Lapsuuden matkakohteina Sanginjoki ja Amerikka

Meimi ja Hlja Amerikassa Ähkylän no 37 entinen isäntä Martti Kesäniemi muistelee.

Varhaisesta lapsuudestani on jäänyt mieleeni kaksi paikkaa, joihin voi matkustaa ja se ettei muita kohteita olekaan. Nämä olivat Amerikka ja Sanginjoki. Lukija voi naurahtaa mutta niin minusta silloin tuntui. Sanginjoella oli paljon sukulaisia – eno, kolme tätiä ja sen aikainen Palokankaan isäntä joka oli äitini sisaren poika. Matkat tehtiin yleensä talvisin hevosen ja reen kanssa; ensin muutama kilometri tuttua heinätietä Käärmelän talon pihalle josta alkoi taloton taival vanhaa talvitietä pitkin, noin kymmenen kilometriä. Oisavankankaalta muistan valtavan kokoisen kiven. Sitten olikin vain pari kilometriä ja tultiin Palokankaan mäelle. Minua jännitti että kääntääkö äiti 1 hevosen oikeaan, Pesolaan enon ja tädin luo, vaiko vasempaan mäkeä alas ja Honkalan tädin kotiin.

Amerikkaan matkustaminen taas johtui siitä että toiseksi vanhin sisareni Meimi sai Amerikan kuumeen. Ensimmäinen maailmansota 2 riehui silloin parhaillaan ja Atlantilla upotettiin laivoja. Kotiväki kauhistui, varsinkin äitini, isä oli jo kuollut. Mutta mitkään kiellot eivät tehonneet. Sisareni, joka oli vasta 18-vuotias, hankki tarvittavat luvat ja paperit. Mukana piti olla mm. naapurin isännän lupa, koska sisareni oli alaikäinen ja naapurin isäntä oli holhooja.

Sitten eräänä talviaamuna pistettiin hevonen valjaisiin ja Amerikan matka alkoi. Ensin Oulun asemalle. Yksi väliasema oli Norjassa, sen pääkaupungissa Kristianiassa, nykyisessä Oslossa. Sieltä lähdettiin Englantiin ja Hullista alkoi merimatka, joka oli vaarallinen merellä riehuvan sodan vuoksi.

Täällä kotona elettiin pelon ja jännityksen aikoja ja sitä kesti kauan. Postin kulku oli hidasta ja katkonaista sodan takia. Vihdoin jännitys laukesi. Tuli Amerikan kirje jolloin meidän 7-henkinen perhe kokoontui yhteen piiriin sitä lukemaan. En muista kirjeen sisältöä mutta me nuorimmat sisarukset saimme käsiimme kirjekuoren, puristimme sen auki, haistelimme sitä. Se haisi hyvälle, haistelimme sitä vuorotellen ja joku meistä tiesi, että se on Amerikan pierua. Ihmemaa kun sekin siellä haisee niin hyvälle! 3


Kuvassa olevat Meimi Matilda Kesäniemi (s. 1898) ja Hilja Sofia Ylitalo (s. 1897) lähtivät yhdessä Amerikkaan. Matka Kristianiasta tehtiin Hellig Olav -nimisellä laivalla. Molemmilla oli mukana 25 taalaa ja he olivat menossa Meimin serkun Johanna Loviisa Pesolan (s. 1894) luo. Perille he pääsivät 12.3.1916; passit oli hankittu noin kuukautta aiemmin. Johanna eli Hanna oli taas lähtenyt naapurin tytön eli Tyyne Maria Matilda Honkarinnan (s. 1896) kanssa kolme vuotta aiemmin. Laivan matkustajatiedoissa Hanna ja Tyyne ilmoittivat menevänsä ystävänsä Anna Maria Kynsilehdon eli Honkarinnan (s. 1887) luo Alpineen New Jerseyhin. Ylitalon sisaruksista seitsemän lähti Amerikkaan, vain yksi veli tuli takaisin perheineen. 4

  1. Äiti ajoi hevosta, koska perheen isä oli kuollut v. 1911
  2. I Maailmansota 1914-18, Wikipedia
  3. Muhoksella muutki kummat, 1996, s. 44, Martti Kesäniemi – osa artikkelista julkaistu perikunnan luvalla
  4. FamilySearch -sivusto
Kategoria(t): 21 Perttunen, 37 Ähkynen, 58 Pesola, 58 Pesola - Ala-Pesola, 66 Käärmekangas, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 78 Honkarinta, 78 Honkarinta - Honkala Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Lapsuuden matkakohteina Sanginjoki ja Amerikka

  1. Jukka Ukkola sanoo:

    Amerikkaan ei voinut nousta maihin Ellis Islandilla v. 1916 ellei ollut tuota 25 dollaria näyttää ja osoittaa paikkaa mihin mennä asumaan (mieluimmin jo Ameriikkaan muuttaneiden sukulaisten luo).

    Solja: Näinhän se oli. Maininnat sukulaisista tai ystävistä (jotka olivat yleensä myös Muhokselta, ovat mainioita. Kaikista ei nimittäin löydy matkustaja- tai passitietoja niin saattaa jäädä noteeraamatta koko Amerikkaan meno. Tämä tarina lähti siitä kun Karppilan Pekka lähetti minulle sukunsa vanhoja kuvia. Kuvassa luki että Hilja ja Meimi jotka lähtivät Amerikkaan kaksi vuotta sitten. Laitasaaressa ja koko Muhoksella taitaa olla vain yksi Meimi joten tunnistin hänet Kesäniemen perheeseen kuuluvaksi. Markullekin kuva taisi olla yllätys, muistelen hänen maininneen ettei tädistä ollut yhtään kuvaa ennen Amerikkaan lähtöä. Tässä se sitten on, yli sadan vuoden jälkeen! Vanhojen valokuvain friikille kuten allekirjoittanut, nämä ovat uskomattoman upeita löytöjä ja kokemuksia. Ja vielä lisäksi se että Hilja paljastui nimenomaan Ylitalon (Perttusen) tytöksi oli myös onnenpotku. Nyt meillä on tieto miltä suvun naiset näyttävät jolloin voimme verrata niitä muihin Ylitalon kuviin joissa on paljon tuntemattomia. Suurin osa näistä kuvista kulkeutui Laitasaaresta Hailuotoon kun Viskaalin isäntä Juho Timonen muutti täältä pois ja Kauppilat tulivat tilalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *