Korttilan kuvia

Muhoksen pappila

Olen tänään ollut Koortilassa ja kuvasin sieltä seinältä erään valokuvan. Tietääkö kukaan mikä rakennus tässä kyseessä? Mitä nuo muut rakennukset pihapiirissä ovat? Ja mikä ihme peilipallo tolpan nokassa on?

Klikkaa kuvaa niin näet sen suurempana.

Kategoria(t): 34 Kortila (pappila) Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta kohteessa Korttilan kuvia

  1. Raimo Ranta sanoo:

    Hei

    Kuvassa Koortilan pappila etupihan puolelta kuvattuna, siis joen puolelta.
    Pappilan nimi on hieman muuttunut ajansaatossa
    alkujaan se oli Korttila sen entisen isännän Lauri Korttilan mukaan, sitten se muuttui Kortilaksi sitten Kortelaksi ja nykyisin siellä on leirikesku Koortila
    Kuvattu luultavasti kirkkoherra Snellmannin (1881-1896
    tai hänen seuraajansa Strömmerin (1899-1923)
    Raimo Ranta

    • Solja sanoo:

      Kuinkahan monta rakennusta pihapiirissä on ollut? Tuon vasemmanpuoleisen oletan olevan saman mikä on Kortilan 35 sivulla, mutta toiselta kantilta. Katto kun on samanlainen. Mutta mikä on tämä rakennus jossa koristeellinen veranta? Kiiltävän pallon tarkoitusta ihmettelimme myös, olisiko jonkun sortin juorupeili tai vain koriste?

  2. Raimo Ranta sanoo:

    Hei
    Kuvassa on Koortilan pappilan päärakennus, sama joka on kuvattu Rovasti Heikinheimon aikaan takapihan puolelta. Kuva on otettu etupihan eli sisäänkäynnin puolelta. Talo oli vielä 1940-50 luvulla pihanpuolelta tuon näköinen. Uusi pappila valmistui 1957 ja tämä vanha purettiin pois.
    Kortelan pappilan pihapiirissä oli 1882 katselmuksen mukaan päärakennus jossa eteishuone, sali, kamari, salin oikealla puolella papin kanslia, salin vasemmalla puolella peräkamari, ruokailuhuone,lepohuone, kyökki sekä kaksi vinttikamaria.
    Vanhempi päärakennus, sauna,kala-aitta, pakaritupa, vanha-aitta, jyväaitta, sekä uudisrakennus jossa pirtti, porstua ja keittiö.
    Talousrakennukset
    Vanha navetta jota purettiin ko. vuonna ja uuden kivinavetan rakennustyöt olivat käynnissä., talli, vaunuliiteri, kaksi käymälää tallin takana,lammasnavetta,sekä heinä ja olkilato.
    Uuteen kivinavettaan päätettiin rakentaa samanlainen ruokapöytä kuin Koivikon maanviljelyskoulun navetassakin oli.
    Saman aikaisesti päärakennuksessa toteutettiin huomattava remontti. tehtiin uusi veranta (kuvassa) uusittiin lattioita, tapetoitiin, ja koko pytinki maalattiin punamulalla. Vuonna 1891 virkatalon katto katettiin asfalttihuovalla. Vuonna 1930 pappilassa ei harjoitettu lainkaan maataloutta, niinpä viljelysmaat sekä tupa ja karjarakennukset annettiin vuokralle. Sota-aikana pappilan navettaan oli sijoitettu armeijan hevossairaala.
    Sodan jälkeen korjattiin rippikoulu rakennus (edelleen pihapiirissä), rakennettiin uusi sauna ja tallista tehtiin navetta.
    Useat muhoslaiset muistavat tuon vanhan pihapiirin 1950 luvulta. Monet parit vihittiin pappilan kansliassa, monet lapset kastettiin, ja rippikoulut pidettiin em. mainitussa sivurakennuksessa.
    Lähteet: Muhoksen seurakunnan historia J. Vahtola sekä omat muistelukset.
    Raimo Ranta (kuvaus rakennuksista siirretty myös Kortilan sivulle / Soljan huom.)

  3. Sari sanoo:

    Hei Raimo, kiitokset. Minulla on toinenkin kuva Koortilasta ottama. Siinä on kolme eri rakennusta. Kuvasin myös ne aitat sekä erään peruskivikasankin siellä. Ilmeisesti olleet jonkun näiden kolmen tarkennuksen kivijalkana. Nämä tiedot voisi laittaa myös sinne Koortilan sivulle.

  4. Raimo Ranta sanoo:

    Puutarhapallo
    Pappilan pihassa on erikoisen näköinen koriste-esine-peilipallo. Kysessä on Puutarhapallo joka oli koristamassa varsinkin etelä-Suomessa säätyläiskartanoiden ja pappiloiden pihapiiriä eli ”rekkoolia” näyttää levinneen tänne asti kuten kuvasta huomataan. Saattoipa joku ökyisäntä virittää sellaisen talonsakin kartanolle, sillä olivathan kirkkoherrat ja varsinkin ruustinnat edelläkäviöitä ja esimerkinantajina mm. puutarhaviljelyksen saralla.
    Saksassahan näitä on ainakin tehty jo 1800 luvulla ja tiedetään, että Suomeen ne ilmestyivät 1800 luvun loppupuolella.

    Raimo Ranta

  5. Sari sanoo:

    Hei, oliskohan Heikinheimojen aikaan laitettu tuo pallo? Ruustinna Schöneman on todennäköisesti Turusta ja sieltähän on voineet idean tuoda tänne pohjoiseen. Missähän pallo mahtaa olla nyt, mikäli on edelleen eheä…

  6. Anna Heikinheimo sanoo:

    Pappilan pihalla ollut puutarhapallo on ainakin Samuel Abraham Strömmerin ajalta, jolloin kuvan on ottanut hänen poikansa Kalle Strömmer. Pallo jäi pappilaan Kalle Strömmerin jälkeen, mutta näytti olevan yhdessä kuvassa Ape Heikinheimon huvilan pihassa Iin Olhavan Korkiassa, missä se ei ole enää eteen ilmaantunut.
    t. Anna Heikinheimo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *