Aihearkisto: 8 Viinikka

Muhoksen ensimmäinen nimismies

Ylioppilas Upsalassa 13.2.1768 Bartholomæus Levander Österbotni (s. 1748). Ylioppilas Turussa 1771. Pohjalaisen osakunnan jäsen 8.11.1771. Opiskeli maisteri Johan Garvoliuksen ohjauksessa. Muhoksen nimismies 1776–85. Pitäjänkirjuri ja suorituskomissaari. 1 Asui Viinikassa no 8 samaan aikaan majuri Löthmanin kanssa – rippikirjamerkinnät vuoteen 1808 eli muutto Hämälään no 4 on tapahtunut vuosien 1808-10 välillä. Viinikan tilalla isännöi Antti Antinpoika Huovinen eli Viinikka vuoteen 1788 asti ja tila jää ilmeisesti ilman asukkaita vuosiksi 1794-1801 koska Viinikan rippikirjasivu on tyhjä. Vuodesta 1802 alkavat merkinnät nimismies Levanderin tulosta.

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 5

Viinikasta Monolaan Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä; aviomiehellähän oli Oulussa viisi virkaa. Osasyy muuttohaluun on saattanut olla myös väitetty romanssi Viinikan karjakon ja Vilhon välillä. Kun vanhempien mielestä avioliitto ei tullut kysymykseenkään, siinä nähtiin myös syy Vilhon sairastumiseen skitsofreniaan 21-vuotiaana, lähes valmiina maisterina.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Majuri Samuel Johan Löthman ja hänen sukunsa Muhoksella

Viinikka vuonna 1850 – klikkaa kuvaa Suomen sodassa kuollut majuri Samuel Johan Löthman kuului ruotsalaiseen sotilassukuun. Hänen isänsä Johan Conrad Löthman syntyi Örebrossa vuonna 1724 ja kohosi pitkällä sotilasurallaan everstiluutnantiksi. Hän toimi Kajaanin maakomppanian päällikkönä vuosina 1750 – 1764. Löthmanin virkakausi Kajaanissa oli haasteellinen, koska hän vastasi miltei ainoana upseerina koko nykyisen Kainuun alueen puolustamisesta. Johan Conrad Löthman siirtyi Kainuusta Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian päälliköksi 1764 ja erosi vakinaisesta palveluksesta everstiluutnanttina 1783.

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren mamselli- ja herraskoulu

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Suvivirret on luultavasti laulettu, nuoriso ja lapset kirmaavat juoksujalkaa kesälomalle. Tänään on sopiva päivä kertoa Laitasaaressa toimineista parista erikoisesta koulusta. Yllä oleva kuva on Rahkolan albumista. Tunnistaako kukaan kuvassa olevat henkilöt, ovatko Snellmaneja?

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 8 Viinikka | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Isoviha Laitasaaressa

Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.09.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.09.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia