Katovuosi 1879

Oulujoki 13.8.2012 Vuonna 1879 on Oulujoki tulvinut niin, että viljasadot olivat menneet pilalle. Lisäksi halla oli kiusannut laitasaarelaisia maanomistajia. Tuolloinkin oli Oulujärvi tulvinut yli äyräiden ja syyksi on Kosulassa mietitty kahta isoa karia Madekoskella. Tätä kirjoittaessani Oulujoessa on vettä runsaasti yli normaalin määrän, patoluukut Madekoskella taidettiin aukaista liian myöhäisessä vaiheessa? Salorannat Yli-Laukasta tiesivät kertoa, että viimeksi  kesällä 1958/1959 on tainnut olla kovempi kesätulva – Yli-Laukan rantasaunan pystyi kiertämään veneellä!

Kaiku -lehdessä kirjoitti Heikki Kosula vuoden 1879 Oulujoen tulvasta 1. päivä maaliskuuta seuraavaa:

Mitä hallawuoteen tulee, tuskin läänissämme kukaan on saanut niin kowaa katowuotta, kuin Kosulan kylän talot tässä kylässä. Lukia arwellee miksi? Mutta semmoinen lukia, joka Juhannuskesällä on matkustanut tässä kylässä, ei tee edellä mainittua kysymystä, sillä hän näkee, kuinka mahtawa Oulujoki, paisuneena suurella weden paljoudellaan, on mainittuin taloin jokiwarsilla olewat niityt ja kylwöpellot wallannut rukiine ohrine ja kaikkine kylwöineen, jotta ei ole pienintäkään oljenkortta jättänyt jälelle. Tämä kyllä on kummaa kuulla, waan wielä katkerampaa koetella. Eikä siinä kyllä, jos wesi kylwöt wiepikin, mutta kun se uuwuttaa pellotkin että, jos kuiwempia kesiäkin sattuu, niin saa miespolwen kohta lannoittaa ennen kuin weden alla olleet pellot saa entiseen kuntoon. Koska olen sanomalehdistä lukenut, että armollinen hallituksemme on tähänkin lääniin antanut työnteettoa warten rahoja,  joilla liewitetään  puutosta kärsiwän työkansan kipeimpää tarwetta, en luule erehtywäni jos esittelen seuraawaa:

Noin wähän runsaampi kuin peninkulma Oulusta ylöspäin Oulujokea on Madekoski, ja sen kosken ylipäässä Kapakan eli Kanniaisen talon kohdalla on pitkä kari, joka ylöttyy Kapakan talon puolelta enempään kuin puoli jokeen, ja hiukan alempana pohjoispuolella on taas toinen samallainen kari, ja nämä karit wähä ristiin juosten toisiansa salpaawat weden kulun, olletikin silloin kun sitä paljo on, jottei se näiden karien wuoksi mahdu menemään, waan nostaa weden ihmisten jokivarressa olewille tiluksille.

Ne kyllä weden wähänä ollessa näkee joka sitä wähänkään tarkastaa, sillä se on kuiwana aikana sangen hankala ja waarallinen wenetkulullekin.  Ja nämät karit tekewät alempaakin mainitun kosken wenekulun waaralliseksi, syystä kun ei wesi pääse wapaasti juoksemaan. Tämä asia olisi asian-omaiselta hallitukselta tarkastettawa ja toimeen pantawa, olletikkin nyt ensi tilassa. Sillä siitä olisi juuri usianlainen hyöty kun suurta puutosta kärsiwä työkansa saisi siitä ansionsa mukaan liewitystä, ja pitkin Oulujoen wartta olewain taloin wiljelykset tulisi weden waarasta warjelluiksi.

Heikki Kosula 1

Tämä Heikki Kosula on todennäköisesti Kosunen no 10:ssä tekstin kirjoittamisen aikaan asunut Heikki Sakarinpoika Kosunen (s. 17.12.1830, k. 10.1.1893 Laitasaari, Kosunen) 2

  1. Kaiku, no 9, 1.3.1879
  2. Muhos rk 1862-1871, s. 123
Kategoria(t): 10 Kosunen Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *