Maanmuokkausta 1920-luvulla Tänä kesänä on sadetta piisannut heinäntekijöille haitallekin asti. Televisiossa on haastateltu useita maanviljelysalan ammattilaisia, tulvien ja muiden satoennusteiden merkeissä. Vuonna 1902 – eli 110 vuotta sitten – oli myös Laitasaaressa vesi haittana ja siitä kirjoitettiin Louhi lehteen marraskuun kuudes päivä seuraavaa:

Maamiehen työt ovat Muhoksellakin tänä syksynä myöhästyneet. Heinäntekoa on wähin on jäänyt useallekin, joille wesi on on ollut haittana. Syyskynnöt ovat jääneet kesken ja perunoitakin on jäänyt nostamatta muutamista taloista. Riihenpuinti on römppäwiikon takia keskeyttää kunnes työwäki taasen alkaa kokoontua.

Huono lähtö rukiista on tänä vuonna noin hehtol. ja vähän ylikin kahdestakymmenestä warejalasta ja jywät näyttäwät kesken kasoneilta joista leipä tulee peräti mustaa ja epämiellyttävän makuista. Ohrista ei liene kuiwissa maissa kowankaan huono lähtö, joista ennen wiimeisiä hallaöitä on leikattu. Niinpä  Heljän talosta Laitasaaren kylässä on saatu keskimäärin noin 4 hehtol. ohria tawallisesta riihestä. Tämänlaista lähtöä riihestä ei luule tämän kirjoittaja koko kylästä yhdessäkään muussa talossa saatawan ja tuskimpa koko kunnassakaan. Mikä on, joka tämän aiheuttaa, on vielä selittämätöntä. 1

Niin selittämätöntä tämän vuoden 2012 kesän sateetkin ovat olleet. – Jotkut syyttävät ilmaston lämpenemistä, jotkut saasteita – kuka mitäkin. Ongelmat olivat silti samat 110 vuotta sitten.

  1. Louhi 6.11.1902
Kategoria(t): 41 Heljä Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta kohteessa Maamiehen työt vuonna 1902

  1. Markku Kesäniemi sanoo:

    Isähän se siellä Pikkuhaassa on kevättöissä. Kuva lienee 1920-luvun lopulta.

    t.Markku

    • Solja sanoo:

      Hyvä – lisätään vuosiluku kuvan tietoihin. Martti tunnistettiinkin kuvasta, vaikka hän yleensä on ollut kameran toisella puolella (esim. http://www.laitasaari.fi/lohta-leipaa-lohta-leipaa/). Kun kuvaa klikkaa se aukenee isompana ja alareunassa näkyy kuvasta kirjatut tiedot – tähän lisätään siis vielä kuvanottoaika (lisätty 9.8./Solja).

  2. Simo sanoo:

    Muistan, kun Iissä purettiin 1970-luvulla vanhaa niittylatoa. Ladon seinähirteen oli kaiverrettu ”1902 oli vesi kesä”. Eli kyllä vuosi on ollut erityinen, kun se on täälläkin näin noteerattu.

  3. Sari sanoo:

    Hei Simo, kiitokset kommentista. Mielenkiintoinen tieto tämä sieltä Iistä. Täällä Laitasaaressa on tänäänkin sadetta piisannut. Mihin ihmeeseen tuo maa imee kaiken tämän veden…vai imeytyykö edes – eli jää pelloille.

  4. Sari sanoo:

    Kylläpä oli tosiaan Oulujoessa vettä, kävimme juuri Aholassa kylässä ja rannassa katottiin, kun Laukan saari ”kellui” lähes joessa.

    • Jukka Ukkola sanoo:

      vielä 5 pv voit ihailla runsasta veden virtausta Oulujoessa ,Oulujärvessä on tällä hetkellä 15cm liikaa ,käyppä katsomassa Muhoksen venesatamaa ,eipä nuoriso pääse viikonloppuna sinne kokoontumaan.

      • Sari sanoo:

        en ehtinyt käydä Lempillä, mutta kattelin taas Laukan sillalta jokea niin on uskomattoman paljon vettä! Mitähän täällä tapahtui kun juuri meni pari hälytysajoneuvoa, ja tilannehuoneessa oli Laitasaaressa ihmisen pelastaminen vedestä. Tänne Laitasaareen tuli äsken.
        Aholasta kerrottiin, että jonkun laituri oli irronnut ja purjehtinut pari päivää sitten ohi.

        Jonkun pitäisi nyt kuvata jokea äärimmillään… kesätulvat on nyt pahimmillaan sitten 100 vuoteen. Eli tämä blogin artikkelin juttu, taisi olla juuri sitä aikaa, kun sata vuotta sitten tällaista täällä oli. En todella arvannut, tätä juttua kirjoittaessa että tämä tällaiseksi äityisi.

        • Jukka Ukkola sanoo:

          Näinhän se vesitilanne Laitasaaressa/Oulujoessa menee ,kun Merikosken insinöörit ei huomaa että Oulujokeen tulee vettä ,saman verran sivu-uomista ,kuin yläpuolisten voimalaitosten läpi.Merikosken pato-luukut olisi pitänyt avata jo maanantaina ,niin että vettä olisi mennyt 1500 m3 /s ,eipä Laitasaaresta olisi veneitä ja laitureita lähtenyt ainakaan vedenpinnan nousun takia,virtaama on toinen juttu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *