Aihearkisto: 64 Lumiainen

Kaarlo Mertaniemestä Koivu ja tähti -henkilö

Tyllinojan pirtti, kuva linkitetty Wanhan Tyllin kotisivuilta. Vuosittain jaettavan Koivu ja tähti -henkilön kunniakirjan vastaanotti aktiivisesta kotiseututyöstä Kaarlo Mertaniemi. Mertaniemi on tehnyt aktiivista kotiseututyötä ylläpitämällä Muhoksen paikallishistorialle ja Topeliaaniselle historialle arvokasta Piilopirtin polkua. 1 Oikeaan osunut valinta jälleen ja nythän ollaan aivan Koivu ja tähti-sadun juurilla! Lämmin onnittelu Kallelle!

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sakari Topeliuksen syntymästä 200 vuotta

Zachris (Zacharias, Sakari) Topelius (14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy – 12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli suomalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. 1 Topeliukseen liittyvät artikkelit sivustollamme: Kansalliseepos Kalevala 180-vuotta – artikkeli Koivu ja tähti – artikkeli Topeliuksen aapinen 1700-luvulta – artikkeli Opettaja Inna Lindqvist, satusedän kummityttö – artikkeli Topeliukset vieraina sukulaistalossa Hakkarilassa (kuva linkitetty Wikipediasta)

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 38 Inkala, 64 Lumiainen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Lumiainen no 64 historia

Lumiaisen tilaan no 64 liittyy erottamattomasti koko Suomen kansan rakastama satu Koivusta ja tähdestä. Samalla paikalla koettiin isonvihan kauhut – joista on kirjoitettu mm. tässä artikkelissa. Lumiaisen tilaa ei ole enää olemassa; se liitettiin aikoinaan Kopsaan no 42. Lue lisää talon historiikista täältä. Historiikin on kirjoittanut Ritva Nygrén ja sivustolle vienyt Sari Heimonen.

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kansalliseepos Kalevala tänään 180 vuotta!

Kansalliseepoksemme Kalevala täyttää tänään 180 vuotta! Nyt on myös erityinen juhla-aika sillä Kalevala on ilmestynyt Karjalan Sivistysseuran toimesta sen alkuperäismurteella eli vienankarjalaksi. Kalevalaahan on käännetty useille kymmenille eri kielille, mutta sitä ei ole aiemmin painettu sen alkuperäismurteella. Kirjan julkaisu tapahtui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa keskiviikkona 25.2.2015. 1 Eepokseemme syntyyn on suuresti vaikuttanut Sakari (Zacharias) Topelius vanhempi (s. 1781). Hän puolestaan liittyy Laitasaareen muunmuassa siten, että hänen isoisoisänsä Kristoffer Topelius (s. n. 1703) pakeni Isovihan aikana Laitasaaren Lumiaisissa sijainneelle piilopirtille. Tästä kertoo sivustomme artikkeli Koivu ja Tähti. Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa Kalevalan runoista on kerätty. Tämä kalevalainen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen, yleistä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kopsan isäntä Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä. Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt huomionsa Kopsan no 42 talon tyttäreen Liisa Keräseen (s. 2.1.1872). Tätä kiinnostusta Liisaan pidetään Juhon Laitasaareen paluun perimmäisenä syynä.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Koivu ja tähti

Kuvan lapset eivät liity tarinaan, mutta tunnistatko heitä? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Isoviha oli Suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713–21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika. Suurta Pohjan sotaa käytiin Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä valtasivat aikaisemmissa sodissa Ruotsille menettämiään alueita. 1 Suomalaisille 1710-luku oli vihan, vainon ja venäläisen vallan aikaa. Venäläiset rosvosivat, kiduttivat, polttivat ja tappoivat ihmisjoukkoja sääliä tuntematta. Oulun vainolaiset valloittivat Antin päivänä 30.11.1714 – siis 299 vuotta sitten.

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Lumiaisen akan kohtalo

Tämä tarina löytyi Kirjastovirman sivuilta ja lisäämme sen tännekin, koska käsittelee kyläämme. Kuvassa Lumiaisen talon rauniot. Oli Muhoksella Lumiaisten talo pienoisen pitkänkapean Lumiaisjärven rannalla, Oulujoen pohjoispuolella. Elipä talossa emäntä, aika kielevä akka, jonka rajantakaisetkin retkeläiset rauhantoimissa kulkiessaan olivat tulleet tuntemaan. Kai olivat monta kertaa hänen kanssaan suukopua pitäneet. Mutta kun vihan aika tuli ja vainolaisten nähtiin taloon ryntäävän, mentiin piiloon kuka kunnekkin ennätti. Emäntä hädissään syöksähti sillan alle nauriskuoppaan, ”Jotta täällä mä kai säilyn, kun vallan hiljaa olen”. Vainolaiset ennättivät tupaan ja keskenään muistelivat: ”Tässä talossahan se oli ennen kielas akka, mutta mihinkäs se nyt on joutunut?” Akkapas ei malttanutkaan äänettä moista … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , | 4 kommenttia