Kulkija vanhalla Oulu-Muhos tiellä 1600-1800 luvulla

Tämän tekstin on kirjoittanut Raimo Ranta ja se kertoo mielenkiintoisella tavalla millainen näkymä entisajan kulkijalla on ollut liikkuessaan vanhalla tiellä Pikkaralankylästä aina Muhosperään saakka

Erkki Kärnän ja Kerttu o.s. Juusolan häät Kestissä vuonna 1929

Vanha tieura, joka oli alkuun ratsain ja jalkaisin kuljettavissa, avattiin ensimmäisen kerran kuljettavaan kuntoon 1610-luvulla. Rakentamisen pani alulle Oulun linnan käskynhaltija Isak Behm. Maaherra Wrangell antoi vuonna 1681 raivata tie vaunuin ajettavaksi. Tien tärkeimmät käyttäjät olivat virkamiehet ja sotilaat, myös Viipurin ja Oulun välinen postilinja kulki Oulujokivartta pitkin. 1

Kuljemme vanhaa tieuraa Pikkaralan kylästä Viskaalintietä Tuohinonojalle. Halonen, Vauhkola, Puujalka, Perttunen eli Koistinen jäävät tien oikealle puolelle, vasemmalle Perttula, joka myöhemmin tunnetaan Viskaalina.

Mäeltä avautuvassa maisemassa alhaalla jokivarressa ovat Perttunen eli Ylitalo ja Perttunen eli Juntti. Tien oikealle puolelle jäävät Kosulan talot. Toinen Kosula (nyk. Kinnunen) oli yksi Oulujokivarren pitkäaikaisimmista kestikievaritaloista. Talossa kestittiin matkalaisia jo 1700- ja 1800-luvuilla ja vuosina 1880-1915 Laitasaaren kestikievari toimi vuoroin Kosulassa ja Apajassa.

Kosulankylästä eli Miljoonalaaksosta matka jatkuu Rantatielle, joka noudattelee pienin poikkeuksin tuota vanhaa tielinjaa. Sen varrella ovat Inkala eli Apajan kestikievaritalo ja toinen Inkala (nykyisin paikalla on Laitasaaren seurojentalo) sekä Jurvakainen eli Lippo.

Joen vastarannalla Mäkelä, Parviainen, Holappa, Vilmi, Ähkynen, Hyrkki eli Rahko, toinen Rahko, Tihinen sekä neljä Määttää.

Tervaojan ylitettyämme oikealla on Rahkon kartano ja Kaupinoja ylitetään Määttä-Kaupin kohdalla. Seuraavana Keränen ja Siekkinen. Joen pohjoispuolella Kärnä eli Tapio ja molemmat Laukan talot.

Siekkisestä saavumme Kärnän talon pihapiiriin, jonka jälkeen tie nousee Kärnänkankaan itälaitaa pitkin Murtomäkeen Mankilan pihapiiriin. Joen pohjoispuolen törmällä näkyy Hakkarilan sotilasvirkatalo, Ala-ja Ylikonnun talot, Kekkola, Hämälä ja Huovila.

Romppainen (Vainiokangas)

Tien oikealla puolella ovat Vainiokangas, Romppainen ja Hakkarainen ja vasemmalla Väärä, Kesti eli Helia ja kaksi Huovista. Tie nousee Korivaaralle, josta on upeat maisemat alas Oulujokilaaksoon, jossa Määttä-Rönkkö ja vastarannalla Keränen eli Kopsa.

Korivaaran rinteessä ohitamme Laihiaisen ja Viinikan eli Halkovaaran, jonka jälkeen laskeudutaan kohti Viinikan taloja, joista toinen on Muhoksen kappalaisen virkatalo.

Tie ylittää syvän Viinikanojan raviinin ja ohittaa jokirannassa olevat Kestin eli Pelkosen, sekä Koortilan kirkkoherran virkatalon. Tien oikealle puolelle erkanee tieura Karhun taloihin. Joen vastarannalla Hartikka ja Kähkönen.

Ylitettyään Kestinojan (nyk. Rovastinoja) syvän raviinin tie kääntyy lähemmäs jokea ohittaen Hartikan eli Yliväärän talon, joka jää tien oikealle puolelle.

Laitasaaresta Muhoksen puolelle

Valkola 39 ja ympäristöä

Valkolan talon maille tultaessa ylitämme Nipukanojan, josta tie nousee Tikkalanmäelle, sieltä haarautuu tie kirkkoon ja Greus-Valkolaan, jossa on toiminut myös kestikievari ja posti.

Montankosken korkealla törmällä kirkkoa vastapäätä Halola ja Kämäränniemessä Kämärä. Tikkalanmäellä tien vasemmalla puolella on kolme Tikkalan taloa, joista yksi on kestikievaritalo (Perttula). Talojen välistä laskee vetensä Muhosjokeen syvässä uomassaan Tikkalanoja.

Perttulan eli Tikkasen jälkeen haarautuu tie Nykälään ja Muhosjoen ylitettyään (renkkusilta) Ponkilan eli vanhalta nimeltään Hotakkalan pihan kautta Muhoksen Perukalle jossa Vesala eli Keinänen, Yli- ja Alapuhakka, Kinnunen, 2 Tomperia, Karjalainen, Heikurat, Pohjola, Tossavainen, Hyvöinen eli Hyvärinen, Kaiponen ja Koski-Nykänen, Keränen eli Kieksi ja Leppiniemi joen pohjoispuolella.

Leppiniemen talo

Leppiniemen jälkeen Pyhänsivun talot joita on kirjattu myös sotkajärvisiksikin – Pelkonen eli Tahvola, Häikiö, Holappa, Lassila eli Nykyri, Hyvönen, useampi Vimpari ja Pelkonen.

Vanha tielinja jatkui nykyiseltä Muhoksen kirkonkylältä Ponkilantien risteyksestä (Nykälän) Nesteen huoltamotontin- ja rautatien yli nykyiselle Veturitielle. Hepo-ojan raviiniin ylitettyään tien oikealla puolella Maantie-Holappa ja vasemmalla Ranta-Holappa, Henttulan ja Ukkolan talot.

Henttuojan syvän raviinin jälkeen tie ohittaa Iso-ja Pikku-Anttilan, Könön, Karhun, Tuppuraisen ja Honkasen talot. Honkalanojan eli Koiraojan raviinin jälkeen tie noudattelee lähes nykyisen Honkalan- ja Lievosentien linjaa Lievosenojalle saakka, jonka varrella on Lievosen talo. Lievosen alapuolella Muhosjokivarressa sijaitsevat Nykyri, Leskelä ja Sipola.

Täältä haarautuu tie, joka seuraa Muhosjokivartta aivan joen latvoille Muhosjärveen saakka lähelle Pelson suoalueita. Tien alkupäässä Suokylässä ovat Lotto, Kenttälä, Keränen, Toivakka, Tuppurainen, Rantakangas, Säkkilä, Tervola eli Reittola sekä Halkovaara Ämmänkosken partaalla.

Oulujokea Monolan kohdalla 1933

Palataan takaisin pääväylälle, joka johtaa Kassisen pihapiiriin, talossa oli kestikievari 1800-luvun alussa. Tie jatkui Kassisesta Syväykseen Muhosjoen rantaan. Joki ylitettiin lautalla jota hoidettiin Syväyksen talosta siinä toimi myös kestikievari 1700-luvulla. Syväykseen saatiin silta vasta vuonna 1847.

Syväyksestä tie nousee Hyrkkään mäelle sen vasemmalle puolen jää Hyrkkään talot ja oikealle puolelle Hyrkäs eli Similän ja Puran eli Karppilan talot. Hyrkkäältä haarautuu tie Muhosperään, jossa Mustonen, Karjalainen, Juvani eli Kolkka, Niemelä (Gisselkors) ja Pekkala.

Listaus ei ole täydellinen, mutta pääpiirteittäin asutus oli noin sijoittunut Oulu- ja Muhosjokivarteen.

Lue myös artikkelit Pikakuvia Kajaanin matkalta (1890)Turisteja Orimattilasta (1901) sekä Paavo Salmen Kärrypoluista valtateiksi, osa 1 ja osa 2.

Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Kulkija vanhalla Oulu-Muhos tiellä 1600-1800 luvulla

  1. Paavo Salmi sanoo:

    Mielenkiintoinen ja tarkka kuvaus tieoloista. Hyvä!

    Solja: Niin on! Suurkiitokset Raimolle jälleen! Kun noita talolinkkejä klikkaa pääsee niiden historiikkisivuille. Linkin klikkaaminen hiiren oikealla painikkeella onnistuu myös, jolloin historiikin voi avata myös uuteen ikkunaan ja pääsee palaamaan helpommin lähtösivulle.

  2. Pippa sanoo:

    On todella hyvä..
    Tuo kuvaus eheyttää mielikuvaa matkasta, kun se seurottelee kiemurtelevaa tietä ja mahtavaa jokea, ottaen kiinnekohdat myös pohjoispuolen taloista.
    Talohistorioitten ja jäljelläolevien vanhojen tienpohjien
    myötä pystyy eläytymään noihin aikoihin.

  3. John Wuolanne sanoo:

    Itse olen syntynyt Australiassa NSW Newcastlessa 1953
    muuttanut Suomeen 1960 äitini kanssa, etsin äitini puolen sukua ja olen päässyt seuraavaan Claes Pehrson Syväys s. noin 1790, vihitty Muhos 1815 bd Claes Petri Syväys ja pig Maria Lisa Lassila. Sen jälkeen Syväyksen tilan isäntä ja emäntä kunnes Claes kuolee 04.03.1819. Heille syntynyt lapset Claes Claesson s. 03.10.1815 ja Margeta s. 18.12.1818. Osaatko sanoa mistä ja kuka oli Claes Petri Syväys ja hänen vanhempansa terv J.W.

    Solja: Syväys ei kuulu Laitasaareen, mutta katsoin sen verran että Klaun nimi on ollut ilmeisesti aiemmin Nykyri ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5738112

    Olisikohan hänen perheensä tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5736409
    Pekka Antinpoika Nykyri (s. 3.4.1757), puoliso vihitty 25.10.1780 Marketta Klauntytär Leskelä (s. 25.10.1758), poika Klaus. Miehellä merkintä ”till Sveaborg 1795”. Puoliso Marketta vihitään 9.12.1801 Antti Heikinpoika Holapan (s. 26.12.1749) kanssa. Muhos Perukka Holappa no 30.

    Ko. Holapat löytyvät tietokannastani, Marketan perukirja kertoo: ”2.9.1809 leski Margeta Leskelä kuoli 1.9. Holapan tilalla. Poika Claes, 2 poikapuolta ja tytärpuoli.”

    • Jukka Ukkola sanoo:

      Moro. Soljan tieto aivan oikein. Pekka Antinp Nykyrin oikea syntymäaika 3.4.1751. Vanhemmat Antti Pehrinpoika Nykyri ja Marketta Erkintytär Kukkonen.
      t. Jukka

    • John Wuolanne sanoo:

      Iso kiitos Solja ja Jukka vinkeistä, nyt viimeinkin tuon osan palaset loksahtivat paikoilleen. terv JW

  4. Sari sanoo:

    Nykyri on ollut aikoinaan Laitasaarta. Olen kirjoittanut siitä tänne http://www.laitasaari.fi/historiaa/nykyri/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *