Kaikuja Muhokselta – Hartikan omenat (1926)

Huom! Kaikki kesän artikkelit ilmestyvät etukäteen ajastettuina.

Ennen oli sananpartena: ei Oulun seudulla omenat kasvat. – Ei siinä perää ole – Höpsistä – Kuka se niin sanoo – ?

Omenapuu Varpulan pihassa Näin voi siihen vastata maanviljelijä Juho Hartikka Muhokselta. Hän osti 10 vuotta sitten Oulun syysmarkkinoilta muutamia venäläisiä Astrahanin omenia pojilleen kaupungin tulijaisiksi. Niitä sitten kotona silloin tällöin syödä natusteltiin, vaan sillä ehdolla, että ruskeita jyväsiä eli siemeniä ei saanut syödä, vaan antaa isälle, joka ne sitten pani talteen riepukääröön ja säilytti talven yli eteisen yliakkunan laudalla siten karaistaakseen niitä Pohjolan kylmiä vastaanottamaan.

Seuraavana keväänä hän sitten ne istutti puutarhaansa eri paikkoihin, huolellisesti lannoitettuaan maan ensin sitä varten. Muutaman vuoden, parin perästä alkoivat taimet orastaa, joista nyt on jäljellä 5 melkoisen isoa ja rehevää omenapuuta. Yksi niistä jo viime kesänä kukki ja teki hedelmää, joten syksyllä jo kerättiin neljättäkymmentä kaunista, isoa, punakellertävää omenaa. Nyt taas näkyy jo parissa omenapuussa kukan alkuja, joten piakkoin kauniit, isot vaaleanpunaiset omenapuun kukat kaunistavat Hartikan puutarhaa.

Hyvä lukija, kun käyt huvimatkalla Muhoksella ja Leppiniemessä, niin pistäyppä Juho Hartikan puutarhaa katsomassa; se sijaitsee aivan vastapäätä Osuuskauppaa ja Meijeriä Oulujoen pohjoisrannalla, josta on kauniit näköalat kaikkialle ja samalla saat tarkastella kauniita viljavainioita, joista erittäinkin isommat vehnä- eli nisuvainiot ansaitsevat katsomista ja saat samalla isännältä auliisti tietoja niin omenan kuin vehnänkin viljelyksessä ja siemenen ostossa näinkin pohjan perillä kuin Muhoksella! Koettelulla paljon opitaan, ahkeruudella paljon aikaan saadaan!

Nimim. Muhoslainen 1


Astrakaani-omenien arvellaan olevan kotoisin Etelä-Venäjältä Astrakaanin kuvernementista (1717–1929). Alue on suureksi osaksi suola-aroa, mutta viljavaa maata on Volga-joen suistossa, jossa myös pääkaupunki Astrakan (Astrahan) sijaitsee. ’Astrakaani Gyllenkrok’ puolestaan on venäläisen ’Valkean Astrakaanin’ Ruotsissa syntynyt muunnos. Lajike on kehittynyt ehkä jo 1700-luvun lopulla Regnaholmin kartanossa Göötanmaalla. Kartanon omisti tuolloin majuri J. G. Gyllenkrok. Ruotsalaiset sotilaat ovat saattaneet tuoda astrakaani-omenien siemeniä Venäjältä kotiin palatessaan. Hedelmä on melko pieni, litteän pyöreä. Vaalea pohjaväri; peiteväri hieman viiruinen ja kirkkaanpunainen. Malto on erittäin mehukasta, lievästi happoista ja aromikasta. Altis muumiotaudille. I–II (III) 2

  1. Kaiku 12.6.1926 no 132, s. 6
  2. Viherrinki, perheomenapuut
Kategoria(t): 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *