Koivikko 39:5

Koivikon rakennuksia

Koivikon koulutilan rakennuksia vuonna 1927 (kuvaaja J. Tallqvist)

Vuonna 1856 senaatti määräsi Oulun lääniin perustettavaksi kaksi maatalousoppilaitosta, joista toinen perustettiin Muhoksen Laitasaareen.

Koivikon maatalousoppilaitos on muodostettu pääosin Valkola no 39 maista. Valtio osti vuonna 1858 maanmittari Benjamin Ståhlbergilta 9/16 manttaalia Valkola no 39 tilasta sekä tilalle kuuluvan Niemen torpan (entinen Koivikon hallintorakennus,  joka siirrettiin jokitörmältä) sekä vuokraoikeuden Laninsoson suoalueelta. Heikki Tikkaselta ostettiin 1859 3/16 manttaalia Uusitalo nimistä tilaa. Lisäksi valtion Lanin Sosolla olleita maita 76 tynnyrinalaa liitettiin perustettavaan Walkosen maanvijelyskouluun, joksi sitä perustamisvaiheessa kutsuttiin. Pian nimi muuttui Koivikon maanviljelyskouluksi. 1 Yhteensä maanviljelyskoulun maat maksoivat 3.850 ruplaa eli 15.400 markkaa. Perimätiedon mukaan Koivikon pellot, joita Koivikko viljeli sittemmin 1900 luvun alussa ulottuivat Muhosjoki-törmälle asti. 2

Koivikko - Johtola Kuvassa Johtola -niminen rakennus, joka toimi johtajan asuntona. Viimeinen johtaja joka siinä asui oli Eino Ojala. 3

Koivikon maat laitettiin heti viljelykseen mm. heinää viljeltiin ja rakennukset kunnostettiin ja uusia rakennettiin. Laninsosolla harjoitettiin kytöviljelyä. Vuonna 1859 ensimmäiset opiskelijat aloittivat koulussa, heitä oli neljä naista ja kymmenen miestä. Alussa koulu koki vastoinkäymisiä, sillä muhoslaiset itse eivät olleet kovin innoissaan laittamaan lapsiaan oppiin, mutta jo vuonna 1860 asenteet muuttuivat. 4

Vuoden 1854 rippikirjassa on mainittu em. oppilaat sekä oppilaat vuosilta 1860 ja 1861.

Vuonna 1888 suoritetussa inventaariossa Koivikosta löytyivät seuraavat tilat ja rakennukset: paja, köökki, ruokasali, emännöitsijän huone, koulusali, meijeri, meijerin vinttikamari, oppilaiden huone, piikojen kamari, opettajan asunto, työmestarin asunto, johtajan asunto, ruoka-aitta, leipomahuone, sauna, navetta, talli, sikala, riihi, makasiini, työ- ja ajokaluvaja sekä kirjasto, josta lisää alla. Koivikkoon hankittiin yksi ensimmäisistä Muhoksen puhelimista, vuonna 1893 Oulun telefoonilaitokselta.

Henkilökuntaa ja oppiaineita

Koivikon oppilaat vuodelta 1894

Yksi vanhimmista Koivikon oppilaskuvista (1894) – klikkaa kuvaa isommaksi

Maanviljelyskoulun johtajia: Edvard Jacob Alcenius (1858-59), Johan Daniel Hedman (1859-61), Viktor Fredrik Heikel (1862-65), Alexander Crohns (1865-78), Filip Hellgren (1878), Gustaf Unger (1878-87), Karl Birger Stenius (1887-1904), Klas Ekroos (1905-20), Kalle Louhela (1921-37), Olavi Suhonen (1937-49).

Koivikon henkilökuntaan kuului johtajan lisäksi pehtori, työnjohtaja, tallirenki, seppä ja emäntä.

Oppilaan todistuksessa saattoi olla arvosanat seuraavista aiheista: käytös, ahkeruus, maanviljelysoppi, kotieläinoppi, eläinruumiinrakennusoppi, eläintautioppi, kengitysoppi, meijerioppi, luonnontiede, rakennusoppi, piirustus, metsänhoito-oppi, kasvitarhanhoito, mittausoppi, asetukset, kirjanpito, laskento, kirjoitus, ojitus, kyntö, muut maanviljelystyöt, puuseppätyöt, eläintenhoito ja järjestys. Myöhemmin yhdeksi aiheeksi tuli eläinten kohtelu. Kesäaika kului käytännön harjoittelussa.

Koivikon koulut

Muhoksen karjatalouskoulu Koivikossa oli miehille tarkoitettu 2-vuotinen maanviljelyskoulu toiminnassa aina vuoteen 1908 saakka. Tuohon mennessä maanviljelyskoulusta oli valmistunut yhteensä noin 300 oppilasta. Naisille tarkoitettu karjakkokoulu oli toiminnassa perustamisvuodesta vuoteen 1879 saakka, oppilaita kaikkiaan noin satakunta. Syynä lakkauttamiselle oli koulun varojen niukkuus sekä silloisen johtajan mielipide, jonka mukaan naiset ja miehet eivät sovi samaan oppilaitokseen. Hakkarilassa asuneen maanmittari Fredrik Sjöholmin omistamassa Saarelassa toimi vähän aikaa meijerikoulu, jonka oppilaat saivat teoriaopetusta Koivikossa. Sitten senaatti päätti, että Koivikkoon perustetaan vuonna 1903 yksivuotinen karjanhoitajakoulu naisoppilaille.

1920-luvun alusta lähtien Koivikossa toimi 1 ½ vuotinen maanviljelyskoulu ja karjakkokoulu oli muuttunut tietopuoliseksi karjanhoitokouluksi. Koivikon karjan lukumäärä oli tuolloin seuraava: sonneja 2, lehmiä 61, hiehoja 15, vasikoita 13. Suurimmillaan karjan määrä oli 1940-41; lypsäviä lehmiä oli 83. Koivikon maidosta suurin osa vietiin Saarelan Osuusmeijeriin. Muita eläimiä koulutilalla olivat hevoset, siat, kanat ja lampaat.

Jatkosodan alkaessa Koivikkoon sijoitettiin hevossairaala. Sota-aika aiheutti myös työntekijäpulan, koska miehet kutsuttiin aseisiin. Oulun sotavankileiriltä saatiin avuksi venäläisiä vankeja, heitä oli vuosien 1941-44 aikana yhteensä 13 Koivikossa. Myös Leppiniemen koskityömaa verotti käytettävissä olevaa työvoimaa.

Tulipalo

Muhoksen karjatalouskoulu Lauantaina 22.11.1942 sytytti navetan karjakeittiön savuhormin kautta lentänyt kipinä viereisen rehuladon tuleen. Tulipalo huomattiin alkuyöstä, hälytettiin palokunta ja aloitettiin navetan tyhjennys eläimistä. Muhoksen palokunnan moottoriruisku ei kuitenkaan toiminut, joten tuli levisi myös navettaan joka paloi maan tasalle. Eläimet saatiin onneksi pelastettua.

Tulipalossa tuhoutui myös suurin osa Koivikon vanhemmasta arkistomateriaalista. Vanhimpia säilyneitä ovat johtokunnan pöytäkirjat vuosilta 1893-1909. Oppilasmatrikkelit säästyivät vuodesta 1886 alkaen. 5

Kirjasto Koivikossa

Muhoksen kirjasto siirrettiin vuonna 1880 Koivikon koulutilalle. Kirjastoa hoiti koulun johtaja Birger Stenius aina vuoteen 1887 saakka ja hänen jälkeensä kirjastonhoitajaksi tuli työmestari Juho Pura. Kirjaston koko oli tuolloin lähes 450 nidosta. Myöhemmin kirjasto siirtyi työmestari Puran kotiin. 6

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Koivikon koulutilasta

Tilan muodostavat Koivikon ja Kokon l. Laihiaisen perintötilat, joista edellinen tuli valtion omaksi 1857 ja jälkimmäinen 1900. Näiden lisäksi koulutilan hoidossa on valtion omistamaa Lanin-Soson suota. Erotettu 20 ha:n suuruinen itsenäistynyt torppa. Pinta-ala 2 400,46 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 212,73, metsämaata 1 294,88 ja joutomaata 891,85 ha. Pellot tasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys. V. 1931 oli 7,52 ha ruista, 42,33 kauraa, 12,62 ohraa, 2,21 vihantarehua, 2,89 perunaa, 6,86 juurikasveja, 99,8 heinää, 10,95 kesantoa ja 27,55 ha muussa käytössä. Talouskeskus viljelysten päässä. 16 karsinan sikala tehty savitiilistä 1929 ja 500 kanan kanala puusta 1932. Karjasuojissa vesijohto ja navetassa myös automaattiset juomakupit. Koulutilaa varten asianmukaisia opettaja-, oppilas- ja koulurakennuksia, kaikki puusta. Kotieläimiä: 16 hevosta, 80 lehmää, 2 sonnia, 15 sikaa ja 430 kanaa. Karja ISK-, siat SY- ja kanat valk. leghornrotua. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin. Maatalouden ja karjanhoidon harjoittelutila. Hoidettu sekametsä (suunnitelma v:lta 1918). Kotitarvemylly, katkaisusirkkeli, traktori, pärehöylä ja »Tähkä»-kuivuri. Tilalla on tietopuolinen karjanhoitokoulu ja puolitoistavuotinen maanviljelyskoulu.7

Koivikon ruokala

Koivikon ruokalarakennus 1930-luvulla (klikkaa kuvia niin näet ne suurempina)

– kirjoittaneet Sari Heimonen ja Solja Holappa, tietoja antaneet mm. Raimo Ranta ja Kalevi Leskelä

  1. Valkosen maanviljelyskoulun vuosikertomus 1859
  2. Raimo Ranta, 2012
  3. Raimo Ranta sähköposti 9.4.2012
  4. Oulujokilaakson historia, s. 393
  5. Koivikko I-II, Koivikon maatalousoppilaitoksen historia 1857-1998, 1999
  6. Muhoksen kunnan historia 1865-1995, s. 149-150
  7. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933

4 vastausta kohteessa Koivikko 39:5

  1. Toni Anttila sanoo:

    Hei

    Olen valmistunut Koivikosta agrologiksi 1994.
    Kiva että on tälläisiä sivuja.
    Mistä saisi tietoa kohdasta 5.

    terv Toni Anttila Kaustinen

    • Solja sanoo:

      Jos tarkoitat Toni tuota kirjaa, sitä varmaan saa OSAO:n Muhoksen toimipisteestä http://www.osao.fi/index.php?1891 – lieneekö kirjastoissakin, jos on niin voinee kaukolainata.

      Klikatkaapa muuten tuota navettakuvaa – osaako kukaan vastata kysymykseen mikä on kuvatekstissä? Ovatko kuuset koristeita vai onko niillä jokin käyttötarkoituskin?

  2. Kirsi Tammela sanoo:

    Isoäitini, Elma Simunaniemi o.s. Kalapudas kävi ns. karjakkokoulun Koivikossa 1931-1932. Päästötodistuksensa kopio on minulla olemassa. Siinä lukee mm.

    ” ..on harjoiteltuaan marraskuun 1. päivästä 1931 lokakuun 31. päivään 1932 Suomen valtion omistamassa Koivikon koulutila nimisessä karjatalossa Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä täydellisesti suorittanut tämän oppilaitoksen tietopuolisen oppijakson.” Tämän jälkeen ovat arvosanat numeroin..

    Allekirjoittaneina Mauno Knuutila, Sirkka Luukkonen ja Fennia Laine.

    Isoäitini kertoi olleensa töissä tuolla Knuutilan tilalla jonkin aikaa opintojen päätyttyä. Oliko se yleistä, että tilalle otettiin töihin, opiskelujen loputtua?

    Karjakkokoulusta oli todella suurta hyötyä isoäidilleni, sillä hänestä tuli mm. Kalaputaan kylän ja jopa Petäjäskoskenkin kysytyin apuri esim. lehmien vaikeiden synnytysten yhteydessä!

    • Solja sanoo:

      Agronomi Mauno Knuutila oli Koivikossa opettajana ajalla 1928-44. En tiedä onko hänellä ollut maatila Muhoksella. Sirkka Luukkosta en aivan heti löydä – harmittavasti Koivikon historiikista puuttuu henkilöhakemistot! Raumalla syntynyt agronomi Fennia Laine oli opettajana Koivikossa vielä 1950-luvulla. Hänestä löytyy mielenkiintoinen artikkeli Helsingin Sanomista; oli toimittaja Jake Nymanin isoäiti – tarinassa taulumysteeri – tietäneekö kukaan mitä taululle tapahtui? http://www.hs.fi/koti/a1359788600596

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *