Kelloseppä Jaakko Kärnä

tornikellontilaus Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.06.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1

On selvittämättä muuttiko Jaakko Jyväskylään vai Sysmään, mutta joka tapauksessa Jyväskylän kaupungin kirkon tornikello otettiin käyttöön vuonna 1881. Kellon rakentamisen tarjouskilpailuun osallistui kolme kelloseppää. Kelloseppä Kalevi Korhosen kertoman mukaan viipurilainen Jaakko Kärnä sai kellon rakentamisen halvimmalla tarjouksella. Kärnän eduksi katsottiin myös hänen kokemuksensa suurten kellojen rakentajana – olihan Kajaanin raatihuoneen tornikellokin hänen rakentamansa.

Vuonna 1887 Viipurin maatalousnäyttelyssä esiteltiin Kärnän rakentama tornikello. Viipurin uutisten mukaan samanlaisia kelloja oli rakennettu Jyväskylään ja Heinolaan. Tästä näyttelykellosta hän sai pronssimitalin kotiteollisuustuotteiden sarjassa. Kellon sijoitettiin Joensuun lyseoon. 2

Nuori neito Wilhelmiina Oksanen valmistui Jyväskylän seminaarista kansakoulun opettajaksi vuonna 1881. Hänen ensimmäinen opettajanvirkansa oli Haukivuorella, josta hän muutti Sakkolaan (nykyisin Venäjän Karjalassa). Jaakko Kärnä ja Wilhelmiina Oksanen vihittiin Sakkolassa 29.7.1890 eli Jaakko avioitui tiettävästi ensimmäiseen avioliittoonsa 43-vuotiaana. Vihkitodistuksen mukaan Jaakon kotipaikaksi on merkitty Sysmän Skinnarila.

Wilhelmiina sai opettajan viran Hollolasta, jonne nuori aviovaimo otti muuttokirjan. Nuoripari muutti Lahteen, jossa Jaakko oli asustellut jo muutaman vuoden. Kellosepänliikkeen hän perusti Lahden Rauhankadulle jo vuonna 1888.  Perheeseen syntyi tytär Kerttu Wilhelmiina (s. 14.12.1893) – hän jäi pariskunnan ainoaksi lapseksi.

Jaakosta tuli liiketalon omistaja 20.06.1902, kun Lahden työväen kauppa-osakeyhtiön konkurssihuutokaupassa hänen 11.500 mk:n huutonsa hyväksyttiin. Aleksanterinkatu 1:ssä sijaitseva liiketalo kunnostettiin kello- ja kultasepänliikeelle, sekä kolmen huoneen ja keittiön asunnoksi. Liikkeen puolella oli verstas ja kauppa. Sisäpihaa sen verran, että sinne sopi pieni puutarha omenapuineen ja marjapensaineen.

tornikelloviipur 3 Eri lehtitietojen mukaan Jaakko Kärnä rakensi tornikelloja edellämainittujen lisäksi mm. Tornioon ja Kuopioon. Hän oli omana aikanaan kuuluisa ja arvostettu kelloseppä sekä monitaitoinen, lahjakas mies. Kirjoituskoneiden korjaus ja  pianojen viritys olivat Jaakon ”kakkosammatteja”. Hän rakensi itselleen urkuharmonin,  jota hän myös soitti. Hän osallstui myös aktiivisesti soittokuntatoimintaan soittaen trumpettia Sysmän torvisoittokunnassa.

Kotiseutua Laitasaarta hän ei unohtanut, hän kävi tapaamassa sukulaisiaan vuosittain. Kotiseutumatkoihin liittyi hyvin vahvasti Oulujoen lohi, jota hän kävi pyytämässä täällä vieraillessaan. Hän vieraili veljensä Heikin luona Oulun maaseurakunnassa, jonne Heikki oli muuttanut Maijalan no 1 taloon (5/25 mtl) ja sisarensa Marian luona – Maria asui Iso-Määtässä no 16 ja sitten myöhemmin Heljässä no 41 miehensä Benjamin Heikkisen kanssa. Hänellä oli paljon muitakin atimapaikkoja, asuihan täällä kymmeniä serkkuja ja pikkuserkkuja. 4 5 6

Jaakon kerrotaan olleen luonteeltaan lupsakan rauhallinen ja isänmaallinen mies. Hän kuului Suomalaiseen seuraan, poltti tupakkaa sekä otti viinaa, vaikkakin hän oli tehnyt raittiuslupauksen vaimolleen – olihan tämä Lahden raittiusyhdistyksen aktiivinen jäsen. Jaakko kuoli vuonna 1909 Lahdessa pitkään sairastettuaan, ilmeisesti vatsasyöpään. Hänet on haudattu Lahden vanhalle hautausmaalle Salpausselän harjulla.

Lahti-lehdessä 13.5.1909 julkaistussa nekrologissa mainitaan hänen rakentaneen tornikellot mm. Jyväskylään, Kuopioon ja ”moniin muihin kaupunkeihin”. Samoin siinä mainitaan Jaakon toimineen kelloseppänä sekä Viipurissa että Pietarissa ennen siirtymistään Sysmään ja edelleen Lahteen.

– Raimo Ranta

Jaakon elämästä lähteitä koonnut Juha Erkama ja Raimo Ranta:

Muhoksen seurakunnan rippi- ja kaste kirjat, muuttokirjat, vihityt- ja syntyneet
Oulun msk:n rippikirjat
Raahen kaupungin rippikirjat
Viipuriin ja Viipurista muuttaneet
Kerttu Jortikan o.s. Kärnä haastattelusta tehdyt muistiinpanot kesällä 1976
Lahti 13.5.1909: Jaakko Kärnän nekrologi Päijänne 28.6.1882: Uutinen Jyväskylän kirkon takuutarkastajien valinnasta
Uusimaa 24.11.1896, s. 3: Jäsen Lahden käsityöläisyhdistyksen valtuuskunnassa
Uusimaa 4.12.1896: Lahden yhteiskoulun kannattajain kokous 30.11. Jaakko oli pöytäkirjan tarkastaja (kokouksen sihteerinä oli J. K. Paasikivi, joka valittiin myös rakennustoimikunnan jäseneksi)
Uusimaa 25.6.1902, s. 3: Liiketilan (Aleksanterinkatu 1) osto huutokaupasta Koitar 20.6.1903: Haminan raatihuoneen kellon tarkastus kunnostuksen jälkeen

Kategoria(t): 1 Kärnä, 16 Isomäättä - Väänänen, 41 Heljä Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Kelloseppä Jaakko Kärnä

  1. Sari sanoo:

    Tämä on kyllä mielenkiintoinen tarina Jaakosta. Kiitokset Raimolle tämän jakamisesta blogissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *