Kaisa Heikkinen – Rukoushuoneen perustaja

Kaisa Heikkinen (s. 1862)

Laitasaaren Rukoushuoneen 80-vuotisjuhlapuhe julkaistiin aiemmin täällä. Tässä artikkelissa käymme läpi rukoushuoneen perustajan, Kaisa Heikkisen taustoja, perhettä ja vaiherikasta elämää arkistotietojen valossa. Tietojen haussa on merkittävästi avustanut Ritva Nygrén – kiitokset Ritvalle!

Kaisa Heikkinen syntyi kaksosena Ristijärvellä torppari Kalle Heikkisen perheeseen. Hänet kastettiin nimellä Agneta Kaisa – myöhemmin dokumenteissa myös Aune Kaisa. Tässä kirjoituksessa käytän nimeä Kaisa, jolla laitasaarelaisetkin häntä kutsuivat.

Kaisan isä oli torppari Kalle (Kaarle) Heikkinen (s. 25.2.1821 Hyrynsalmi – vanhemmat Antti ja Saara Heikkinen). Kallen vaimo oli 1.10.1854 vihitty Riitta Liisa Heikintytär Heikkinen (s. 1.12.1834 Ristijärvi).

Heikkisen perheen lapsia, neljä vanhinta Ristijärvellä syntyneitä, kaksi nuorinta Puolangalla. Hätäkastetut kaksoset tosin kastettiin virallisesti vasta 13.9. Puolangalla.

  1. Reeta Liisa (s. 12.5.1855)
  2. Antti (s. 2.5.1856)
  3. Saara (s. 16.1.1859, k. 12.4.1863 tuhkarokkoon)
  4. Hermanni (s. 30.1.1861)
  5. Anna Riitta (s. 30.7.1862, kaksonen
  6. Aune Kaisa (s. 30.7.1862), kaksonen 1
  7. Iida Aukusta (s. 15.1.1865)
  8. Matti (s. 17.1.1875)

Kalle Heikkinen asui nuoruudessaan Hyrynsalmella, Hyrynsalmen kylällä, Korkialan talossa no 30. Perheellisenä torpparina hän asui Ristijärvellä, Ristijärven kylällä, kunnes muutti vuonna 1864 Puolangalle, jossa oli Väyrylän kylällä torpparina. 2.

Äiti kuoli, tyttäret lähtivät piioiksi

Perheen äiti Riitta Liisa kuoli jo 41-vuotiaana 19.2.1876 Puolangalla, hänen kuolinsyytään ei tiedetä. Leskitorppari Kalle joutui yksin huolehtimaan lapsikatraasta; vanhin oli tuolloin 21-vuotias ja nuorin vain vuoden ikäinen. Kaisa on ollut äitinsä kuoleman aikaan 13-vuotias.

Puolangan muuttaneiden luettelosta voidaan nähdä, että 5.12.1878 muuttotodistuksella nro 30 Palveleva Piika Agneta Kaisa Kallentytär Heikkinen muuttaa Oulun maaseurakuntaan eli Oulujoelle. Lukee sisältä välttävästi, ulkoa puutteellisesti, ei vielä rippikoulussa käynyt, kunniallinen, hyvätapainen, rokotettu, ei ruumiinvikoja. Kaisa on ollut tuolloin 16-vuotias.

Oulujoella on tehty vastaava sisäänmuuttokirjaus päivämäärälle 7.12.1878. Rippikirja kertoo, että Kaisa kävi rippikoulun vuonna 1879 ja henkikirja puolestaan, että Kaisa oli ollut piikana Konttisen talossa no 37 kansakoulun opettaja Johan Gråstenin perheessä. 3 Vuosilta 1881-1900 ei Oulujoella näy Kaisasta merkintöjä. Tämä selittyneekin sillä, että hän lähti Muhokselle, jonne hänen kaksi sisartaankin oli Puolangalta vastikään muuttanut.

Kaisan lapsuudesta on Laitasaaressa perimätietoa:

Kaisa joutui jo alle kymmenkesäisenä lähtemään silmätulehduksen takia hoitoon kaupunkimaihin Ouluun. Jostakin syystä omaiset eivät hakeneet tyttöä takaisin, joten hänet lähetettiin kruununkyydillä kotia kohti. Nuori tyttö jäi kuitenkin Muhokselle Valkolan taloon. Aikuistuttuaan hän toimi mm. Oulussa piispalan taloudenhoitajana. 4.

Perimätieto kertoo myös, että Kaisa olisi sairastanut pahaa silmätulehdusta ns. silmäpaskoa (trakooma). Tauti aiheuttaa hoitamattomana sokeuden. Silmää oli Oulun lasareetissa hoidettu, luomea rullattu ja lääkitty. Hoito oli kestänyt kauan, mutta silmä saatiin terveeksi, eikä se vaivannut vanhemmallakaan iällä Kaisaa. Sairaalasta oli yritetty ottaa yhteyttä Kaisan isään, mutta vastausta ei oltu saatu, joten tyttö oli lähetetty valtion kustannuksella, kestikievarikyydillä kohti Puolankaa. Jostakin syystä Kaisa oli jäänyt pois Muhoksella Valkolan kestikievarissa ja ollut siellä jonkin aikaa lapsenpiikana – ehkä häntä oli pyydetty jäämään.

Muistitiedon mukaan Kaisa olisi ollut aikuisena Oulussa konsuli Borgin luona taloudenhoitajana ja oppinut siellä mm. ruotsin kielen. Dokumentit eivät vahvista Kaisan lasareettimatkaa Ouluun, mutta tuskinpa kaikkea on kirkonkirjoihin kirjattukaan, etenkään jos on ollut kyse alaikäisestä lapsesta ja sairauden hoitamisesta.

Sisaret muuttivat Muhokselle ja Kaisakin Oulusta

Laitasaaren rukoushuone (1938)

Kaisan kaksoissisko Anna Riitta muutti Puolangalta Muhokselle vuonna 1880, ollen 18-vuotias. Myös nuorempi sisar Iida Aukusta tuli Muhokselle piikomaan, noin 18-vuotiaana vuonna 1883 – missä talossa hän oli palveluksessa, siitä ei ole toistaiseksi tietoa. Vanhin sisar Reeta Liisa oli muuttanut Liminkaan vuonna 1881, 26-vuotiaana, Puolangalla syntyneen tyttärensä Riitan (s. 1.2.1878) kanssa.

Anna Riitta oli töissä Halkovaaran talossa no 47, kappalainen Cajanerin perillisten taloudenhoitajana. Merkillepantavaa on se, että Kaisan työnantaja, opettaja Gråstenin vaimo oli samoja sisaruksia, Christina Elisabet Johan-Zachariaksentytär Cajaner. Ei liene kaukaa haettua, jos otaksuu Kaisan hankkineen kaksoissisarelleen tämän työpaikan?

Oliko sisaren työ kuitenkin niin raskas, että Kaisan oli tultava apuun? Mainitaanhan Cajanerin sisarusten kärsineen henkisistä ongelmista ja Anna oli kuitenkin vasta alle 20-vuotias. Vuonna 1887, 4. marraskuuta 25-vuotiaalle Anna Riitalle syntyi poika, joka sai nimen Eilon Johannes. Seitsemisen vuotta myöhemmin eli vuonna 1894 Anna Riitta meni naimisiin leskimies Jaakko Jaakonpoika Kieksin (s. 12.12.1847) kanssa. He asuivat ensin Viinikanoja no 67 tilan alueella huonemiehinä ja muuttivat sitten tilasta Huovinen no 15 lohkottuun Kieksin torppaan.

Kaisa Heikkinen on merkitty Oulujoelta Muhokselle tulleeksi vuonna 1883, ollen tuolloin 21-vuotias. Viitisen vuotta Kaisa teki palveluspiian töitä lähellä kaksoissisartaan, mm. Alapappilassa eli Viinikassa no 33 kappalainen Karl Algot Hanellin perheessä, kunnes muutti Oulun kaupunkiin 26-vuotiaana 30. heinäkuuta vuonna 1889. 5 6 7

Puolangan kirkonkirjat kertovat, että leskimies Kalle Heikkinen oli kuollut Oulussa 14.3.1885, 64-vuotiaana – eli perheen isäkin oli tullut Puolangalta Ouluun – todennäköisesti edellisen vuoden lopulla, koska viimeinen rippimerkintä Puolangalla oli 2.6.1884. Nuorin poika Matti muutti Ouluun 23.7.1890, eli loputkin perheen lapsista lähti kuka minnekin.

Paluu Ouluun – muutot Paavolaan ja Turkuun

Ouluun Kaisa on kirjattu Muhokselta tulleeksi päivämäärällä 25.1.1889. Olisiko hän tuolloin mennyt taloudenhoitajaksi konsuli Borgille kuten muistitieto kertoo? Fredrik Borgilla, Oulun diakonissalaitoksen perustajalla, oli kesäasunto Madekoskella – tästä kertoo mm. Maria Laukka Lemmentytön tarinassaan.

Joka tapauksessa aikaa kului Oulussa 8 vuotta, kunnes Kaisa muutti 5.4.1897 Paavolaan. Hän oli siellä piikana kansakoulujen tarkastajan, pastori Juhani Reinin perheessä. He asuivat talossa Kangas-Nikkilä no 4 Ruukki, Paavola. Pastorin perhe muutti Turkuun ja Kaisa muutti perheen mukana 5.11.1897. 8 Kaisa on ollut tuolloin 35-vuotias ja varmasti pätevä työssään, koska haluttiin ottaa perheen mukaan.

Turun vuosien ajalta ei ole käytettävissä arkistomateriaalia, joten sielläolon pituudesta, paluusta Ouluun jne. ei ole tietoja. Todennäköisesti hän työskenteli edelleen taloudenhoitajana. Eläkevuosiksi Kaisa palasi Muhokselle – olihan täällä oli vielä kaksoissisaren perhettä – hän varmaankin halusi olla lähellä sukulaisiaan.

Vanhuusvuosiksi Laitasaareen

Kaisa Heikkinen (s. 1862)

Kaisa Heikkinen muutti Oulusta Laitasaareen – vuodesta 1929 lähtien hän näkyy mäkitupalaisena Sieppo-Sorola -tilan alueella, 67-vuotiaaana. Hänen pientä mökkiään, joka oli rakennettu vanhan purkurakennuksen hirsistä, sanottiin Pakarin mökiksi – Kaisa oli verraton leipuri ja leipoi myös myyntiin. Hän lieni hyvin säästeliäs, koska pystyi lahjoittamaan Laitasaaren rukoushuoneen perustamiseksi 10.000 silloista markkaa.

Kaisa Heikkinen kuoli 90-vuotiaana 25.8.1952, Muhoksen kunnalliskodissa. 9

  1. Puolanka kl 1849-1880, s. 145
  2. Kainuun Heikkiset -kirja, s. 434
  3. Oulun pitäjä (Oulujoki) hk 1880, s. 455
  4. Muistojen kirja Muhokselta, s. 127
  5. Muhos rk 1881-1890, s. 28
  6. Muhos mk 1884-1890, s. 179
  7. Muhos hk 1885, s. 274
  8. Paavola rk 1891-1902, s. 402
  9. Asta Pikkarainen, 2012
Kategoria(t): 15 Huovinen, 20 Sieppo, 47 Halkovaara, 67 Viinikanoja Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *