Juhannusperinteistä

Anni ja Emil Vesan juhannushäät 1937 Vietämme keskikesän juhlaa täällä kauniissa Laitasaaressamme – maisemassa vehreimmässä – Oulujoen kauniissa välkkeessä. Tätä keskikesän juhlaa on vietetty jo paljon ennen kristinuskon tuloa, sillä kesän valoisimpana aikana esi-isämme viettivät säänjumala Ukon juhlaa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Keskiajalla sitä alettiin viettämään säännöllisesti Johannes Kastajan nimipäivänä hänen syntymäjuhlanaan. Vanhoista asiakirjoista vuodelta 1316 on löydetty maininta Nativitas Johannis baptiste.

Juhlan nimi juhannus sai nimensä Johannes nimestä, jonka ääntämismuoto entisaikaan oli juhannus. Johannes Kastajan nimipäivä on aina 24.6. ja Suomessa vietettiin juhannusta aina vuoteen 1954 tuona päivänä. Tämä perinne muutettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta ja nykyisin juhannusta vietetään siis kesäkuun 19. ja 26. päivän väliin sattuvana lauantaina – näin on myös Ruotsissa. Muut maat kuten Norja, Tanska ja Viro viettävät juhannusta 24.6. olipa se viikonpäivä mikä tahansa. 1 Tänä vuonna juhannuspäivä sattuu uuden tavan mukaisesti lauantaille 21.6.

Rakkaalla lapsella sanotaan olevan monta nimeä – niin on myös juhannuksellakin. Sitä kutsutaan lounaissuomalaisittain Mittumaariksi (Midsommaren) – vienankarjalaiset kutsuvat sitä Lehti-Iivanaksi. Vanhin tiedossa oleva nimi juhannukselle on luultavasti aiemmin mainitsemani Ukonpäivä. Tästä Mikael Agricolakin kirjoitti värssyn:

Ja kun kevätkyntö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin. Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka. Sitten paljon häpeällistä siellä tehtiin, niin kuin sekä kuultiin että nähtiin. 2

Juhannuksena vietetään myös Suomen Lipun päivää. Vuonna 1934 se tuli viralliseksi liputuspäiväksi. Liput nostetaan salkoon juhannusaattoiltana kello 18, ne saavat olla salossa yön ja lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21.

Juhannusjuustolla rukoushuoneella (1954) Juhannukseenhan kuuluu myös oleellisesti ruoka. Laitasaarelaisissa ja varmaan monissa muissakin pohjalaispitäjän maalaistaloissa juhannuksena keitetään juhannusjuustoa juoksutetusta maidosta. Maitoa keitetään niin kauan, kunnes sen hera on kaunista punertavankeltaista juustoa. Juhannuskeitoksikin kutsuttua ruokaa syödään sokerin kanssa lämpimänä tai kylmänä. Marttojen Kansan Emännän keittokirjasta vuodelta 1903 poimin perinteisen makkaraohjeen – juhannusruokiinhan sekin nykyään kuuluu. Maistuisiko?

Hakkelusmakkara

Keitä eläimen pää, maha, sorkat sydänosat y.m.s., pane ne jäähtymään, irroittele lihat ja hakkaa ne hienoksi. Kuori liemestä enin rasva pois ja siivilöitse se. Kiehauta riisi- tai ohraryynejä liemessä. Sekoita lihahakkelus, ryynit, sipulia, vähän rasvaa, suolaa ja pippuria, hyvin sekaisin. Vala tätä seosta lämpimänä makkarasuoliin ja sule päät. Kiehauta makkarat, anna valua ja säilytä kylmässä huoneessa. 3

Lämmintä ja turvallista juhannusta kaikille!

– Solja, Pekka & Sari 

P.S. Sivustolle on kirjoitettu laitasaarelaisista Juhannusperinteistä, lue täältä.

Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Juhannusperinteistä

  1. Sari sanoo:

    Hyvää Juhannusta kaikille lukijoille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *