Kappalaisen kivi

Leskelän Kalevi soitti erikoisesta kivilöydöstä Korilanmäeltä ja sehän poiki tämän ja vielä toisenkin mielenkiintoisen artikkelin! Kiitos Kaleville ja Elsille jonka ottama kuva on alla.

Kappalaisen kivi

Sedens fuit in ora lapidis insculpti et adlatus hoc saepe I. Z. Cajaner 1890, sacallanus in Muhos 1829-1873.

Tyrnävän tien varressa, omakotitalon pihassa on kivi, jossa on latinankielistä kirjoitusta. Yli kolme metriä leveään kiveen on kirjoitettu teksti (yllä), mikä on vapaasti suomennettuna

Tämän kiven reunalla on istunut ja tänne usein tullut I. Z. Cajaner 1890, Muhoksen kappalainen v. 1829-1873.

Mainittu kappalainen oli Johan Zachris Nilsinpoika Cajaner (s. 1797, k. 22.12.1873). Hän asui perheineen Korilassa eli Halkovaarassa no 47.

Mikä on tämän erikoisen kiven salaisuus ja kuka on latinankielisen tekstin takana?

Vuonna 1938 kirjoitti nimimerkki Matkamies tästä kivestä Kaiku-lehteen kertoen vanhan pastori Cajanerin olleen omalaatuinen, mietiskelyyn ja yksinäisyyteen taipuvainen ihminen. Kaiverrus tuli Muhoksen Kotiseutuyhdistyksen tietoon vasta kun Kerttu Kauppi löysi em. lehtileikkeen, jonka hänen edesmennyt miehensä professori Aaro Kauppi oli tallettanut yli 40 vuotta sitten. 1

Tammikuussa 1914 oli Kalevassa kappalaisen pojan muistokirjoitus:

Cajanerien haudat Viime tiistaina kuoli Muhoksella Korilassa ent. opettaja Johan Zachris (Johaninpoika) Cajaner 89 vuoden ikäisenä. Vainaja oli aikoinaan ollut klassillisten kielten opettajana Kaskisten ala-alkeiskoulussa. Tästä toimesta hänen täytyi sittemmin erota mielisairauden tähden, ja sellaisena vainaja pysyi koko pitkän loppu-ikänsä, lähes 60 vuotta asuen Muhoksella sukulaistensa luona.

Muisto vainajalla oli kuitenkin ihmeen tarkka. Kreikkaa ja latinaa puhui hän vielä vanhanakin varsin mielellään, kun vaan löysi toverin, jonka kanssa keskustelu näillä kielillä saattoin päinsä käydä. Kahdeksankymmenvuotiaanakin muisti vainaja latinan kaikki ”knopit” tarkempaan kuin vasta leivotut ylioppilaat ja puhuipa vielä venäjääkin.

Isänsä oli Muhoksen kappalainen Johan Zachris Cajaner. Vainaja oli Cajaner-suvun viimeinen miespuolinen jäsen. 2

Latinan kieltä opettanut kappalaisen poika on hyvin todennäköisesti tämän kivikirjoituksen takana. 3

  1. Muistojen kirja Muhokselta, 1999, s. 65
  2. 22.1.1914 Kaleva no 17, s. 2
  3. Muhoksen kirkonkylän kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, perusselvitys kaavoitusta varten, Anneli Salmela, Muhoksen kunnan tekninen osasto 1991
Kategoria(t): 47 Halkovaara Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *