Laitasaarelaisista etunimistä

Osallistuin etunimien ”normalisointia” sukututkimuksessa käsittelevään keskusteluun Suku-forumilla ja sain idean tehdä tilastoa laitasaarelaisten etunimien kirjoitusmuodoista siltä ajalta, kun ne on alettu kirjata kastettujen kirjaan suomeksi.

Kenties tilastosta selviäisi, onko suurin osa Johaniksi kirjatuista kulkenut näillä kulmilla Juhoina vaiko Jusseina (Historismi.netin muita ehdotuksia ovat Janne, Juhana, Juhani ja Johannes). Samoin minua ovat askarruttaneet myös esim. Sigfridit (Sipi, Sippo, Sipro, Sihvo, Sipri, Sihveri, Sifferi), Catharinat/Caisat/Carinit (Kaarina, Katriina, Katariina, Katri, Kaisa, Kaisu, Kaija, Kaiju) ja Margaretat/Margetat/Grethat (Marketta, Kreeta, Reet(t)a, Martta, Maarit, Marjaana, Marke).

Henkilökohtaisesti minua eniten askarruttaneen nimen, Claran, puhekieliseen muotoon en ko. tilastosta kyllä apua saisi, koska ”meidän Laura” eli Vänttilän ensimmäinen emäntä Clara Olofsdotter Flinck ei ollut täältä päin kotoisin. Lauraksi häntä ei kyllä takuulla ole kutsuttu, koska ko. nimeä ei tietääkseni Ruotsi-Suomessa vielä tuohon aikaan tunnettu. Minun pitänee siis luopua tuosta nimestä ja alkaa puhua jatkossa ”meidän Laarasta” ja kirjoittaa nimi muodossa Klaara.

Aloitin tällaisen listauksen tekemisen:

Laitasaarelaisia etunimiä Muhoksen kastettujen kirjoissa 1886-1909

1886 tammikuu

  • kylä / lapsen nimet / isän nimi / äidin nimi
  • Kosula / Gustava / Juho Holappa / Elsa
  • – / Martha Helena / Antti Kinnunen eli Alatalo / Kreeta Helena
  • Laitasaari / Aina Maria / Kaarle Keränen / Kaisa
  • Laitasaari / Wäinö Abraham / Henrik Keränen / Maria Liisa

1886 helmikuu

  • Laitasaari / Iisak / Kokko eli Pesola / Kreeta Stina
  • Kosula / Väinö Henrik / Olli Pesonen / Anna Stina
  • Laitasaari / Juho Henrik / Gustaf Peltoniemi / Kaisa

Tässä vielä kuva Muhoksen kastettujen kirjasta vv. 1886-1906, josta nimet on poimittu yo taulukkoon:

Muhoksen kastetut 1886
Poimin tiedot Excel-taulukkoon ja erittelin etunimet ja sukunimet erillisiin sarakkeisiin. Olisiko ehdotuksia (ennen kuin jatkan pitemmälle), mitä muita tietoja kastettujen kirjasta olisi järkevä poimia?

Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Laitasaarelaisista etunimistä

  1. Solja sanoo:

    Tämä lienee ikuisuuskysymys sukututkimuksessa :-) Taisi olla itsellenikin ensimmäinen probleema johon törmäsin kun rupesin kirjaamaan henkilöitä sukutietokantaan. Pikkuserkkuni Pekka Oilingin suosituksesta rupesin käyttämään suomennettuja nimiä (Johan = Juho, Sigfrid = Sipo jne). Joskus mainitsen vapaassa tekstissä kastekirjassa olevan nimen. Vakionimien käyttö auttaa kun haetaan tietokannasta henkilöitä, ei tarvitse aprikoida missä muodossa etunimi on kun tietää että se on aina Juho.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *