Lautanlaskua Pyhäkoskessa

Panun eli Atte Kalajoen kirjoituksen löysi Juha Huusko – alla mainittu ylikonstaapeli oli hänen isänsä.

Pyhäkoski Ihmettelin kovasti tuollaista tervankuljetustapaa, joskohta en ollut kuullut ennen myöskään lautanlaskusta Oulujoessa. Tiesin että Iijokea alas tuotiin puutavaraa ja tervat ym. lautoilla, mutta ei ollut tullut mieleenkään, että Oulun porvarit olisivat vuonna 1819 pystyneet uittamaan tukkilauttoja Iijokisuulta Ouluun. Vaan ovatpa uittaneet. Oulujoki-kirja tietää, että Iissä ostetut tukkilautat koottiin uudelleen vaivalloiselle merimatkalle Iistä Ouluun, jolloin käytettiin purjeitakin apuna. Luotolaiset puolestaan uittivat rakennushirsiä lauttoina saarelleen. Tervat ja lankut tuotiin Ouluun jahdeilla.

Entä sitten lauttojen lasku Oulujoessa!

Syyskuun lopulla jo mainitsinkin kaksi silminnäkijää, mutta Pyhäkoski jätettiin kysymysmerkiksi eikä Merikoskesta puhuttu mitään. Kun satuin tapaamaan Laanilan koululla kasvaneen vanhan ystäväni Esa Kivekkään, tuumasi hänkin heti, että tuli sieltä lauttoja. Sitten soitti ylikonstaapeli Niilo Huusko ja kertoi, että hänen isänsä oli ollut mukana oikein laskumiehenä, kun tuotiin puutavaralauttoja Utokselta asti. Tipasojalta Sotkamosta lähtenyt isä, Juho Huusko oli ollut töissä Laitasaaren Määtällä ja joutunut tietysti myös metsätöihin ja sitten lautturiksi. (Huuskot asuivat Kärnästä no 1 lohkotussa Tuomelassa, Soljan huom)

Tällaisissa lautoissa oli melamies sekä perässä että edessä. Edessä oleva roukkasi kovissa paikoissa komennuksen mukaan, kun perämies käski. Kovaa hommaa se oli ollut – sen arvaa! – ja Leppiniemen yläpuolella oli niin vaikea paikka, että… Hirvittihän se turistiveneessäkin matkustavaaa, senhän monet meistä muistavat.

Leppiniemen talo

Emme Huuskon kanssa osanneet päätellä, milloin lauttojen tuonti Pyhän takaa Ouluun loppui, kai 20-luvun alkuvuosien jälkeen. Kunhan niitä eivät vielä kuljettaneet uittoyhdistyksetkin, kainuulaisten 1910 ja oulujokisten 1921 perustetut! Tämän puhelun jälkeen sattui kuin tilauksesta kohdalle Väinö Huotari, yksi varsinaisista Oulun muistajista. Tottahan Huotari lautat muisti. Niitä tuli esim. Sangilta ja ne vedettiin maihin Kosteperässä. Siinä oli puusepällä hevoskierteinen kiramo, jolla tukit nostettiin. Pyhäkoski tuntui mahdottomalta ajatukselta, Merikoskesta puhumattakaan. Eräitä sen nikaroita piti Huotari Pyhääkin pahempina. Saman tien tavoitin kantamuhoslaisen Irja Puupponen-Taskisen, joka kertoi isänsä opettaja Jaakko Puupposen, Rouhiaisen isännän, kuljettaneen myymäänsä metsää puulauttoina Muhosjoelta, Anna Puupponen kahvinkeittäjänä mukana, muisti lehtorimme. Hänen lauttansa oli laskettu Värtön rantaan. 1

Nuorempaakin polvea, tutkijamiehiä, puhuttelin, mutta kummeksivat, kun vain puhuinkaan Pyhän laskusta, lautoilla nimittäin. Laskijaksi mainittu Juho Lohela jäi kyllä vielä myöhäisen iltahetken takia puhuttamatta, myös eräät muutkin jokivarren asukkaat.

Leppiniemi - koskimatkailijoita

Sitten otin käsille tuon Entinen Oulujoki-kirjan, niin kuin jo sanoin. Ja nyt painan pääni alas ja kiitän onneani, että olen sentään arvannut pysytellä kyselylinjalla. Sensijaan ihmettelen millä tavalla tätäkin kirjaa olen lukenut, kun sentään lukenut olen.

Entinen Oulujoki kertoo kolmella, neljällä sivulla, mitenkä lauttoja laskettiin alas Oulujokea… Oulussa oli vesisaha jo 1731 lähtien. Puutavaraa tarvittiin. Aina oli ollut ja oli vilkasta laivanrakennustoimintaa. Jo vuonna 1738 tuotiin Oulujokea alas mastopuita, 15 sylisiäkin, kolme puuta yhteen sidottuina. Tällaista lauttaa piteli venemies köydestä veneen perässä. Lauttojen laskusta kertoo myös jo Oulun Wiikko-Sanomien ensimmäisen vuosikerran 1829 numero 22. Jopa niinkin kaukaa kuin Suomussalmelta on viime vuosisadan jälkipuoliskolla kuljetettu sahapuita Ouluun. Helppoa se ei ollut, tietää Erik Bisi, kai niitä samoja Bisejä kuin Kiannon Ruukinpatruuna ja Oulun kuuluisa sotakamreeri Albert Bisi!

Sivurapsodiana näissä laskujutuissa vilahti muissa pakinoissa mainittu vanha ystävä, latinisti-tohtori ja sittemmin professori Walter J. Snellman, lohenkalastajana Oulujokivarressa luultavasti kuuluisampi kuin kielimiehenä. Me muut laskimme koskia isoissa turistiveneissä, mutta Suvelan isäntä soutajansa kanssa tuli joka kesä Pyhän alas omalla pienellä kalaveneellään, kertoi muhoslainen.

Ollapa tähän kuva Walter J:stä ja siitä isosta lohesta! Nähnyt olen. 2

Kategoria(t): 1 Kärnä, 40 Kähkönen Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *