Kirjoittajat


Päätoimittajat

Solja Holappa Olen syntynyt Utajärvellä, asunut Pörölässä (alk. Laukan no 24 torppa) vuodesta 2000, datanomi – työskennellyt atk-alalla projektipäällikkönä (1982-2010) ja harrastanut sukututkimusta vuodesta 1995, Pirilän sukuseura (1985-, hallituksessa 1998-), Kokkoniemen sukuseura (pj 1999-), Utajärven Haloset -sukuseuran jäsen, Oulun sukututkimusseura (1997-, hallituksessa 2008-, pj 2012-), Laitasaari-Seura (hallituksessa 2003-, pj 2012-), Laitasaaren Nuorisoseura (hallituksessa 2003-), Muhoksen kotiseutuyhdistys (asiantuntijajäsen 2011-2016, kotisivut 2012-18), Suomen sukututkimusseuran jäsen. Laitasaaressa yrittäjänä (2013-). solja[at]laitasaari.fi

Sari Karjalainen Olen syntynyt Muhoksella, jossa myös asun. Olen harrastanut sukututkimusta vuodesta 1998. Olen erityisesti kiinnostunut DNA testauksista sukututkimuksen apuna. Toimin myös sukututkimuksen opettajana. Ylläpidän ja tutkin Holappa DNA-projektia sekä Vienan Karjalan sukujen DNA-projektia. Holapan sukuseura ry jäsen (hallituksessa 2006-13, pj 2009-12, varapj 2012-13), Sukuseura Lesonen ry perustaja ja pj 2010-, Laitasaari-Seura ry (hallituksessa ja sihteeri 2012-), Karjalan Sivistysseuran jäsen, Vuokkiniemi Seura ry (hallituksessa 2015-). sari[at]laitasaari.fi

Tekniikkavastaavat

Jaana Hietala Olen syntynyt Koillismaalla. Esivanhempani olivat pääasiassa talonpoikia Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Kuusamossa, Posiolla ja Suomussalmella. Elämä kuljetti minut Pohjois-Karjalan kautta Oulun seudulle. Vuonna 2009 löysimme tiemme Vänttilään ja päätimme juurtua tänne. Teen markkinointi- ja viestintähommia. Sukututkijana olen noviisi. Loin historiasivuston rakenteen vanhalle palvelimelle. Tekniikkavastaavana (2011-13), Pekka Pesola (2014-21), Tuomo Tomperi ollut apuna Soljalle (2023-).

Yhteydenotot 

laitasaari.blogi[at]gmail.com – etenkin valokuvat pyydetään lähettämään tähän osoitteeseen.

Muut kirjoittajat

Leena Anttila
G. A. Ala-Kojola (postuumisti) & Ritva Leinonen
Anna Heikinheimo o.s. Strömmer
J. B. Heikkinen (postuumisti) & Matti Heikkinen
Tuula Heino o.s. Nurmi
Esko Holappa & Pentti Lohela
Olli Holappa (postuumisti)
Lahja ”Pippa” Holma o.s. Lohela
Risto Huttunen & Pentti Lohela
Anja Hämäläinen o.s. Lohela
Taisto Isokangas
Pekka Karppila
Riitta Kaski-Martinviita
Kaarlo Keränen (postuumisti)
Martti Kesäniemi (postuumisti) & Markku Kesäniemi
Pirkko Kettunen
Reijo Kiira
Mikko Kiuttu
Matti Koivula
Sinikka Koskenniska o.s. Jurvakainen
Santeri Kotasaari & Pentti Lohela
Anja Kovanen o.s. Kosunen
Hjalmar Kärnä (postuumisti)
Maria Laukka o.s. Mäkelä (postuumisti) & Ritva Leinonen
Elsi Lehikoinen
Ritva Leinonen
Kalevi Leskelä
Emil Lehtimäki (postuumisti) & Gaye McCabe
Ritva Lindfors o.s. Kangasolli & Laura Salonen
Pentti Lohela
Pertti Marttinen
Salli Lund o.s. Mäkelä (postuumisti) & Ritva Leinonen
Tytti Miettunen o.s. Kesti
Liisa Mäkelä o.s. Koskela
Aarno Määttä
Julia Niskanen o.s. Huovinen (postuumisti) & Ritva Marttila
Eila Nurro o.s. Valkonen ja Kaisu Jarde
Ritva Nygrén
Pentti Ojala
Hanna Pasanen o.s. Hämälä (postuumisti) & Marja Kangaskoski
Eila Paso
Tauno Perälä
Asta Pikkarainen
Anna Puuperä
Ea Rahikainen (postuumisti) & Hannu Rahikainen
Kaisu Rahko
Raimo Ranta
Taisto Ranta
Lea Rinne
Hannu Romppainen
Vappu Räätäri
Paavo Salmi
Laura Salonen
Seija Salow
Pete Silenius
Lyyli Similä (postuumisti)
Reino Similä
Aarno Sipola
Paavo Tapio
Jukka Ukkola
Tuovi Viinikanoja-Kelhä
Elma Väänänen o.s. Tomperi & Kaisu Rahko
Pia Väänänen

Jos olet kiinnostunut Suur-Laitasaaren historiasta, voit ilmoittautua mukaan kirjoittajaporukkaan lähettämällä viestin pääkäyttäjille. Jos et halua itse kirjoittaa sivustolle, mutta muistat tapahtumia ja tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, ota yhteyttä niin tulemme jututtamaan sinua. Voimme ottaa mukaamme skannerin ja tallentaa vanhat valokuvasi ja julkaista ne täällä.

26 vastausta artikkeliin “Kirjoittajat”

  1. aiheita mitä kirjaan mistä joku voisi kirjoittaa
    mm. luonnonilmiöt, ´historialliset tapahtumat,
    mielenkiintoiset henkilöt, kuuluisat sukulaiset ,nähtävyydet, radan rakentaminenn noin 1920, pellonraivaus
    tärkeiätä olis haastatella ensin 1910-1920 luvulla
    syntyneitä laitasaarisia jotka vielä elossa
    terv pentti

    • Hei Pentti,

      Olet aivan oikeassa. Me olemme aloittaneet kyselemään ketkä ovat vanhimpia Laitasaaressa syntyneitä, vielä elossa olevia, joilla muisti pelaa. Valitettavasti 1910-luvulla syntyneitä ei taida enää olla ketään elossa. 1920-luvulla syntyneitä sen sijaan on ja heitä pitää haastatella mahdollisimman pian. Hyviä teemoja olit listannut, minua kiinnostaa mm. radan suunnittelu 1870-luvulta alkaen.

      Pääsethän tulemaan Laitasaari-seuran kokoukseen maanantaina? Siellä jutellaan mm. näistä haastatteluista.

      • hei
        en silloin kokouksessa hoksannut yksi osanottajista oli kynnön maailman-
        mestari Osmo Heikkinen.
        yksi haastateltavista voisi olla sirkka kotasaari n 86-87 v . hänen miehensä on taiteilija oletjko kuulut hänestä.
        asuvan väinö p karppisen lähella.
        oliko kirjalähteissäsi martti kesäniemen muistelmankirja
        terv Pentti

        • Hei Pentti, olemme Jaanan kanssa käyneet Kotasaarilla noin kk sitten. Sovimme, että menemme heille uudelleen. Mielenkiintoisia sukujuuria on taiteilija Kotasaarella. Niistä ehkä myöhemmin sitten, jos saan luvan niin tuoreista asioista kertoa.

  2. Moro!
    Tuota Räätärin Vappua kannattaisi kyllä käydä jututtamassa.Sillä on paljon hyviä kuviakin,ja aikaakin nyt kun se jäi eläkkeelle.Ja muistaa hyvin vanhoja asioita jo kauan kuolleistakin Laitasaarelaisista.
    T.Pete

    • Hei Jussi-Pekka,
      Kiitos vinkistä, Vappu ei tainnutkaan vielä olla meidän haastateltavien listalla. Siirsin muuten kommenttisi tänne kirjoittajat-sivun alle, niin löytyy paremmin.

  3. Onpa mukava kuulla, että on perustettu Holapan sukuseura.
    Meitä Kotajärvi nimisiä, jotka olemme Kustaava Holapan ja Juho Kotajärven jälkeläisiä on paljon ympäri Suomea.
    Minullakin on joitakin vanhoja kuvia ja yritinkin kovasti skannata Amerikassa otettua kuvaa Kustaava Holapasta ja Iida Parviaisesta, mutta huonolla menestyksellä. Yrittelen uudelleen ja lähetän. Itse asiassa isäni kirjoitteli vanhoja asioita muistiin jopa kirjaksi asti ja niistä voisin poimia joitakin julkaistavaksi. Isäni Niilo Ilmari s.1919 asui yli 40 vuotta Kaliforniassa.

  4. Kuulin pikkusiskoltani, että olit maininnut jotakin Väinö Henrikki Sukasesta.
    Väiskähän täyttää elokuussa 93 vuotta ja siitä on kauan, kun hän autohommissa oli.

    Kuuluuko Iinatti Laitasaaren piiriin?

    • Hei Seppo,
      Iinatti ei kuulu Laitasaaren kylään, mutta meille tosiaan kerrottiin, että hän olisi kuskannut kuorma-autollaan tavaraa Laitasaaren kauppoihin. Jos hän muistaa Laitasaaren kauppoihin liittyviä tarinoita, niin häntä olisi mukava jututtaa.

      • Soitan Väiskälle kerran viikossa. Tänään on soittopäivä. Kysäsenpä, josko hän muistaa.

        • Väiskä muisteli ollees 16 vuotiaana apumiehenä Kalle Similän ajamassa Toppilan Mallasjuoman autossa ja Lohelan kauppaankin oli juomia toimitettu Vaalanreitin varrella. Sodan jälkeen Väiskällä oli sodankäynyt kuormuri, jolla joskus jotakin toimituksia saattoi olla Lohelan kaupalle. Enimmäkseen ajot olivat Kuusamon suunnasta puutavaraa ja Pikkaralasta soraa rakennuksille.

          • Olipa kiva kuulla ”Väiskästä”. Toppilan Mallasjuomalta tilattiin juomat vielä kun minäkin olin seuraavassa Laitasaaren kaupassa kauppa-apulaisena, 1958 ! Ja 1970-luvulla kävin siellä verta nyhtämässä joukkoverenluovutuksessa. Mitenhän nykyään, onko sitä olemassakaan..
            Terveisiä ja paljon hyviä vuosia Väiskälle lähettää Kulumalan kaupan pikkutyttö

  5. Moro!
    Porisutin tuossa halonteon välissä Kaikkosen Katria kun se oli päiväkävelyllä.Se on n.90v. ja olen luullut häntä Muhosperän Mimmiksi,mutta porinoidessa tuli ilmi,että hän on ollut Laitasaaren osuuskaupassa (alakauppa)myyjänä siihen aikaan kun saksalaiset vetäytyivät suomesta.Toki yritän itse ehtiä haastattelemaan,mutta jos joku muu ehtii,en pistä pahaksi.
    T.Pete

    • Pete,kyllä sinulla on ollut oikeaa luulo tietoa .Katri on syntynyt v.1924 Muhosperän ”Seppälän” talossa .Katrin isä Muhoskylän Karppila 37:ssa v.1884 ja Katrin äiti Laitasaari Viinikanoja 67:ssa v.1896.
      t.Jukka Ukkola

  6. paivaa,

    loysin juuri taman sivun ja hienoa historiaa. olisko mahdollista saada kuva Aleksi Rotosen kauppa-autosta?
    Mina olen Pekka Rotonen ja Aleksi Rotonen on iso isani.
    haluasin antaa tietoa minun pojalleni mista ollaan kotoisin yms. poikani on Christopher Rotonen.

    kiitos
    Pekka Rotonen

    • Hei Pekka, olin pari vkoa sitten Tie Vienaan tapahtumassa Kuusamossa ja siellä esiteltiin Rotosen sukua. Suvusta tietää myös tuttavani Ville Rohkimainen Oulusta. Ville on Rotosia Suvannon kylästä. Yritin houkutella Villeä ottamaan DNA testiä, mutta hän ei toistaiseksi ollut siihen innokas. Olisi upeaa saada Viena DNA projektiin mukaan myös Rotoset. Googlettamalla löytyy kyseinen projekti.

  7. Hienot sivut ovat Laitasaarelaisilla.
    Katsoin noita talojen – sukujen luetteloita. Siellä ei näkynyt edustamaani Aitamurtojen sukua, ei taloa edes, jossa asuimme. Talosta tai tilasta käytettiin nimeä Mankila. Talon oli ostanut Antti Aitamurto, suomalaiseen suurhiihtäjien perheesen kuuluva iso-isäni hiihtokilpailuissa voitamilla rahoillaan. Talo ja tila on vieläkin olemassa. Kilometri Muhoksen kirkolle päin Kärnästä ja entisestä Laukan lossista. Pusulan Senja asuu muuten melkein vastapäätä vanhaa kotitaloani joen toisella puolella. Terveisin Veikko Aitamurto

  8. Hei

    Kyselitte mahdollisia tiedon antajia Laitasaaren taloista ja tarinoista. Eilen 29.12. äitini Terttu Sarangin o.s. Juusolan (Kestin talon nuorin tyttö, Koivurannan emäntä) hautajaisissa oli läsnä mm. Veli Huovinen sekä tietenkin isäni Esko Saranki. Veli Huovinen (83 v) on alkuperäinen (Yliväärän tila) muhoslainen ja hänellä olisi varmaan hyviä vastauksia kysymyksiinne. Isäni Esko Saranki (83 v) on pitkäaikainen sukututkimuksen harrastaja ja tietää paljon Laitasaaren taloista ja alueen historiasta, joten häntäkään en jättäisi haastattelematta näitä sivuja ajatellen.

    Terv. Sirkka S-R

    Osanotto äitisi poismenon johdosta. Kiitokset myös näistä vinkeistä henkilöistä, joita kannattaisi haastatella. Yritämme järjestää niin että pääsisimme jututtamaan isääsi sekä Veli Huovista. Ollaanpa yhteyksissä! – Solja

  9. Täällä on itse asiassa Martti Kiviharju. Kokeilen tässä Aarnon puolesta, miten teille voi lähettää tietoja ilman, että lähettäjällä on sähköpostiosoitetta. Jos tämä onnistuu, Aarno aikoo lähettää lisää tietoja Laitasaaren taloista lisättäväksi Seuranne ylläpitämään taloluetteloon. Aarnon puhelinnumero on 040-564 4966, jos haluatte vastata.

    Terve Martti & Aarno! Olen käynyt jututtamassa Aarnoa parikin kertaa ja saanut häneltä tietoja, mm. liittyen Pienimäättään no 17. Myös Rovalan no 63 tiedoissa on Aarnolta saatuja, hakutoimintoon voi kokeilla laittaa Aarno Määttä, niin löytyy yhtä sun toista. Meillehän voi lähettää tietoja vaikka ruutupaperille kirjoitettuna, ei ole ongelma. Vaikka minun postilaatikkooni, Yli-Laukantie 1, 91500 MUHOS. -Solja

  10. ”Hönöä huuleen ja Laitasaareen!”, leiskautti muuan muhoslainen männä lauantaina. 21 vuotta kylällä asunut kuuli moisen ensimmäisen kerran ja tietysti rupesi välittömästi askarruttamaan, mitä mahtaa tuo ’hönö’ olla. Lieneekö blogisteilla tarkempaa tietoa? Sananparren otan kyllä aktiivikäyttöön! Sopii mainiosti esim työpäivän päätteeksi…

  11. Moro pitkästä aikaa. Kirjottelin joskus Kekkolan kommentteja.
    Onhan teillä tiedossa linkki netissä oleviin sukutiloihin.
    Googleta sukutilat.sarka.fi
    Näkyy olevan Muhoksen(kin) tiloja aikalailla.

    Solja: Kyllä vaan on tiedossa ja hyvä linkki onkin. Aika usealla talosivullamme onkin lainaus juuri em. sivustolta. Mielenkiintoista tietoa 1930-luvulta.

  12. Hei ja terveiset Kuusamosta! Olen Heikki Asser Juhani Lehrbäck, syntynyt Heinävedellä v. 1949 ja asun nykyisin Kuusamossa Kaihlaniemessä. Olen joskus vuosia sitten koonnut tietoja suvustamme niin äidin kuin isänkin puolelta ja minulla on materiaalia ja jonkinnäköistä sukupuutakin olemassa.

    Varhaisin esisiäni, jonka tiedän on Antti Lehrbeck (nimi kirjoitettu aikanaan näin), sotilas, joka oli syntynyt 1736 ja kuollut 06.09.1799. Hän oli naimisissa Annan kanssa, joka oli syntynyt 1742 ja kuollut 1789, vihitty v. 1769. Annan sukunimestä ei minulla ole varmuutta.

    Heillä oli poika Antti Antinpoika Lehrbeck, s. 1771 ja kuollut 13.11.1845 ja hän oli naimisissa Eeva Matintytär Hartikan eli Holapan kanssa, joka oli syntynyt 09.07.1783. Heidät vihitty 5.7.1801. Eevan isä Matti Jaakonpoika Hartikka s. 12.01.1756 ja kuollut 13.10.1813 ja äiti oli Lisa Kekkonen s. 1759 ja kuollut 02.04.1789.

    Eevalla ja Antilla oli lapsia mm. Henrik Andersinpoika Lehrbeck, joka oli syntynyt v. 1819 ja naimisissa Vilhelmiina Nivalaisen kanssa, s. 07.09.1924 ja kuollut 07.05.1868.

    Heillä oli useita lapsia, mm. poika Johan Henrik (Heikki) Lehrbäck, joka on minun mummoni Anna Johanna (Hanna) Lehrbäckin isä ja minun isäni oli Asser Lehrbäck, s. 06.06.1912. Mummoni ei ollut naimisissa, joten sukunimi Lehrbäck on säilynyt.

    Kävin muutamia vuosia sitten Suomimeloo tapahtuman loputtua etsimässä Hartikan paikkaa ja yksi Hartikan paikka löytyikin mutta se ei ollut oikea, koska oli tullut suvulle vasta myöhemmin. Talossa oli isäntä yksin ja hän oli toimittaja Helena Petäistölle sukua.
    Minulla on ollut kuva Hartikan talosta, joka on edelleen pystyssä Oulujoen rannalla en sitä ole kuitenkaan enää löytänyt.
    Olisin kiinnostunut käymään paikassa, jossa esi-isäni on joskus aikanaan astellut ja se on mahdollista kyllä puolestani milloin vain mutta ensi kesänä lähtee Suomimeloo-tapahtuma Kuusamosta 11.06. ja tulee Iihin 17.06. ja käynti silloin olisi mahdollista kesäisissä olosuhteissa, jos se talon nykyväelle sopisi?!

    Olisin kiitollinen kaikesta mahdollisesta tiedosta sukuni varhaisiin vaiheisiin liittyen.
    Hartikan sukupuussa on vielä tietoa kaksi sukupolvea taaksepäin eli v. 1686 syntyneeseen Jaakko Hartikkaan mutta sukuni osalta jäljet päättyvä sotilas Anttiin, onko tullut Ruotsista, jossa on on Lehrbeck-niminen kylä vai onko annettu uusi sukunimi kun on ollut Ruotsin kuningaskunnan sotilas?! Jossain Pohjalahden rannikolla on myös kaveriltani saamani tiedon mukaan Lehrbeck-niminen lahti?!

    KOMMENTTEJA YHDISTETY (Sari) Niissä tiedoissa, mitkä minulla on Jaakko Jaakonpoika Hartikasta ja Anna Juhontytär Kinnusesta niin ovat muutoin samat eli heidät vihitty 16.3.1738 eli Anna oli 16 v ja noin 2,5 kk:n ikäinen naimisiin mennessään. Annan kuolinajaksi ja -paikaksi on kuitenkin merkitty 7.12.1787 Muhos.
    En tiedä kumpi kuolinvuosi pitää paikkansa. Hartikassa on juuri näin- samat ajat?- Sari

    Vielä sen verran että tiedoissani on Matti Jaakonpoika Hartikan (Holapan) ja Lisa Kekkosen vihkimisajaksi merkitty 4.4.1777. Jos se olisi 1771 niin Lisa olisi ollut silloin vasta 12-vuotias, koska oli syntynyt v.1759, joten vaikuttaa 1777 oikealta!

    Kiitos tarkkavaisuudesta, näppisvirhe tainnut tulla joka nyt korjattu – Sari

    Hei Heikki, Eevan isä tuli Holappa no 51:een Hartikasta no 3. Nykysin talo on yksityisomistuksessa. Historiaa siitä tässä https://www.laitasaari.fi/taloja/hartikka-no-3/ ja Täällä Holapassa sitten asuivat v. 1797 lähtien https://www.laitasaari.fi/taloja/holappa-no-51/ Eeva ja Antti saattoivat asua myös Rintamäen talossa https://www.laitasaari.fi/taloja/hartikka-no-3/rintamaki/ ja epäilen nyt että olet käynyt juuri tässä talossa. – Sari

    Solja: Lehrbäck nimi esiintyy sivustollamme kaikilla näillä sivuilla:
    https://www.laitasaari.fi/taloja/hartikka-no-3/rintamaki/
    https://www.laitasaari.fi/taloja/ylitalo-no-69/
    https://www.laitasaari.fi/taloja/penninkangas-no-56/
    https://www.laitasaari.fi/taloja/holappa-no-51/
    https://www.laitasaari.fi/taloja/koistila-no-22/
    https://www.laitasaari.fi/taloja/parviainen-no-2/
    Nimi vaikuttaisi olevan ruotusotilasnimi. Täällä Oulun seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1760-1765 (IAa:8) mainitaan Sold. Anders Leerbeck eller Pirilä, hustru Anna ja lapset Johannes ja Andreas http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610485 Materiaali on itseasiassa Oulujoen aineistoa, vaikka onkin Oulun kaupungin rippikirjojen joukossa. Sikälikin mielenkiintoinen havainto, että olen itse o.s. Pirilä :-)

Vastaa käyttäjälle Veikko Aitamurto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *