Papit ja heidän asumisensa

Kappalaiset

Vuosina 1628 – 1667
Abraham Erici Bong (s. 1604 Ahvenanmaa)
Puoliso: Catarina Frosterus, Oulun kirkkoherran Simon Frosteruksen tytär
Lapset: Sophia oli naimisissa Limingan kirkkoherran pojan Henricus Josephi Lithoviuksen kanssa
Asui: Valkonen Muhos (Valkola eli Greus no 8), Hotakkala Muhos, kruununtila 1/4 manttaalia

Kappalainen Abraham Bong otti omatoimisesti asuttavakseen kirkon lähellä olleen talon. Talo lienee ollut autio, koska kappalainen toimi kuin talonpojat yleensä ottaen autioita viljeltäväkseen. Maaherra Ernest Ceutz määräsi 1631-34 Muhoksen pappilaksi 1/2 manttaalin talon. Oulun käräjillä 1635 tästä tempusta määrättiin Oulun pitäjä maksamaan täysi korvaus oululaiselle Anna Juhontyttärelle, jolla oli hallintaoikeus ko. taloon. Vasta vuodelta 1689 voitiin toteuttaa kuninkaan määräys kappalaisten asunnoiksi soveltuvista taloista. Määräys koski autioita kruununtaloja, jotka olivat lähellä kirkkoa. Myöhemmin kappalainen osti Hotakkala eli Ponkila 3/4 mantaalin talon jonne muutti. Kappalainen teki Ponkilasta elinkelpoisen ja hyvin toimeentulevan talon. Hänen kuoltuaan talo köyhtyi nopeasti. Leski maksoi veroa 1/2 manttaalista vuonna 1675 ja lopusta 1/4 manttalista maksoi veroa Staphan Pelkonen Sotkajärveltä. Vuonna 1651 Bongin piika Margareta Matintytär syytti Bongia väkisinmakaamisesta. Piika vaati pappia kanssaan naimisiin ja asia oli käräjilläkin. Todisteitten mukaan syyte oli perätön. Todistaja oli Oulun kirkkoherra Simon Frosterus, jota samainen piika oli syyttänyt samasta asiasta. Bong ajoi voimakkaasti itsenäisen Muhoksen pitäjän asiaa jo 1630-luvulla ja käyttäytyi kuten kirkkoherra ikään. Papin saatavien jaosta oli jatkuvaa eripuraa Oulun kirkkoherran kanssa. 1640-luvun puolenvälin tienoilla tilanne purkautui jo ankaraksi kiistaksi. Vuonna 1656 muhoslaiset isännät valittivat kappalaisensa puolesta ”herroille” vaatien, että hänet on tunnustettava heidän kirkkoherrakseen, koska hän asui vakituisesti heidän luonaan kappalaisensa herra Erikin kanssa. Herra Erikistä tulikin seuraava kappalainen Bongin jälkeen. Vuodesta 1660 lähtien muhoslaisilla oli kaksi kappalaista.

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1660 – 1669
Saarnaaja Andreas Petri Lothander oli Bongin apulainen
Asui: Lothanderin asumisesta kerrotaan, että hän sai isänniltä vuonna 1667 luvan rakentaa Muhoksen yhteismaalle Kirkkosaareen oman asumuksen. Perimätietona kerrotaan Muhossaaressa sijainneesta pappilasta, joten Lothander sen sinne todennäköisesti rakensi.

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1667 – 1697
Eric Sigfrid Brax
Vanhemmat: Ericus oli ilmeisesti Hailuodon kirkkoherran Sigfrid Canutin poika
Puolisot: oli ilmeisesti kahdesti naimisissa, ensimmäisestä avioliitosta 5 lasta, puolisosta ei merkintää, 2. puoliso oululaisen kultaseppä Christopher Bondstorphin tytär Christin
Lapset: merkintä yhdestä lapsesta (Anna)
Asui: Kesti 1/3 mant. Laitasaari

Braxilla oli kiinteät yhteydet Oulun porvaristoon ja sen kulttuurielämään. Hänen sukuaan oli myös porvaristossa. Viulisti Johan Danielsson Pijhlin soitteli Braxin tyttären häissä, Brax kuoli 1697-98. Braxin asumisesta tiedot ovat epävarmat. Vuonna 1657 hän huudatti nimiinsä 4 ladonalaa Muhoksen niityistä (?), jotka hän oli ostanut kajaanilaiselta herra Bertililtä. Ei ole tietoa rakensiko hän koskaan. Brax asui huonemiehenä Mats Nykäsen 1/2 manttaalin talossa.  Muhoksen papeilla oli ongelmia asumisensa kanssa. Kappalaiset Brax ja Salander ottivat haltuunsa heidän mielestään autiona olleen Simon Kestin 1/3 manttaalin talon pappilaksi, joka sijaitsi Oulujoen etelärannalla noin 1 km kirkosta alavirran suuntaan. Simon Kestin vävy Mårten Tuppurainen valitti pappien omavaltaisesta toiminnasta ja Oulun käräjien päätöksellä vuonna 1678 papit joutuivat luovuttamaan talon takaisin ja pappeja kehotettiin etsimään todella autiona olevaa taloa. Talo ei kuitenkaan ollut autio, verohylky vuodelta 1676 kylläkin. Talossa oli asunut sen jälkeen entiset omistajat sekä pidetty knihtiä. Käräjillä selvisi, että papit olivat menetelleet väärin ja talo palautettiin oikeille omistajille. Pappien motiivina lienee ollut se, että asumaan piti päästä lähelle kirkkoa.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1672 – 1694
Anders Johan Salander (s. 1645, k. 1694 Muhos)
Puoliso: Iin kirkkoherran tytär Magdalena Hoffrenius
Muuta: haki appensa kuoleman jälkeen Iin kirkkoherraksi, mutta ei tullut valituksi. Vuodelta 1690 merkitty tieto, että Salander hoiti Muhoksen kirkkoväärtin tehtäviä.
Asui: Kesti 1/3 mant. Laitasaari ja Nykälä 12 Muhos

Salanderin asumisesta kerrotaan yllä, mutta noiden mainittujen käräjien jälkeen hän osti oululaiselta porvarilta Johan Bochmölleriltä Muhosjokivarressa sijaitsevan Niilo Nykäsellä olleen 1/3 manttaalin huonokuntoisen talon (nyk. Ponkilan riippusillan kupeessa). Salander yritti myöhemmin talonvaihtoa saadakseen Bongin pappilana olleen Valkosen kruununtilan hallintaansa, mutta se ei järjestynyt.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1695 – 1726
Johannes Palmanus (s. 1660 Pudasjärvi, k. 1726 Muhos)
Puoliso: Magdalena Salander Hoffrenus edellisen kappalisen Salanderin leski (k. 1720)
Asui: Nykälä 12 Muhos

Palmanus lienee ollut ensimmäinen pappi,  joka otti huollettavakseen edellisen papin lesken ja perheen. Naituaan Salanderin lesken sai samalla asuntoasiansa järjestykseen, hän alkoi isännöimään Nykänen 1/3 mantaalin taloa.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1698 – 1731
Iisak Gisselkors (s. 1668, k. 11.7.1731)
Vanhemmat:  pormestari Christer Gissellkors, Kajaani
Puoliso: 1691 Sara Laurentius, vanhemmat Gabriel Laurentius Turun tuomiokirkon kirkkoväärti ja tuomiokunnan notaari
Asui: Valkola eli Greus no 8 ja Kekkola 28 Laitasaari

Korttila oli tullut seurakunnalle Oulun talvikäräjien 1690 päätöksellä, jossa Kesti 1/3 manttalin kruununtila otetaan Lauri Korttilta pappilaksi. Lauri ei mielisuosiolla lähtenyt talostaan, joten hänet häädettiin. Talo oli huonokuntoinen, joten se jäi häädön jälkeen autioksi. Gisselkorsin virkakausi sattui hyvin vaikeaan aikaan venäläisten miehitysjoukkojen tuhotessa ja hävittäessä jokivarren asutusta. Muhoksella ei todennäköisesti voitu hoitaa seurakunnan asioita ollenkaan, koska mm. rippikirjamerkinnät viittaavat siihen, että pappia ei pitäjässä ollut vuosina 1714-21. Iisakkiakin venäläiset rankaisivat katkerasti – hänen lapsistaan Kristian ja Elisabet joutuivat ryövätyiksi vuonna 1714. Rippikirja merkinnät puuttuvat ja alkavat uudelleen 1722. Muhoksen kappalaiset saivat kohtuullisen palkan. Heidän koko palkkansa oli 2.500 kiloa viljaa vuodessa, mutta vain hyvinä satovuosina voitiin palkkakapat kerätä täysimääräisinä. Tämän lisäksi he saivat muita elintarvikkeita. Kappalaiset pyrkivät myös hankkimaan muita lisätuloja. Isak Gisselkors rakensi yhdessä kappalaisen Johan Palmanuksen ja talonpoikien kanssa lohipadon Niskakoskelle, mihin he saivat voudilta luvan 4 1/2 tynnyrin verolohia vastaan. Se sijaitsi paikassa ”jota ei koskaan ennen ollut käytetty”.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1727 – 1732
Henrik Carlovius (Carlenius ) (s. 1695 Tervola, k. 30.11.1732)
Vanhemmat: Tervolan kappalainen Henrik Carlenius ja Annna Paldanius
Puoliso: 23.8.1722 Sara Gissellgors
Asui: Viinikka 3/8 manttaalin tilaa Laitasaari       

Otti asuttavakseen Viinikka 3/8 manttaalin talon, joka oli tullut seurakunnalle Oulun talvikäräjien 1690 päätöksellä, jossa Viinikka 3/8 manttaalin kruununtila määrättiin pappilaksi. Talon haltija Mårten Viinikka vastusti luovutusta väittäen taloansa perintötilaksi, jota hän ei kuitenkaan pystynyt näyttämään toteen.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1733 – 1761
Gabriel Ståhlberg (s. 23.07.1699 Rauma, k. 08.04.1767 Muhos)
Vanhemmat: Rauman kirkkoherra, FM Georg Fabricius, v:sta 1689 Ståhlberg ja Helena Laurinus
Puoliso: Elsa Groop (k . 4.8.1764) Oulun pormestarin tytär
Asui: Korttila, Viinikka sekä Pappi-Karhu Laitasaari

Oli Pudasjärven kappalaisena vuodesta 1725 ja joutui kunniariitaan paikallisen nimismiehen kanssa. Asui ensin Korttilassa (ent. Kesti), joka oli ensi kertaa virkatalona. Asuminen talossa oli vaikeaa sen huonokuntoisuuden takia. Käräjillä 1734 Ståhlberg valitti, että Korttila oli kelvoton asunnoksi. Talossa oli vain savupirtti, jossa perhe ja palvelusväki yritti tulla toimeen. Päivisin pirtti oli lämmittämisen takia täynnä savua, joten sisällä oleminen oli tuskaa. Gabriel Ståhlberg hankki puolet Karhu no 7 talosta Laitasaaren kylästä (Korttilan naapurissa), jota alettiin kutsua Pappikarhuksi. Apulaisenaan hänellä oli 1754-1763 Gabriel Lagerberg, vuosina 1763-1764 hänen oma poikansa Benjam, joka kuoli 28.6.1764. Gabriel Ståhlberg toimi myös pitkään kirkkoväärtinä.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1754 – 1763
Gabriel Lagerberg (s. 18.05.1723 Oulu, k. 14.02.1801 Hailuoto)
Vanhemmat: oululainen puuseppä Pehr Lagerberg ja Kristina Hulkkonen
Puoliso: Helena Margaretha Stålberg, pastori Gabriel Ståhlbergin tytär

________________________________________________________________________________

Vuosina 1763 – 1764
Benjamin Ståhlberg (s. 1735 Muhos, k. 28.6.1764 Muhos)
Vanhemmat:  Gabriel Ståhlberg (s. 23.07. 1699 Rauma, k. 08.04.1767 Muhos) ja Elsa Groop (k. 4.8.1764), Oulun pormestarin tytär
Puoliso: Anna Johansintytär Simelius (s. 29.04.1739 Siikajoki)
Asui: Viinikka Laitasaari

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1734 – 1759
Johan Svahn (s. 1710 Paltamo, k. 1759 Muhos)
Vanhemmat: Paltamon pitäjänkirjuri Johan Svahn ja Beata Erikintytär Brax
Puoliso: 2.9.1733 Wendela Catherina Mathesia (s. 1711, k. 5.7.1770, maanmittauskomissaari Henrik Mathesiuksen tytär)
Asui: Viinikka  no 33 Laitasaari 1

Johan Swahn sairasti kaatumatautia, joka häiritsi viranhoitoa. Tytär Elsa Wendela syyllistyi sen ajan yhteiskunnassa varsin häpeälliseen tekoon; hän teki aviottoman lapsen upseeri Anders Johan Stjerncreutzille.

Muhoksen kirkon korjaustyön yhteydessä vuonna 1872 poistettiin kirkon lattian alle haudattujen maalliset jäännökset ja siiirrettiin kirkkomaahan. Kirkon lattian alle hautaaminen kiellettiin vuoden 1779 valtiopäivien päätöksellä

Oulun Wiikkosanomia 25.05.1872 no 21
ote artikkelista Muhoksen Kirkko

Paljon on löydetty kirkon-sillan alta hautaholwistansa ikiwanhoja ruumiita, joista tavallista suuremman huomion sai puoleensa eräs rouwas-ihmisen ruumis. Wainajan arkun kannen sisäpuolelle oli kirjoitettu seuraawat ruotsinkieliset sanat ”Wendela Catharina Mathesia född 1711 död 1770 5 juli samt begrafen den 13 juli” Kaiketi herätti jokaisen ajattelewan ihmisen mielessä wainajan ruumiin näkö, joka oli wielä täydessä kestävässä hahmossansa, tunteita, joita ei voi sanoilla kuwailla ja jommoisia tunteita ei nykyisin kuolleet waikuttaa woi; sillä wainaja on maannut satakaksi wuotta manalan majoissa ja elänyt 59 wuoden wanhaksi, ajassa jota me vain hatarasti umeillen ajatuksissamme kuwailemme, waan jota aikaa kumminki sywästi kunnioitamme. Sukuluettelosta on saatu selwille wainajan olleen henkikirjurin tytär Luodosta; menneen naimisiin w. 1733 Paltamon pitäjän henkikirjuri Swahnin pojan kanssa, joka sitemin w. 1738 on saapunut kappalaiseksi Muhokseen. Tämä kappalainen itse on kuollut w. 1753. Wainajille on täytynyt tehdä uusi leposija lähelle kirkkoa.

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1752 – 1754
Johan Uhlman (s. 1728 Raahe, k. 23.05.1755 Kokkola), apulaispappi
Puoliso: naimaton
Vanhemmat (ilmeisesti): raahelainen porvari Johan Uhlman ja Helena Nordman

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1757 – 1797
Mathias Salow (s. 11.12.1722 Oulunsalo, k. 26.02.1797 Muhos)
Puoliso:  8.12.1757 Johanna Svahn (k. 1781), vanhemmat Johan Svahn ja 2. puoliso Brita Ahllund (s. 1750)
Asui: Viinikka no 33 Laitasaari 2 

Mathias Salow oli itsenäisen seurakunnan ensimmäinen kappalainen. Salowin virkakauden lopussa syntyi hankala tilanne, kun rovastintarkastuksessa 1786 todettiin hänen vanhentuneen ja joutuneen sairauksien runtelemaksi. Häntä kehotettiin palkkaamaan apulainen, jollainen hänellä aiemmin oli ollutkin (Johan Bohman 1779-1782). Salow joutui palkkaamaan Johan Petterssonin pysyväksi kappalaisen viran haltijaksi ja maksamaan hänelle palkkaa 8 tynnyriä viljaa ja 2 leiviskää voita. Tällainen ”virkasuhde” jatkui pari vuotta, kunnes Pettersson lähti kappalaiseksi Puolangalle. Valituksia vanhan ja raihnaisen Salowin toimista sateli, joten hovioikeus erotti 18.6.1789 Salowin kappalaisen virasta. Päätöksen mukaan hän sai edelleen puolet kappalaisen palkasta, mutta joutui omin varoin kustantamaan palkkaamansa apulaisen. Ei liene sattumaa, että pitkä virkaura päätettiin näin ikävällä tavalla. Olihan Salow talonpoikaislähtöinen – ei säätyläinen, jonka tukena olisi ollut säätyjen muodostama verkosto. Hänellä ei koko pitkän uransa aikana ollut ylenemismahdollisuuksia, eikä hän pystynyt kouluttamaan lapsiaan virkaurille. Perheeseen syntyi kaikkiaan 13 lasta, joista osa kuoli, osa lähti merille, osa naitiin talollisten vaimoiksi. Yksikään lapsista ei noussut papilliseen säätyyn. Yhdestä pojasta tuli Siikajoen nimismies ja yhdestä pitäjänräätäli.

________________________________________________________________________________

Salowin apulaisina olivat

Vuonna 1772
Andres Törnudd (s. 12.09.1748 Tyrnävä)
Vanhemmat: Tyrnävän lukkari Tomas Pitzén ja Brita Andersdotter
Puoliso: 1775 Brita Kristina Lescelius

________________________________________________________________________________

Vuosina 1776 – 1779
Johan Pettersson (s. 3.1.1777 Muhos, k. 26.02.1860 Sotkamo)
Vanhemmat: Hailuodon kirkkoherra Johan Petterson ja Beata Kristina Aejmelaeus
Puoliso: 1814 Fredrika Sofia Snellman

________________________________________________________________________________

Vuosina 1779 – 1782
Johan Boman (s. 26.12.1753 Oulu, k. 29.09.1789 Oulu)
Vanhemmat: oululainen kauppias Johan Petter Boman ja Brita Svedman
Isäpuoli: oululainen kauppias, raatimies Gabriel Sinius

________________________________________________________________________________

Salowin eron jälkeen virkaa hoitivat apulaiset

Vuosina 1790 – 1793
Johan Moliis (s. 16.05.1758 Närpiö, k. 1829 Pietarsaari)
Vanhemmat: Närpiön kappalainen Henrik Moliis ja Anna Katarina Stenbäck
Puolisot: 1:o 1787 Lovisa Maria Freudenfelt tämän 2. avioliitossa († 1794); 2:o 1797 Fredrika Justina Wänman tämän 1. avioliitossa

________________________________________________________________________________

Vuosina 1793 – 1795
Johan Ahlstubbe (s. 11.07.1765 Kuhmo, k. 30.05 1807 Oravainen)
Vanhemmat: Kuhmon kappalainen Johan Stubb, myöh. Stubbe ja Katarina Ahllund

________________________________________________________________________________

Vuosina 1795 – 1798,
Jacop Cajanus (s. 10.06.1771 Lohtaja, k. 17.11.1824 Jalasjärvi)
Vanhemmat: Gustaf Johan Cajanus ja Catharina Christina Frosterus
Puoliso:  Margareta Hedberg

________________________________________________________________________________

Vuosina 1798 – 1812
Nils Petter Cajaner (s. 6.1.1763 Kemijärvi, k. 16.4.1812 Muhos)
Vanhemmat: Sodankylän kirkkoherra Zacharias Cajaner
Puoliso: Christina Lauraeus, Raahe, kauppiaan tytär
Lapset: Perheessä oli neljä lasta – kahdesta pojasta tuli pappeja ja tyttäristä pappien puolisoita
Asui: Viinikka Laitasaari

Kerrotaan Cajanerin olleen hyvin laajatietoinen mies sekä erittäin hyvämuistinen. Saarnojaan hänen ei tarvinnut ylös kirjoitella, vaan saattoi saarnata yli kaksi tuntiakin yhteensoittoon.

Cajanerin hauta on Kirkkosaaren hautausmaan vanhin – seurakunta on kunnostanut haudan peltisen muistomerkin:

Tässä lepää
Kappalainen Kirkko Herran Sijainen
Niles Pietari Cajaner
Syntynyt 6p. Tammikuuta W 1763
Ja Edesmenny 16p. Huhtikuuta W 1812
Ja jotka toimeliaasti vaeltavat ovat, tulevat
rauhaan Ja lepäävät kammioisansa  
Jes 57:2

________________________________________________________________________________

Vuosina 1812 – 1813
VT kappalainen  Johan Pettersson (s. 10.07.1747 Siikajoki, k. 09.05.1809 Hailuoto)
Muuta: vt kirkkoherra vuosina 1776-1777
Vanhemmat: talollinen Johan Kaparila Revonlahti
Puoliso: 29.6.1780 Muhos Beata Christina Aejmelaeus, jonka vanhemmat kirkkoherra Israel Aejmelaeus (s. 17.2.1724 Isokyrö) ja Margaretha Simonsdr Peclin (s. 1731)
Asui: Korttila ja Valkola

________________________________________________________________________

Vuosina 1813 – 1826
Erik Johan Snellman (s. 24.10.1780 Limingan Härmä, k. 18.11.1852 Laihia)
Vanhemmat: sotilaspappi ja Hyrynsalmen kirkkoherra Johan Snellman
Puoliso: 10.11.1811 Anna Maria Cajaner, vanhemmat Muhoksen edell. kappalainen Nils Petter Cajaner
Asui:  Viinikka Laitasaari

Tuli Muhokselle Piippolan kappalaisen virasta. Muutti pois vuonna 1826, kun hänet nimitettiin Kuortaneen kirkkoherran virkaan. Perheeseen syntyi 11 lasta, joista kolme kuoli pienenä. Kolmesta pojasta tuli pappeja ja tyttäristä pappien vaimoja. Hänen poikansa Gustaf valittiin Muhoksen kirkkoherraksi vuonna 1880.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1829 – 1873
Johan Zacharias Cajaner (s. 9.11.1797, k. 22.12.1873)
vanhemmat Muhoksen edellinen kappalainen Nils Petter Cajaner
Asui: Viinikka ja Halkovaara Laitasaari

Hoiti virkaansa Muhoksella 44 vuotta. Väliaikaisissa papin tehtävissä hän oli ollut pappisvihkimyksensä jälkeen mm. Limingassa, Kärsämäellä, Pyhäjoella, Vihannissa, Tyrnävällä, Ylikiimingissä ja Temmeksellä. Osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen elämään Muhoksella, mm oli vuonna 1935 puuhaamassa Palotarkastus- ja sammutustointa – pitäjään luotiin palojärjestyssääntö. Vanhenemisen myötä hän kävi kärttyisäksi ja huolimattomaksi. Viranhoito takelteli jonka vuoksi hän sai pitäjäläisiltä valituksia. Vuoden 1870 tienoilla hän menetti kaiken toimintatarmonsa ja kykynsä. Hänen olisi kuulunut palkata apulainen kuten edellä on kerrottu, ja jollainen hänellä oli aiemmin ollutkin vuosina 1844-1846 (Gustav Zakris Ramstadius), mutta siihen hän ei kyennyt. Hän oli hyvin haluton suorittamaan pyydettyjä palveluksia. Sanotiin hänen ajaneen kepin kanssa pois puheilleen tulevia pitäjäläisiä. Ongelma poistui kuitenkin itsestään vanhan kappalaisen kuoltua.

Oulun Wiikkosanomia 25.05.1872 no 21
ote artikkelista Muhoksen Kirkko

Paljon woi kuitenki taitawa historioitsija saada hyödyllistä muinois-tietoa Muhoksen kirkon tienoilta, warsinki, jos siinä olisi apuna 75 wuotta wanha pastori, herra Johan Zacharia Cajanus, joka on melkein kaiken ikäänsä täällä ollut. Niin kuin wanhain tapa ainakin on, että ne muistaa paljon paremmin lapsuutensa ja nuoruutensa ajan tapaukset, kuin nykyiset, niinpä tämäkin kunnian wanhus. Monta huvittawaa kertomusta olemme saaneet kuulla wanhukselta muinaisista-ajoista, niinki wanhoilta ajoilta, jotka owat hänenkin lapsuutensa aikoina kulkeneet taruina ja kertomuksina rahwaan suussa, sillä niitä ei silloin vielä kirjallinen tieto ole hämmentänyt.

Kertoessansa näitä, näyttää wanhus tawallista innollisemman luonteen. Näyttää kuin wanhus silloin eläisi aatteissansa nuoruutensa ajoissa. Niinpä tietää hän kertoa siitä ajasta, jolloin oli rukous-huone Muhos-saarella – saari Oulujoen ja Muhosjoen haarassa. Tämän rukous-huoneen päättää hän varmuudella hävitetyn w. 1530 jolloin rakennettiin Muhos-niemelle kirkko, nykyisen kirkon sijalle, joka kestetettyänsä 100 vuotta, paloi ukkosen tulella w. 1630. Tämän perästä kaksi wuotta myöhemmin alettiin nykyisen kirkon rakennus.

Wuoden 1572 paikoilla oli aljettu Lutherilaista jumalanpalvelusta Muhoksella, joka siihen asti oli ollut paavilainen ja latinankielinen; siis Lutherin usko on tänne tullessaan wiipynyt 47 vuotta siitä ajasta kuin Pietari Särkilahti saarnasi ensikerran Lutheriuksen uskoa etelä-Suomessa. Meidän ei ole ihmetteleminen, jos Lutherin uskon leweneminen näin hitailla askeleilla on tänne pohjan perille joutunut, kuin otamme lukuun sen, että juuri tällä ajalla oli Suomesta paavinuskoinen piispa Pietari Jollings ja Suomi oli herttuakuntana Johan Herttualla, joka sitemmin pääsi kuninkaaksikin. Tämä kuningas Puolasta naidun paavin uskoisen vaimonsa wiekoituksesta suosi paavin uskoa maissansa.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1876 – 1890
Karl Algot Hanell (s. 25.11.1848 Oulu)
Vanhemmat: Carl Fredrik Hanell ja Henriette Gustava Löthman
Puoliso: Lisa Alexandra Adler (s. 09.11.1849 Kangasniemi)
Asui: Viinikka Laitasaari

________________________________________________________________________________

Pesonen Vuosina 1889 – 1899
Erik Pesonen (s. 30.04.1856 Alahärmä)
Puoliso: Alma Emilia Ottelin (s. 02.03.1859 Palkäne)
Asui: Viinikka Laitasaari

Kirkkoherra Gustaf Snelmannin kuoleman jälkeen Utajärven oli vihdoinkin mahdollista itsenäistyä omaksi seurakunnakseen. Pesonen valittiin ensimmäiseksi kirkkoherraksi vuonna 1899 – hän oli Utajärven kirkkoherrana vuodet 1900-1909. Vuonna 1909 hänet valittiin vastaperustetun Oulujoen seurakunnan kirkkoherraksi. Pesonen kuoli Oulujoella vuonna 1930.

________________________________________________________________________________

Kirkkoherrat

Vuosina 1769 – 1776
Israel Aejmelaeus (s. 17.2.1724 Isokyrö, k. 10.5.1776 Muhos)
Vanhemmat: Kirkkoherra Nils Aejmelaeus (Äimälä)
Puoliso: 1751 Margaretha Simonsdr Peclin (s. 1731 Siikajoella), isä vt. kirkkoherra Simon Peclin

Itsenäisen Muhoksen pitäjän emäseurakunnan ensimmäisen kirkkoherran vaalin lopputuloksella ei ollut mitään merkitystä. Vaalissa sai eniten ääniä Paltamon kappalainen Isak Fortelius – lähes puolet. Toiseksi tuli Limingan kappalainen Johan Forshaell lähes 30% äänillä ja kolmanneksi Israel Aejmelaeus vajaan 8 % äänillä. Kuninkaalla oli kuitenkin nimitysoikeus ja hän nimitti 25.1.1769 vähiten ääniä saaneen papin Muhoksen ensimmäiseksi kirkkoherraksi.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1776 – 1777
vt. kirkkoherra Johan Petterson (s. 10.07.1747 Siikajoki, k. 09.05.1809 Hailuoto)
Vanhemmat: talollinen Johan Kaparila, Revonlahti
Puoliso: 29.6.1780 Muhos Beata Christina Aejmelaeus, vanhemmat kirkkoherra Israel Aejmelaeus ja Margaretha Simonsdr Peclin
Asui: Viinikka Laitasaari

Otti aviokseen edellisen kirkkoherran tyttären, joka oli synnyttänyt aiemmin kolme aviotonta lasta vuosina 1777-1780. On kirjoitettu että Johan Petterssonin vaatimaton syntyperä vaikutti siihen, että hän saattoi ottaa häväistyn naisen puolisokseen. Heidät vihittiin runsas kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Beatan kolmas avioton lapsi oli syntynyt. Pettersson palveli kappalaisena Muhoksella vuoteen 1788 saakka. Muhoksella perhe asusti Valkolan taloa. Petterson nimitettiin myöhemmin Puolangan kappalaiseksi.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1777 – 1789
Isac Ervast (s. 2.6.1737 Kemissä, k. 22.4.1789 lavantautiin Muhoksella)
Vanhemmat: Kemin kirkkoherra Isak Ervast Margaretha Salmenius
Puoliso: 3.12.1778 leski Margaretha Aejmelaeus o.s. Peclin (entisen kirkkoherran leski)
Lapset: avioliitto oli lapseton
Asui: Korttila Laitasaari 3  

Ervast mainitaan pidetyksi ja osaavaksi papiksi. Hän oli seurallinen, iloinen, puhelias ja miellyttävä saaden rahvaan ja säätyläisten suosion. Ervastin kuoleman jälkeen Muhos oli ilman kirkkoherraa. Kappalainen Mathias Salow oli erotettu sopimattoman käytöksen vuoksi kesäkuussa 1789. Tuomiokapituli määräsi 30.11.1789 vt. kirkkoherraksi armovuoden saarnaajan Johan Gummeruksen ja hänelle 9.12.1789 kappalaiseksi Johan Moliis.

________________________________________________________________________________

Vuonna 1791
Abraham Enqvist (s. 19.5.1755 Liminka, k. 28.10.1791 Muhos)
Vanhemmat: nimismies Henrik Enqvist

Oli Pohjanmaan rykmentin saarnaaja, josta virasta tuli valituksi Muhoksen kirkkoherraksi. Otti viran vastaan toukokuussa 1791, mutta kuoli saman vuoden lokakuussa, joten hänen työnsä Muhoksella jäi vain 5 kk mittaiseksi.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1793 – 1812 asui Kortilassa
Gustav Reinhold Appelgren (s. 13.7.1752 Paltamo, k. 27.1.1812 Muhos)
Vanhemmat: kirkkoherra Simon Appelgren, Paltamo
Puoliso: 1777 Sotkamo Christina Frosterus (s. 1753, k. 1831), vanhemmat kirkkoherra Johan Frosterus, Sotkamo
Lapset: perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Aikuistuttuaan yksi alkoi viljelemään Hiivalan taloa Iissä, Julius niminen poika ryhtyi myös viljelijäksi Huovisen taloon Laitasaareen. yhdestä pojasta tuli Kokkolan kirkkoherra ja Augustista vuonna 1836 Oulun pormestari.

Gustav Appelgren sai vuonna 1810 rovastin arvon. Appelgren hankki omistukseensa osan Valkolan talosta (Greus), jota viljeli mallikkaasti. Hänet tunnettiin taloudellisista harrastuksistaan. Kirkkoherralla oli vt. kappalaisena Johan Pettersson vuonna 1812.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1813 – 1819
Johan Wichman (s. 29.1.1760 Paltamo, k. 12.7.1819)
Vanhemmat: kappalainen Johan Wichman, Paltamo
Asui: Korttila Laitasaari

Oli sotilaspappina ja nimitettiin Kajaaniin kappalaiseksi. Vuodesta 1796 Kempeleen pitäjänapulaisena. Hallitsi hyvin suomen kielen ja kirjoitteli runoja sekä julkaisi vuonna 1802 taloudellisen oppikirjan suomalaista maalaisväestöä varten. Oman taloutensa hoidossa hän epäonnistui. Perukirjan mukaan hänen omaisuudekseen laskettiin 2.114 ruplaa ja velkoja hänellä oli 3.328 ruplaa. Kirkkoherralla oli vt. kappalaisena Johan Pettersson vuonna 1813, vt. kirkkoherrana 1814-1822 Johan Zacharias Cajaner.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1813 ja 1819 – 1823
Erik Johansson Snellman (s. 24.08.1780 Liminka, k. 18.11.1852 Laihia), kappalainen, vt. kirkkoherrana 1814 ja 1819-23
Puoliso: Anna Maria Nilssdr Cajaner
Asui: Korttila Laitasaari

________________________________________________________________________________

Frosterus 4 Vuosina 1820 – 1854
Carl Jacob Frosterus (s. 17.3.1778 Ii, k. 30.12.1854 lavantautiin Muhos)
Vanhemmat: kirkkoherra Abraham Frosterus, Ii
Puoliso: 1810 Maria Christina Carp, isä Siikajoen kirkkoherra
Asui: Korttila Laitasaari

Oli sotilaspappina Kajaanin pataljoonassa 1808-1810 – osallistui Suomen sotaan. Muutti Ouluun Oulun koulun kollegaksi ja konrehtoriksi. Valittiin Muhoksen kirkkoherraksi vaalissa, jossa äänestämässä kävi säätyläisten lisäksi vain 13 talollista (boikotointiako?). Frosteruksen opetukset ja laaja-alainen yhteiskunnallinen ja taloudellinen toiminta teki hänestä merkittävimmän kirkkoherran seurakunnan historiassa. Hän piti jatkuvaa yhteyttä mm. Oulun läänin talousseuraan, oli puuhaamassa maantien rakentamista Muhoksen ja Limingan välille sekä Laninsoson suon ojitusta ja sen ottamista viljelysalaksi. Koortila Pidettiinpä vuonna 1835 Muhoksen pappilassa päivälliskutsut, joita vietettiin sen kunniaksi että professori Franz Mikael Franzen oli vihkinyt tasan 25 vuotta sitten Frosteruksen ja lääkintöhallituksen pääjohtaja Haartmannin filosofian maisteriksi. Paikalla olivat tietenkin juhlakalut Frosterus ja Haartman ja Haartmannin mukana tullut Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot. Oulun talousseura palkitsi 4.10.1829 kirkkoherra Frosteruksen aloitteesta Abraham Henttusen esimerkillisestä ja ahkerasta pellavanviljelystä hopeisella maljalla. Malja luovutettiin Muhoksen kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen. Henttuset ja muutamat muut talonpojat sekä säätyläisiä oli kutsuttu juhlapäivällisille pappilaan.

________________________________________________________________________________

Lisäksi Frosteruksella oli apulaisinaan ajalla 1826 – 1854

Vuosina 1826 – 1829
vt. kappalaisena oli Gustaf Adolf Hornborg (s. 23.1.1797 Karkku, k. 15.4.1868)
Vanhemmat: komissiomaanmittari Pehr Hornborg ja Katarina Sofia Asp

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1827 – 1829
Johan Jacob Ingman (s. 27.2.1805 Lohtaja, k. 30.8.1846 Toholampi)
Vanhemmat: komissiomaanmittari Vaasan läänissä Henrik Johan Ingman ja Brita Magdalena Cajanus
Puoliso: 1837 Fredrika Lovisa Lagus

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1830 – 1831
Salomon Albert Möller (s. 28.7.1803 Lemu, k. 24.12.1831 Turku)
Vanhemmat: Lemun kirkkoherra, FM Salomon Möller ja Helena Agata Lilius

________________________________________________________________________________

Vuosina 1831 – 1833
Lars Henrik Törnqwist (s. 4.4.1806 Tornio, k. 21.04.1835 Oulu)
Vanhemmat: konttorikirjuri Oulun tullikamarissa Henrik Törnqvist ja Johanna Kristina Ström

________________________________________________________________________________

Vuosina 1833 – 1834
Julius Abraham Vidgren (s. 12.11.1805 Oulu, k. 21.08.1843 Oulunsalo)
Vanhemmat: oululainen vaskenvalajamestari Jakob Widgren ja Johanna Lundström

________________________________________________________________________________

Vuosina 1834 – 1842
Johan Petter Lithovius (s. 6.11.1805 Oulu, k. 18.6.1857 Oulu)
Vanhemmat: oululainen kauppias Petter Gabriel Lithovius ja Susanna Maria Chore

________________________________________________________________________________

Vuonna 1843
Karl Heikel (s. 10.2.1815. Kokkola, k. 28.01.1885 Janakkala)
Vanhemmat: kihlakunnantuomari Henrik Jakob Heikel ja Anna Margareta Laurin
Puoliso: 1843 Emma Fredrika Wallin

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1844 – 1848
Abraham Neuman (s. 27.5.1802 Oulu, k. 17.02.1851)
Vht: oululainen kauppias Abraham Neuman ja Anna Bong

_______________________________________________________________________________

Vuosina 1848 – 1849
Jacob Aulin (s. 27.7.1820 Kokkola msk, k. 17.09.1854 Lapua)
Vanhemmat: Kokkolan kappalainen Jakob Aulin ja Anna Brita Björck
Puoliso: 1846 Johanna Kristina Pettersson

________________________________________________________________________________

Vuosina 1848 – 1849
Frans Henrik Hällfors (s. 29.11.1821 Pori, k. 8.12.1886 Teuva)
Vanhemmat: Ikaalisten kirkkoherra Henrik Johan Hällfors ja hänen 1. puolisonsa Maria Charlotta Bergroth

________________________________________________________________________________

Vuosina 1849 – 1852
Robert Mellin (s. 17.4.1826 Ristijärvi, k. 13.03.1880 Kempele)
Vanhemmat: Ristijärven kappalainen Jonas Mellin ja Katarina Margareta Svanberg

Pappina Hyrynsalmella, Muhoksella, Tyrnävällä, Limingassa, Haukiputaalla, Turtolassa, Karungissa, Kemissä, Ylikiimingissä ja Sievissä. Sievin kappalainen 1862, pidätetty virantoimituksesta juopottelun takia 1864. Erotettu pappisvirasta 1866. Suomentaja.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1852 – 1854
Karl Emmanuel Hällfors (s. 19.5.1826 Keuruu, k. 18.03.1880 Pudasjärvi)
Vanhemmat: Pälkäneen kirkkoherra Isak Emanuel Hällfors ja Charlotta Vilhelmina Kingelin
Puoliso: 1854 Sofia Wichmann

________________________________________________________________________________

Vuosina 1854 – 1857
vt. kirkkoherra Adolf Jacob Teodor Skogman (s. 24.2.1827 Oulu, k. 13.05.1870 Paltamo)
Vanhemmat: Oulun apteekkari Johan Daniel Skogman ja Karolina Magdalena Fahlander
Asui: Korttila Laitasaari

Skogman hoiti myös vt. kirkkoherran tehtäviä Frosteruksen ja Strömmerin välissä.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1857 – 1858
Abraham Wilhelm Haxell (s. 11.08.1835, k. 28.03.1863), apulaispappi, asui Viinikassa
Vanhemmat: Mattias Haxell (s. 05.11.1786) ja Johanna Maria Frosterus (s. 09.01.1796 Ii)

________________________________________________________________________________

Samuel Strommer Vuosina 1857 – 1880
Samuel Strömmer (s. 27.3.1813 Juuka, k. 3.2.1889 Liminka)
Vanhemmat: Pielisjärven kirkkoherra, FM Jakob Abraham Strömmer ja hänen 2. puolisonsa Hedvig Dorotea Agander
Puoliso: 1850 Hedvig Sofia Ahlgren (s. 6.8.1817 Nurmijärvi, k. 4.1.1899 Raahe, haudattu Liminkaan)
Asui: Korttila Laitasaari

Tuli Kiihtelysvaaran kappalaisen virasta Muhokselle. Rovastin arvon hän sai vuonna 1865. Nimitettiin Limingan kirkkoherraksi 1880. Hänet tunnettiin huumorimiehenä sekä hyväsydämisenä ihmisenä. Hän hankki omistukseensa Viinikan talon, jota viljeli vielä Limingassa ollessaankin.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1881 – 1897
Gustaf Adolf Snellmann (s. 2.11.1827 Kuortane, k. 1.7.1896 Muhos), asui Korttilassa
Vanhemmat:  Kuortaneen kirkkoherra ja entinen Muhoksen kappalainen Erik Johanss Snellman (s. 24.08.1780 Liminka, k. 18.11.1852 Laihia) ja Anna Maria Nilssdr Cajaner
Puoliso: 1855 Hilma Aurora Forsman (s. 23.08.1836 Vähäkyrö, k. 20.12.1930 Helsinki)

Tuli Muhokselle Puolangan kirkkoherran virasta. Hänestä tuli Muhoksella pidetty ja tunnettu suomenkielen ja suomalaisuuden asiaa ajavana henkilönä. Hänen kahdesta pojastaan kasvoi merkittäviä vaikuttajia Suomen kultturi- ja yhteiskunnallisessa elämässä: Arthur Henrik Snellman (s. 19.01.1864) ja Paavo Snellman (s. 27.09.1874) – pojat ottivat suomalaisen Virkkunen -sukunimen vuonna 1906. Muhoksen pappilasta tuli merkittävä kultturikoti huomattavine vieraineen ja ovet olivat auki myös rahvaalle. Pappilassa elettiin hyvin kansanomaista elämää.

Suvela no 40:39 Muhos Laitasaari
Kirkkoherran kuoltua leski Hilma asusteli pari vuotta Korttilan pappilassa, mutta rakensi sitten oman talon vuonna 1898 Oulujoen pohjoispuolelle vastapäätä Muhoksen kirkkoa, Kähkösestä no 40 lohkotulle maalle. Tila oli vuoteen 1952 asti Snelmannin perillisten kesäpaikkana. Tilanhoitajana oli Matti ja Anna Lydia Kestihelia, asuivat Suvelan pikkupuolella. Snelmannin perilliset myivät Suvelan vuonna 1952 Oulujoki Oy:lle.

________________________________________________________________________________

S. A. Strommer Vuosina 1899 – 1923 asui Korttilassa
Samuel Abraham Strömmer (s. 18.9.1854 Kiihtelysvaara, k. 5.9.1923 Muhos)
Vanhemmat: Samuel Strömmer, ent. Muhoksen kirkkoherra ja Bertha Sofia Ahlgren (s. 16.08.1817 Nurmijärvi)
Puoliso: 1879 Alma Augusta Bäckwall (s. 19.08.1855 Oulunsalo, k. 28.5.1922 Muhos)

Tuli Muhokselle Siikajoen kirkkoherran virasta, oli toiminut sitä ennen kappalaisena Oulussa, Ylikiimingissä, Limingassa, vt. kirkkoherrana Limingassa, Tyrnävällä ja Puolangalla.

Katso kuvia pappilasta Strömmerien ajoilta.

________________________________________________________________________________

Vuosina 1924 – 1944
Kaarlo Alfred Strömmer (s. 18.11.1879 Puolanka, k. 6.3.1944 Muhos)
Vanhemmat: edellinen Muhoksen kirkkoherra Samuel Abraham Strömmer ja Alma Bäckwall
Puoliso: 1906 Hilja Sigfrid Hämäläinen (s. 11.05.1879 Helsinki, k. 28.11.1937)
Asui:  Korttila Laitasaari

Valittiin Muhoksen kappalaisen virasta kirkkoherraksi. Hänen aikanaan lakkautettiin kappalaisen virka ja Strömmer hoiti kirkolliset tehtävät yksin. Kerrotaan hänen kiinnostuksensa suuntautuneen erittäin kovasti erilaisiin koneisiin ja laitteisiin sekä puutyöharrastukseen. Strömmer kuoli Muhoksen pappilassa sydänkohtaukseen kuten isänsäkin.

Katso kuvia pappilasta, K. A. eli Kalle Strömmerin kokoelmista (julkaistu pojantytär Anna Heikinheimon luvalla).

Strömmerin sairastellessa hänen virkavapauksien aikana vt. kirkkoherroina olivat pastori Antero Niva (1939), pastori Matti Ruotsalainen (1943-44) ja Albert Heikinheimo (1944-45).

________________________________________________________________________________

Vuosina 1945 – 1962
Albert Immanuel Heikel eli Heikinheimo (s. 22.02.1899 Haapajärvi, k. 20.9.1976 Oulu)
Vanhemmat: Oskar Immanuel Heikel (s. 11.08.1858 Ylitornio) ja Maria Utterström (s. 1859)
Puoliso 1: Soile Fanny Emilia Schönemann (eli Soriola, s. 31.07.1899 Yläne, k. 23.9.1968 Oulu), sairaanhoitaja, vanhemmat Tyrnävän kirkkoherra, rovasti Oskar Ludvig Soriola ja Emilia Käcklund. Puoliso 2: Eila Tiina-Maria Hakoköngäs (eli Holck, s. 28.5.1910 Tervola, k. 1.9.1990 Oulu). 5
Asui: Korttila Laitasaari

Lähteet:

Muhoksen seurakunnan kirkonkirjat
Muhoksen seurakunnan historia (Jouko Vahtola)
Oulun kaupungin historia
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia
Oulun seurakunnan rippikirjat
Limingan, Siikajoen, Paltamon, Puolangan, Pudasjärven, Kemijärven ja Kuortaneen rippikirjat
Wikipedia
sekä lukuisia muiden seurakuntien kirkonkirjoja

– Raimo Ranta

  1. Pohjanmaan lt, hk 1757, 9409
  2. Pohjanmaan läänintilejä, hk 1758, 9414
  3. Oulun lt,tk 1785, 9505
  4. Kuvan lähde: Vahtola Jouko,  Muhoksen seurakunnan historia s. 97
  5. Genealogia Heikeliana II, Yrjänä Heikinheimo, 2001, s. 338

2 vastausta kohteessa Papit ja heidän asumisensa

  1. Sari sanoo:

    Hei, tuosta Erik Braxista on seuraavanlainen käräjäjuttu, jota ajaa Tuomas Holappa ja hänen mukaan Muhoksenniitty, minkä Herra Erik Sigfridinpka omistaa, on aikaisemmin kuulunut hänen tilalleen. Viitataan käräjiin 15.2.1657 ja laamannintuomioon 23.7.1657. Noissa on ilmeisesti sitten päätetty Muhoksenniitty antaa Hr Erikille ja sitä ei tämän käräjän mukaan voi ottaa pois. Thomas lähtee ilmeisesti sitten valittamaan edelleen kuninkaallisen kamarikollegioon.
    http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6162&pnum=594

    15.2.1657 oli käräjät Hailuodossa ja 18.2.1657 Muhoksella. 18.2.1657 Muhoksen käräjillä on Erik Sigfridin niittyasiaa, aukeaman vasen puoli, viimeinen juttu, 4. rivillä ”Muhoxennittu”! Tuomiokirjat 1657-1658 KOa:10/rr10 ES2030 sivu 237v, digitaaliarkisto kuva 247: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710371 tuossa jutussa ilmeisesti mainitaan siitä herra Bartholduksesta.

    Tuosta Muhoksenniitystä, voisiko se olla sijainnut jossain Perukan paikkeilla (Muhosjoen läheisyydessä?) tai missä nyk. on Maantie Holappa ja Ranta Holappa?

  2. Elina Salow sanoo:

    Mathias Salowin pojista ei mielestäni kenestäkään tullut Muhoksen nimismiestä vaan Olofista Siikajoen kruununnimismies.

    Solja: Niinpä näyttäisi olevan: Olof Matiaksenpoika Salow, s. 25.7.1761 Muhos, k. 10.4.1838 Pulkkila. Siikajoen ylisen piirin nimismies, toimitusvouti. Korjaan tekstiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *