Aihearkisto: 61 Vänttilä

Rautatie Oulusta Oulujärvelle (1877)

Yllämainittu rautatie on aiottu alkavaksi Oulujoen pohjoisimman sillan luota, Tuiran talon paikoilta (josta haara johdettaisiin Toppilansalmen rannalle alapuolella tervahovia) ja kulkemaan melkein suorassa linjassa Oulujärven rannalle, Ylivaassilon (nyk. Ylä-Vaassila) saaren kohdalle. Tien pituus tulisi olemaan 86 virstaa. Kulunki-arvio oli ensin aprikoitu 6 ½ miljoonaksi. Tämän summan oli rautatie-komitea puolestaan arvioinut runsaanpuoleiseksi, vaan pitäen itseään tässä kysymyksessä ei kyllin mahdolliseksi arveluun, oli se kääntynyt näissä asioissa erittäin ymmärtävään mieheen – majuri Adelsköld Ruotsissa – joka kulunki-arviosta oli helpottanut 1,134,000 markkaa, joten se tulisi olemaan 5,366,000 markkaa. Virsta tätä rautatietä tulisi siis maksamaan 62,400 markkaa.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 61 Vänttilä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Parviainen, Käärmekangas ja Vänttilä

Olemme Sarin kanssa päivittäneet nämä talosivut standardin mukaisiksi. Lue Parviaisesta no 2 täältä. Saimme Parviaisesta kuvia – niissä on myös tunnistamattomia henkilöitä, käykääpä katsomassa tämän linkin kautta. Kuvat isonevat kun niitä klikkaa, samalla tulevat kuvatekstit näkyviin.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 61 Vänttilä, 66 Käärmekangas | Avainsanoina | 1 kommentti

Pellonpää – Vänttilän torppa

Olenpa näköjään kirjoittanut jo kaksi vuotta sitten tarinaa Pellonpäästä, Vänttilän mäkituvasta/torpasta. En ole muistanut laittaa siitä mainintaa etusivulle, joten nytpä tulee. Torppari Juho Juhonpoika Holappa oli lähtöisin Holapasta no 51, jonne suku oli tullut Ähkysestä no 37. Aivan alkuperäisiä ähkysläisiä eivät hekään olleet vaan olivat Poutiaisia Utajärven Niskankylältä. Torpparin jälkeläiset muuttivat aikoinaan Amerikkaan – kuten kuvan mieskin. Torpasta ja sen asukkaista voit lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä, 61 Vänttilä - Pellonpää | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Heinäntekomuistoja – osa 1

Pyysimme lukijoiltamme muisteluja entisajan heinänteosta – ajalta ennen paalaimia. Vastauksia saatiin – kiitokset kaikille niitä lähettäneille! Julkaisemme tarinat kahdessa osassa – ja samalla toivomme, että ne heinäpoudat alkavat aivan heti – on niitä jo odotettukin…

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 37 Ähkynen, 61 Vänttilä, 66 Käärmekangas | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ovatko perinneperennat hävinneet Laitasaaresta?

Vieläkö Laitasaaren pihoissa kasvaa vanhoja perinnekasveja? Muistatko, mitä kasveja kotitalosi tai naapurin pihamaalla kasvoi sinun lapsuudessasi? Itse näen haaveissani Vänttilän pihan täynnä vanhoja maatiaisperennoja pursuavia kukkapenkkejä, mutta on tuo meikäläisen viherpeukalo sattunut melko keskelle kämmentä. Olisi silti mukavaa saada toistaiseksi vaatimattomiin kukkapenkkeihin ainakin jokunen perennakanta, jonka tiedetään kasvaneen Laitasaaressa vähintään 50-luvulta alkaen. Kulleroa (Trollius europaeus), joka kuvassa kukkii Aittalan pihassa, olen saanut luvan siirtää meidän pihan puolelle.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä | Avainsanoina | 5 kommenttia

Tulvia ennen ja nyt

Tämän kevään tulvahuippu lienee lähellä, ainakin jos Vänttilänojan tulvimisesta jotain voi päätellä. Minulla on kokemusta vasta muutamasta kevättulvasta Mettäperällä, mutta tänä vuonna vesi on purossa korkeimmillaan ”naismuistiin”. Ennen Oulujoen kahlitsemista ovat tulvat tietysti olleet ihan toista luokkaa Laitasaaressakin, eivätkä ainoastaan jäiden lähdön aikaan. Esimerkiksi heinäkuussa 1859 oli Oulun Wiikko-Sanomien ”yleisönosastokirjoituksen” mukaan ennätyksellinen kesätulva: Samasta pitäjästä Kosulan kylästä kirjoittaa toinen lähettäjä, Pekka-poika, että niin isoa tulwaa kun tänä kesänä on ollu ei muisteta ennen olleen. Kun ruwettiin ohran tekoon ja sontia hajotettiin, niin tulwa nousi pellolle, ettei näkynyt kun wähän sontaläjäin ja tunkioin päitä. Kolme taloakin oli weden tähden saaressa, niin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 22 Koistila, 61 Vänttilä | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Lappalaisten pikavisiitti Vänttilässä

Vänttilän uudistilan verovapauden päätyttyä vuonna 1804 oli elannon saaminen Mettäperällä tiukassa. Vuonna 1808 Perttu Pertunpoika Lappalainen eli Ritola (s. 1781) asui kahden alaikäisen sisaruksensa kanssa talossa vajaat puoli vuotta. Sain selville, että Perttu sisaruksineen muutti Vänttilään Oulunsuun Ritolan talosta keväällä 1808. Rippikirjassa kerrotaan, että he muuttivat samana vuonna Lumijoelle. Sen jälkeen jäljet häviävät, kunnes Perttu löytyy Revonlahden rippikirjasta. Hän on naimisissa Maria Antintyttären kanssa ja rippikirjassa on maininta, että he olisivat muuttaneet Kuusamosta vuonna 1812. Ne tiedot, jotka olen Pertusta toistaiseksi saanut selville, löytyvät Vänttilän asukkaiden vaiheita -sivulta.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä | Avainsanoina | 1 kommentti

Vänttilän Klaaran aiemmista vaiheista

Vänttilän ensimmäisen emännän oli tarkoitus olla Haatajan Kallen vaimo Vappu Sakarintytär Määttä, mutta tämä ehti kuolla ennen kuin Kalle sai luvan alkaa raivata uudistilaa Mettäperälle. Niinpä ensimmäinen emäntä olikin Klaara Ollintytär Flink. Klaaran aiempien vaiheiden selvittäminen ei ollutkaan ihan helppoa. Oletin, että Flink olisi sotilasnimi ja peräisin hänen edelliseltä aviomieheltään. Mm. Oulunsuusta löytyi Flink-niminen sotilastorppa mutta siinä asuva perhe ei ollut oikea. Selasin kuitenkin Oulunsuun rippikirjaa ja törmäsin sattumalta Erkkolan ja Kurkelan taloissa Klaaraan ja hänen ensimmäiseen mieheensä Pekka Kärkkäiseen (kuva alla). Pekan edeltävistä vaiheista en ole löytänyt mitään tietoa.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Vänttilän perustajan jäljillä

Vänttilän perustajan etsiminen alkoi rippikirjojen selaamisella. Tuolloisen tavan mukaan talon nimi otettiin käyttöön sukunimenä, eikä aiempaa sukunimeä välttämättä mainittu. Alla olevan rippikirjan sivun alalaidassa on lueteltu Vänttilän talon asukkaat.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Vänttilän asukasluettelon päivitystä

Päivitin muutaman isännän ja emännän Vänttilän asukasluetteloon, joka nyt kattaa suurimman osan talon historiaa. Tuoreimmasta päästä isäntäväkeä ei luettelossa ole, sillä heiltä ei ole kysytty lupaa. Tarkennuksia vuosilukuihin ym. pitää tehdä vielä vanhempaankin päähän. Toistaiseksi en meinannut listata muita asukkaita, se urakka saa odottaa vuoroaan. Sen sijaan Vänttilän torpan, Pellonpään isäntäväkeä olisi tarkoitus tännekin listata. Torpan historiasta pitäisi muutenkin hankkia lisätietoa, tietysti suullisesta perimätiedosta aloittaen.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä | Avainsanoina , | Jätä kommentti