Elämää Helialla 1900-luvun alussa

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen).

Huovisen veljekset Tanskassa maatalousopissa Aappo Huovinen (s. 24.3.1881, k. 22.6.1918) osti tilan Oskar Tigeriltä ja tämän vaimolta. Tilan päärakennus lasiverantoineen ja torneineen oli palanut maan tasalle joulukuussa 1906.

Aappo oli Soson poikia ja Helian tila sijaitsi sopivasti Huovisten naapurina – näin veljekset saivat asua lähekkäin. Lähellä olivat Kalle, Heikki ja Kustu veljien talot ja pellot.

Hilma Huovinen (s. 4.7.1874, k. 13.4.1944) oli Muhoksen kirkonkylältä, Valkolan tyttöjä. Hilman isä oli valtiopäivämies Juho Pietari Mikonpoika Valkola eli Greus (s. 7.8.1841, k. 16.1.1892) ja äiti Eeva Liisa Juhontytär o.s. Tomperi (s. 18.2.1843, k. 6.3.1919). Heidät oli vihitty 3.8.1860. Muhoksen Kirkkosaaressa on valtiopäivämiehen viimeinen leposija. 1

Hilman veli Väinö Pietari Valkola opiskeli Helsingissä diplomi-insinööriksi ja oli koneenrakennusopin opettaja ja alansa oppikirjojen laatija. Hän sai myöhemmin teollisuusneuvoksen arvon.

Helian tilalla oli aiemmin asunut monta eri sukukuntaa. Sesse Koivisto kirjoittaa Tigerin suvun vaiheista ja asumisesta Heljalla kirjassaan Vallesmannin perhe (1984). Raimo Ranta on ansiokkaasti kuvannut näillä sivuilla Kesti-Heljojen elämää Heljällä.

Valtiopäivämies Juho Pietari Mikonpoika Valkola eli Greus Aappo Huovinen rakensi hirrestä nykyisen talon, jossa oli pirtti, köökki ja kaksi kamaria. Köökkiä kutsuttiin katkaistuksi köökiksi ja epäilen, että se on erotettu myöhemmin pirttitilasta väliseinällä. Talo valmistui vuonna 1912. Aapolla oli tarkoitus rakentaa kamarien perään vielä sali, mutta rakentaminen ei toteutunut, koska Aappo kuoli niin varhain, vain 35-vuotiaana. Huovisten aikana Heljän tilaa kutsuttiin Heliaksi.

Aappo oli ahkera mies. Nuoruudessaan hän kävi maanviljeyskoulua peräti Tanskassa asti. Aappo istutti Helian komean koivukujan ja Hilma puhdistutti palkollisilla koivukujan ojat joka kevät. Ojat olivat vielä 1950-luvulla puhtaat, eikä aluskasvillisuutta ollut, kun lapsuudessamme leikimme silloisen mummulamme pihoilla. Aappo teki myös puutarhakasvimaan aitauksineen pihaan, koivukujalta tultaessa heti vasemmalle. Liekö siinä ollut kasvimaan paikka jo aiemmin.

Aappo kuoli heti kansalaissodan loputtua kesällä 1918 keuhkokuumeeseen. Tuolloin eivät antibiootit olleet vielä käytössä ja keuhkokuume oli pelätty sairaus.

Eeva Liisa Juhontytär Valkola o.s. Tomperi Hilma, jota Waanaksi kutsuttiin, oli seitsemän vuotta Aappoa vanhempi. Hän ei ottanut uutta miestä ja isäntää taloon Aapon kuoltua, vaikka tarjokkaita oli. Toisella puolella Oulujokea olisi ollut vapaana Kekkolan isäntä, joka olisi ollut kiinnostunut hänestä. Hilma eleli leskenä, hoiteli kykynsä mukaan lapsia ja tilaa.

Hilmalla oli apunaan piikoja ja pehtoorirenkejä, mm. Jussi Jaara ja Jalo Salow. Jaara oli perheellinen mies. Hän sai pula-aikana perheelleen ruokaa Helian varastoista, jauhoja ja munia. Jaaran emäntä oli tummahipiäinen ja kylällä puhuttiin, että siksi se on ruskea, kun juo niin paljon kahvia. Salow oli yksinäinen mies ja asui Helialla. Talvipakkasilla hän nukkui uuninpankolla.

Piikoja oli aina kaksi. He nukkuivat kesäisin aitassa ja talvisin pirtissä. Elina Jurvelin -niminen piika ei halunnut nukkua pirtissä, vaan hänelle laitettiin talveksi nukkumatila ”katkaistuun köökiin”, pirtin ja kammarien välissä olevaan keittiötilaan. Talon tytöt kävivät navettatöissä piikojen kanssa. Kekrinä pestattiin aina uudet piiat. Etukäteen vähän toisilta salaa kyseltiin piikojen luonteista ja taidoista sekä soviteltiin piikojen työpaikkoja seuraavaan kekriin asti.


Juho ja Eeva Valkolan perhe

  1. Liisa Gustava (s. 12.6.1861) – puoliso Leonard Jaakonpoika Mustonen (s. 1.3.1865 Sotkamo, k. 1.11.1909 ”kovan taudin murtamana 44-vuoden 8 kuukauden iässä”), maanviljelysoppilas Koivikossa, maanviljelijä Valkolan ei Greusin tilalla no 8, perheessä kaksi poikaa ja kaksi tytärtä
  2. Johan Henrik (s. 25.2.1863) – puoliso Maria Susanna Hermannintytär Loukko (s. 24.3.1869 Ylihärmä); pitivät kauppaa Greus eli Valkola no 8 tilalla Muhoksen kirkonkylässä. Maria oli Saarelan meijerin meijerska. Johan Henrik oli myös Muhoksen kunnan esimies vuosina 1906-08.
  3. Matti (s. 9.3.1865, k. 15.3.1865 sydänkouristukseen)
  4. Anna (s. 3.11.1866, k. 8.1.1888 rintatautiin) – naimaton
  5. Maria Aurora (s. 6.2.1870) – puoliso 1906 Abraham Aleksander Aapraminpoika Paakkola (s. 3.5.1884) – seuraava isäntäpari, sukunimi muuttuu talon mukaan Valkolaksi
  6. Hanna Augusta (s. 28.1.1872, k. 18.10.1877 kuumeeseen)
  7. Hilma Aliina (s. 4.7.1874) – Heljän no 41 emäntä
  8. Aina Aleksandra (s. 9.3.1878, k. 24.2.1901 kurkkumätään) – naimaton
  9. Väinö Pietari (s. 15.6.1880, k. 29.6.1961 Helsinki) – teollisuusneuvos, puoliso Lempi Maria Toivonen (s. 11.4.1895, k. 28.2.1976).

Muhoksen kunnanhuone sijaitsi Valkolan eli Greusin talossa 1866-92. Talon rakensi valtiopäivämies J. P. Valkola 1860-luvulla, ilmeisesti hetimiten avioitumisensa jälkeen. Hän teki kunnan kanssa vuokrasopimuksen jonka mukaan talon huoneita voi käyttää kunnallislautakunnan ja kuntakokouksen tarpeisiin sekä myös veronkantoon ja henkikirjoituksen toimittamiseen. Vuokra oli vuodessa 60 markkaa ja siitä maksoi 3/4 Muhoksen kunta ja 1/4 Utajärven kunta.

Toukokuussa 1882 oli Oulun lehdessä kuitenkin ilmoitus

Vuokrattavana – 7 kamaria, sali, köökki leipomahuoneen kanssa on vuokrattavana Valkolan talossa Muhoksen kirkon tykönä. Höyryalus Laine tulee Oulusta joka ilta ja lähtee Ouluun joka aamu mainitun talon rannasta. Vuokra eli hyyryehdoista saapi sopia allekirjoittaneen kanssa.

J. P. Valkola. 2

Suomen maatilat, V osa, 1933
Omistaja Aappo Valkola, Maria o.s. Valkola

VALKOLA 1,5 km Muhoksen asemalta ja 38 km Oulusta. Omistajat v:sta 1906 Aappo Valkola ja puolisonsa Maria (o. s. Valkola). Ollut emännän suvulla n. 100 v. Erotettu 3 tilaa, yht. 2,6 ha. Pinta-ala 434,5 ha, josta peltoa 51, luonnonniittyä 3,5, laidunta 10, metsämaata 350 ja joutomaata 20 ha. Pellot pohjoiseen viettäviä ja laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 3 ha ruista, 3 kauraa, 4 ohraa, 0,9 perunaa, 0,5 juurikasveja, 36,85 heinää ja 2,75 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten päässä, Oulujoen ja Muhosjoen yhtymäkohdassa. 2-kerroksinen päärakennus (8 huonetta) uusittu 1928. Samana vuonna rakennettiin 30 lehmän kivinavetta ja 5 hevosen talli puusta. Kotieläimiä: 4 hevosta, 22 lehmää, 1 sonni, 1 sika, 10 lammasta ja 20 kanaa. Karja LSK- ja ISK- sekä lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin. Mäntypuuvaltainen sekametsä. Sähkövalo Oulusta.

  1. J. P. Valkola, Kirjastovirma
  2. 17.5.1882 Oulun Lehti no 20
Kategoria(t): 15 Huovinen, 41 Heljä Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta kohteessa Elämää Helialla 1900-luvun alussa

  1. Pirkko Nissinen os. Valkola sanoo:

    Hei Tietääkö kukaan oliko Hilma Huovisella Heikki Valkola nimistä veljeä?

  2. Raimo Ranta sanoo:

    Johan Henrik Valkola ja vmo Maria Laukko pitivät kauppaa Greus eli Valkola no 8 tilalla Muhoksen kirkonkylässä. Maria oli Saarelan meijerin meijerskä.
    Johan Henrik oli myös Muhoksen kunnan esimies (valtuuston puhjoht.) vuosina 1906-1908. Hänen kuolinajastaan ja paikastaan minulla ei ole tietoa.
    Hänen nimensä löytyy vaaliluettelosta vuodelta 1924
    Tikkala no 2 tilalta. Lapsia Hjalmar,Eeva, Fanny Elina
    Wilhelm eli Viljo, Lauri, Väinö ja Aino.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *