Katsaus Laitasaaren varhaiseen asutushistoriaan

Saamelaisia Purnumukassa Kampakeramiseen aikaan noin 4.000 vuotta sitten Laitasaaren alue oli meren peitossa. Oulujoen suu oli Pällin-Pyhäkosken tienoilla. Rautakaudella (Suomen rautakausi alkoi 500 eaa, päättyi 1300 jaa) Laitasaarenkin alue oli mannerta.

Olen usein pohtinut nimitystä ”Laitasaari” siitä näkökulmasta, että voisiko nimitys olla niinkin vanha – juontuen ajalta, kun vielä muu alue oli veden peitossa? Laitasaari olisi ollut saari meressä, jota kutsuttiin ”se laitimmainen saari” – Laitasaari. Tämä ajatus tuntuisi luontevalta siihen tietoon verrattuna, että esim. Limingan Puodinmäki, oli aiemmin Härmänkari-niminen paikka. Härmänkari nimi tulee ajalta, jolloin paikka oli meren saari. Samoin Oulunsalo on ollut saari, salo -sana merkitsee vanhassa kielessä saarta. Kivikauden ja pronssikauden vaiheessa noin 1300-1500 eaa Oulujoen suu oli Montan ja Pyhäkosken välillä, Muhosjoen kohdalla oli merenlahti. Laitasaari nimen synnylle on useita eri versioita – tässä minun – ehkä hullultakin kuulostava ajatus nimestä.

Olen jo aiemmin tänne kirjoittanut karjalaisasutuksesta alueella, joka nimistön perustella on ollut ohutta, mutta sitä on mitä ilmeisimmin sen perusteella ollut. Ennen karjalaisia alueella on asunut saamelaisia ja heistä nimenomaan metsäsaamelaisia. Esim. Montta -nimitys antaa aihetta näin olettaa. Myös Liminka, Vaala, Sanginjoki jne. nimet ovat saamelaisperäisiä. Näiden tietojen valossa on aiheellista olettaa, että saamelaiset metsästivät ja majailivatkin myös Laitasaaren alueella. Toki saamelaiset vaihtoivat asuinpaikkaa vuodenaikojen ja metsästyksen mukaan, eli heidän asumisensa täällä ei ollut vakinaista. Nämä saamelaiset saattoivat metsästää ja oleskella alueella jo varhaismetallikaudelta (Suomessa 1500 eaa-200 jaa) lähtien.

Saamelaiset ovat antaneet melkoisen vähän nimistöä itse Oulujokeen. Tämä saattaa johtua siitä, etteivät he olleet niin kiinnostuneita joesta – tai myös siitä, että kun jokilaaksoa asutettiin eivät enää tulijat joutuneet olemaan kosketuksissa kiinteästi saamelaisiin ja nimiä ei ole päässyt lainautumaan.

Ennen pysyvän asutuksen syntyä Oulujoella kulki pyyntimatkoilla myös hämäläisiä ja karjalaisia. Hämäläiset käyttivät myös Oulujoen vesistöä keskiajalla kulkutienä Pohjoiseen ja osa jäi asumaan tänne. Oulu -nimeä pidetään nykyään hämäläisten antamana, ei saamelaisten, kuten aiemmin on luultu. Saamelaiset kohtasivat myös karjalaisia, joiden kauppa- ja erämatkat Laatokalta suuntautuivat Pohjoiseen jo 1100-luvulta alkaen, lähes samaan aikaan siis hämäläisten kanssa.

Talonpoikien nimistö Oulujoen alueella antaa viitettä siitä, että pääosin pysyvä asutus tuli läntisestä Suomesta, lähinnä Satakunnasta. Savolaisten työntyessä Oulujokilaaksoon noin 1520-40 -luvulla oli jo joen alajuoksulla ja rannikolla vahva asutus. Asutusta oli jo Laitasaaressakin. Vuonna 1548 Laitasaaren asukkaista puolet olivat savolaisia ja puolet muualta. Muuttoliike on täytynyt tapahtua siis tuohon aikaan nähden nopeasti.

Savolaisia sukuja Laitasaaressa ovat/olivat (tulleet ajalla 1544-1550) Tikkanen, Moilanen, Tomperi, Sopanen, Karjalainen, Keränen, Hakkarainen, Halonen, Määttä ja Kyllönen. Länsisuomalaisia Hämäläinen, Kenni, Pukki, Raumalainen, Tölppä ja Kontti. Karjalaista nimistöä edustavat on lueteltu sivustolla jo aiemmin, kuten Jyri, Ontero, Hyrkäs jne. Lisäksi saatiin ulkomaalaisvahvistusta mm. Saksasta, sukunimiä Flitte, Hartikka, Kortti, Lotvonen, Sassali (joka on muuten Koistilan talon vanha nimi) ja Viinikka. Näistä suvuista alkoi – osa toki sammui Laitasaaressa – asutuksemme. Myöhemmin tuli uusia sukuja ja uusia sukunimiä – niistä ehkä jatkan myöhemmin. 1 2

  1. Oulujokilaakson historia, Huurre & Vahtola 1991, s. 77-
  2. Pohjanmaan voutikuntien tilejä, nokkaveroluettelo ja tilikirja 1548, 4534e
Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Katsaus Laitasaaren varhaiseen asutushistoriaan

  1. Sari sanoo:

    Tähän asiaan liittyen, olen nyt käymässä läpi näitä ikivanhoja veroluetteloita ja maakirjoja, ja tallennan niitä exeliin vuosi vuodelta. Näin pystyn vertailemaan asukkaita ja saan paremman kuvan asutuksesta. Tulen näiden perusteella sitten päivittämään kantatalo sivuja. Mutta tähän menee aikaa runsaasti vielä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *