Laitasaaren koulu

Laitasaaren koulu (1916)

Keisari Aleksanteri II, Hänen Armollinen Majesteettinsa oli julistanut, että

Läänien kuvernöörejä  käsketään antamaan paloviinan valmistusverot kaikille kunnille yleishyödyllisiin tarkoituksiin, mm. koulujen perustamiseen.

Asiaa käsiteltiin Muhoksella maaliskuussa vuonna 1874, mutta kansakoulun perustamista ei nähty yleishyödyllisenä ja asia raukeni kannatuksen puutteessa. Strategiaa muutettiin – päätettiin ottaa asia uudelleen esille jo huhtikuussa ajoittaen kokouksen niin aikaiseksi aamuun, etteivät kaikki vastustajat ehdi saapua äänestämään. Ja niin kävikin – suurella äänten enemmistöllä päätettiin perustaa Muhoksen ensimmäinen kansakoulu pojille ja tytöille – viimeksimainittua perusteltiin setä Topeliuksen sanoin ”mutta kun meidän aikakautemme tunnustaa myös vaimon oikeuden ajattelevana olentona”.

Ensimmäinen koulu rakennettiin siis Ponkilaan, ja ehtipä keisarikin vaihtua ennen kuin toinen koulu päätettiin perustaa Laitasaareen. Ponkilalaiset tosin olivat sitä mieltä että yksi koulu kunnassa riittää, eivätkä kaikki laitasaarelaisetkaan olisi välittäneet koulusta.

Laitasaaren kansakoulun rakennustöitä johtivat maanviljelijät Simo Simonpoika Keränen Kopsasta no 42 ja Juho Jaakonpoika Inkala Inkalasta no 38. Kauppias Juho Inkala oli koulun innokkaimpia alkuunpanijoita. Rakennusmiehinä olivat kirvesmiehet Iikka Mäkelä, Juho Rahko ja Juho Männikkö.

Ensimmäiset opettajat

Laitasaaren koulu Syksyllä 1888 aloitti Laitasaaren kansakoulu toimintansa omassa talossa Oulujoen ihanalla rannalla. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi kutsuttiin Ponkilan koulun opettaja Maria Gustava Tähtelä (s. 5.2.1853 Haapavesi, k. 25.6.1917 Haapavesi). Hänen vanhempansa olivat talollinen, lautamies ja kirkkoväärti Aappo Aataminpoika Marttala eli Tähtelä ja vaimonsa Loviisa Juhontytär Junno. Oppilaita oli saapunut molemmilta puolin jokea yhteensä 17, kymmenentenä koulupäivänä heitä oli jo 26, joululomalle päästessä 35 ja seuraavan lukukauden alussa 48. Nämä kaikki oppilaat siis yhdellä opettajalla ja mainittakoon, että monet tulivat kouluun jopa miehen iässä, liki 30-vuotiaana! Maria Tähtelän terveys horjui ja hän joutui lopettamaan työnsä vuonna 1902. Hän muutti takaisin kotiseudulleen.

Seuraava Laitasaaren koulun opettaja oli Inna Charlotta Lindqvist (s. 11.7.1875 Närpiö, Ylimarkku, k. 28.1.1922 Muhos) joka hoiti vastuullista tehtäväänsä kuolemaansa saakka. Hänen vanhempansa olivat lääkäri ja kirurgian kandidaatti Johan Julius Isakinpoika Lindqvist ja Ida Charlotta Jacobintytär Aulin, Muhoksen pastorin tytär, jonka sukua asui Monolassa – sotarovasti Viktor Aulin oli hänen veljensä ja Innan kummi. Innan toinen kummi kasteella oli professori Sakari Topelius, jonka vaimo oli o.s. Lindqvist ja isä Johan Juliuksen sisar.

1920-luvun alussa, opettaja Lindqvistin ollessa sairauden heikentämä, opettajaksi tuli joksikin aikaa Paavo (Paulus Emil) Ahlholm (myöh. Leppäsaajo, s. 24.7.1895 Tornio). Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Briitta Juho Erkintytär Katajamaa. Paavo oli avioitunut Apajan no 38 tyttären Eeva Maria Kokon (Maikki, s. 21.8.1898) kanssa. Maikki hoiti Laitasaaressa syyslukukauden 1921
käsityönopettajan virkaa.
Leppäsaajot muuttivat sittemmin Ylitorniolle, jossa Paavo työskenteli vastaperustetun kristillisen opiston rehtorina 1923-60. Paavon veli Yrjö (myöh. Visavaara) oli naimisissa joentakaisen naapurin tyttären Hilja Hyrkin kanssa.

Järjestyksessä kolmas opettaja oli Laitasaaren omia tyttäriä – Ida Kristiina eli Kirsti Ala-Kojola o.s. Mäkelä. Kirstin kotitalo oli Ontero no 60. Hänen miehensä G. A. Ala-Kojola oli opettajana Hyrkin koululla. Kirsti Ala-Kojolan terveys alkoi murtua vuonna 1943 ja kolmen vuoden päästä hän joutui eroamaan virastaan. Hänen sairautensa aikana koulussa oli useita sijaisopettajia.

Laitasaaren kansakoulusta (1931-32) Opettajat olivat arvostettuja ja rakastettuja sekä opettajina, kasvattajina että ihmisinä. Tehtävä oli varmasti raskas – kuuluihan myös koulun siivous ja lämmittäminen opettajan tehtäviin alkuaikoina, eri korvauksesta tosin.

Laitasaaren koulun pohjapiirustus Opettajat asuivat koulurakennuksessa. Koulun pihapiiriin kuuluivat aikoinaan myös talousrakennus, jossa oli navetta, lato ja käymälä sekä halkoliiteri, aitta ja savusauna. Tietysti joen törmällä oli myös kaivo. Koulurakennuksessa oli 1900-luvun alkupuolella kaksi valkeaksi maalattua lasikuistia. Rakennuksen pohjoispäässä oli opettajan asunto, koululuokka keskellä ja pirtti eteläpäässä. Pirtissä oli leivinuuni ja höyläpenkit.

Vuoteen 1925 mennessä koulun kirjoihin oli merkitty kaikkiaan 615 oppilasta, mutta vain 294 heistä sai päästötodistuksen. Isän sana oli laki – lapsi tarvittiin talon töihin tai muuhun tienestiin, koulunkäyntiin ei aina ollut aikaa. Vuonna 1921 tuli oppivelvollisuuslaki – sitä ennen kouluun meno oli ollut vapaaehtoista.

Jako kahteen koulupiiriin

Laitasaaren koulupiiri jaettiin vuonna 1920 kahtia Laitasaaren ja Hyrkin piireiksi. Oppilaiden hankala joenylikulku loppui, samoin oppilaiden majoittuminen koululle. Koulukeittolatoiminta aloitettiin vuonna 1937, ensimmäinen keittäjä oli Jenni Kaikkonen, joka hoiti tehtävää vuoteen 1953 asti. Hän toimi myös kouluhuoneiden lämmittäjänä ja siivoaja-vahtimestarina.

Sota-aika toi luonnollisesti omat vaikeutensa koulutyöhön, kaikesta oli puutetta ja piti säästää, pidettiin ompeluiltoja ja järjestettiin erilaisia keräyksiä, puolukoita poimittiin. Koulupiiriin muutti Oulusta väkeä pommitusten pelossa, myös Karjalan siirtolaisia saapui – koulua piti käydä vuoropäivinä. Alemmat luokat kävivät Hyrkin koulussa Aili Aino Linnea Kupelan oppilaina.

Muita Laitasaaren koulun opettajia ovat olleet mm. Elsa Karjala, Anja Maria Anttila, Eitel Hako-Rita, Ellen Helvi Juola, Ritva Helinä Korpela ja Niilo Väätäinen.

Uusi koulu Hotinkankaalle

Laitasaaren koululaisia 1950-luvulla Koulu kävi ahtaaksi sekä keittola vanhanaikaiseksi ja riittämättömäksi. Koulua pidettiin vuokratiloissa Toivolan talossa, myöhemmin myös Laitasaaren rukoushuoneella. Uusi koulu rakennettiin Hotinkankaalle vuonna 1954. Ensimmäisinä opettajina uudessa koulussa olivat parin edellä mainitun lisäksi Alli Lydia Karppinen o.s. Parviainen ja Yrjö Antero Alikoski.

Lue lisää Laitasaaren koulun www-sivuilta. Laitasaaren vanha koulu toimii nykyisin Laitasaaren seurojentalona.

Seuraavaksi Laitasaareen rakennettiin Huovilan koulu, sitten Sanginjoen koulu ja viimeksi Hyrkin koulu.

– kirjoittanut Solja Holappa mm. Alli Karppisen kokoaman historiikin pohjalta ”Sata vuotta Laitasaaren koulua 1888-1988”

4 vastausta kohteessa Laitasaaren koulu

  1. Niilo Väätäinen sanoo:

    V. 1954 uuden, juuri valmistuneen koulun opettajina toimivat Anja Maria Anttila, Alli Lyydia Karppinen ja Niilo Mikael Väätäinen. V.1958 Niilo Väätäisen siirtyessä Suomussalmelle hänen virkaansa valittiin Antero Alikoski.

  2. Sari sanoo:

    Hei, kiitokset Niilo tiedoista! Solja lisännee näitä.

    • Solja sanoo:

      Heidät on kyllä mainittu jo yllä :-D Anttila, Karppinen, Väätäinen ja Alikoski – …”parin edellämainitun lisäksi”. Eli oletko Niilo juuri tämä mainittu opettaja Väätäinen? Tervetuloa lukemaan Laitasaaren tarinoita & historiaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *