lsorokko römppäwiikon ilojen estäjänä

Laitasaaren Ns maakuntajuhlassa Limingassa (1953) Maaseudun palvelusväen ainoa lomaviikko eli römppäviikko alkoi kekristä. Kuva ei liity asiaan, klikkaa isommaksi.

Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota vietettiin mikkelinpäivästä (29.9.) marraskuun puoliväliin. 1800-luvulla sitä vietettiin yhä useammin Pyhäinpäivän lähellä, tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.

Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. Se oli ilon juhla ja silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Juhlat keskittyivät syömisen, juomisen, pelien ja ennusmerkkien ympärille. Haltijoille vietiin olutta sekä syötävää navettaan ja talliin, jossa pikkuväen ajateltiin asuvan.

Kekrinä alkoi palvelusväen vapaaviikko. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseuduilleen. Vapaan jälkeen palvelusväki pestautui jälleen palvelukseen uuteen tai vanhaan työpaikkaan. 1

120 vuotta sitten, eli 9.11.1892, kirjoitettiin Oulun llmoituslehdessä (klikkaa linkkiä niin näet kaikki 1892-vuoden Oulun Ilmoituslehdet) römppäviikosta seuraavasti:

Laitasaaren kylässä Muhoksella on isorokko ollut liikkeellä wiime elokuusta asti ja näyttää se olewan yhä lewenemään päin, waikka tarpeellisia warokeinoja on koitettu käyttää. Ettei tämä kavala tauti pääsisi yhä Iaajemmalle aloille lewenemään, kiellettiin tanssien pitäminen kerrassaan römppäwiikon aikana mainitussa kylässä. Tämä tanssihuwien pitäminen kiellettiin kirkossa jo ennen kekriä ja wielä warmuudeksi poliisikonstaapeli R. Kylmänen kulki warta wasten waroittamassa kylän piirimiehiä ja muita waikuttawia henkilöitä, että he tarkoin noudattaisiwat niitä määräyksiä, mitä hän heille antoi.

Kun koko Laitasaaren kylä Muhoksen kirkolta Oulun rajaan asti on katsottu rokon saastuttamaksi alueeksi, niin on mainitun poliisikonstaapelin awulla tarkoin pidetty waaria, ettei tämän kylän nuoriso ole saanut osaa ottaa kirkonkylän nuorison n.s. römppätansseihin ja muihin kemuihin. Siis owat Laitasaaren kyläläiset ainakin römppäwiikolla saaneet pakostakin ”olla jumalisia ja tyytyä onneensa”, niinkuin raamatussa käsketäänkin.

Katkeralta on warsinkin Laitasaaren nuorison mielestä tuntunut, waan wanhemmat mielissään naurawat partaansa, kun ilot ehkäistiin. Ei wäkijuomistakaan tällä kertaa römppäwiikolla ollut haittaa Laitasaaren kylässä. Muhoksen kylässä kirkon yläpuolella kyllä on saatu toimeenpanna römppätansseja.

Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *