Aihearkisto: 60 Ontero

Myrskyä päin – runo Merikoskesta

Öistä lauluas, kuohujes säveltä unhoita en, Merikoski! Tarujas, kuunteli soitin mieleni yhäti uusia: kuohuja, pauhua, värejä, sointuja vireitä tunnelmiin sain kuohulaulussa kosken. Niitä lennätti puhaltava tuuli hulmuvin harjoin mereltä ryntäävä, Pohjan lahdelta. Mutta mieleni vihurituuli vain elämää ja vapautta vaati se kaikelle kahlehditulle… Itkua ihmisen kuunteli hiljeten. Rynnätä tahtoi myrskyä päin! Ja laulaa se tahtoi niin kuin kahleille ärjyvä, vapautta huutava ryöppyävä Merikoski kevätyönä pauhaa. – Salli Lund (Virta vierii, 1971)

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Naisten päivä

Naisten päivä. Keväimen kättely. Auringon tervehdys. Valoa, sineä, säteilyä. Oli pitkä ja harmaa talvi. Sinä hymyilet. Silmäsi syttyvät kun on Sinun päiväsi. Naisten päivä. Onnitteluja. Iloa! Se on hyvä. Ilo ja onni ovat elämää. Osa päiviämme. Mutta etkö juuri vain muistellut, kaivannut… Sekin on hyvä. Kaipaus on elämää ja muistaminen. Tärkeää varsinkin erikoisina päivinä. –   Auringon laskua viimesuvista vesillä liikkuessasi tai säveltäkö mielesi pohjimmaista tapailit… Ehkäpä kangasteli pari riviä runoa kauan luetusta esseestä… Miten se kuuluikaan: Käsiä, suonikkaita, työssä rustottuneita naisten käsiä yli meren meurujen ja vuorten harjanteiden ojentuvat Sinua kohti tuskien takaa, veren ja kyynelten läpi. Mustia, valkoisia, keltaisia … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Karjalaisäidin kehtolaulu

Uinu humussa hongiston lienny lipleessä haaviston. Ilta aaltoja uuvuttaa uni ulkona uurastaa: Soutaa sorsia salmien kokoo poikia sotkien. Kaislat kahunsa hiljentää lumme valkea väsähtää. Tuuli poikansa nuorimman lännen leppeän herkimmän kutsui yölliseen uinailuun luonnon valtavan kuunteluun. Nuku valohon keväimen uinu lempehen sydänten. Nuottarannalta taattos saa armas laulaen odottaa. – Salli Lund, teoksesta Runon tupa, 1947-1948

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Testamentti

Tule tyttöni majaani. Aukaise sinervä uksi; Saaos salvoni sisälle runopirtin perimmälle pitkän mietepenkin päähän unen uunien kupeelle. Ota vuosia mukaasi! Päivät hellät ja hämärät, kuut ja viikot kainaloosi. Saatan istumasijoilles. Katso sillä silmälläsi joll on ennenkin eläjät meitä ennen matkannehet laulun miehet, runon naiset nähnehet näkyä monta elämästä uudemmasta muuttuvasta, nousevasta. Päivän lauluja hyviä kuntoa Kalevan kansan helkyttivät heinäkengät. Niinpähän sinäkin laula. Kerro maasi kauneutta soita ihmisen iloja, murehia mennehiä muista hellästi hyräillen. Katso pilvien perille, siksi siell on sinisillat aatosuoman vartijat etteivät matelis maassa turhuuksissa tuppuroisi. Minkä laulat – ne tosia – hyvän mielen helke yllä kevään kelloja heläytä, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Uudenvuoden yö

Köyry männyn oksa lumen siiven alla, yllä sinitaivas maalla valkealla. Hiljaisuuden hymni ympärillä on. Soiva uuden vuoden kuva sanaton sitoo toivoon koko ihmiskunnan kanssa, että sukupolvet eläis aikojansa uutta rauhan vuotta vaiheittain, vihan okaat juurineen pois kitkis eikä ihmisveli toisen tähden itkis. Hyväntahdon mieli jokapäivän työssä. Luonnonrauhan hymni uudenvuoden yössä. – Salli Lund, 1969 P.S. Runo on julkaistu myös nimellä Kinos Oksalla. Toni Edelmann on säveltänyt runon ja Harri Saksala sen laulaa. Löytäisikö joku maininnan tästä äänitteestä jostakin, tai peräti itse äänitteen? Hyvää Uutta Vuotta 2016!

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | 1 kommentti

Eräs merkillinen tositapaus Oulujoella v. 1894

Vaikkakin tämän vaatimattoman kertomuksen yleissävy onkin hiukan surullinen, niin voi sen kuka tahansa lukea keveällä mielellä, sillä se päättyy jotakuinkin onnellisesti. Kertomus on oikeastaan omistettu etupäässä n.k. ”sunnuntaimetsästäjille”, joiden kunniaa ja itsetuntoa se kylläkin voi jossain määrin loukata, mutta toiselta puolen, sillä on myös lievästi moraalinenkin sivutarkoitus.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 60 Ontero | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Maria Laukka – Nuorisolle (18.9.1927)

Nuoriso näyttää yhä enemmän jäävän oman onnensa nojaan. Vanhempi väki ei tahdo heitä ymmärtää. Elämänsä varrella saavutettujen kokemustensa perusteella heillä on vakavammat käsitykset kuin kokemattomalla nuorisolla. Siitä ehkä johtuu, että he tahtoisivat saada nuorisonkin vakavaksi ja menevät vaatimuksissaan niin pitkälle, että tuomitsevat kaiken nuorison toiminnan ja vetäytyvät syrjään. Onpa paikkakuntia, joilla vanhat muodostavat suljetun piirin ja jos nuorisoa sattuu sinne eksymään, on heillä ankarat nuhdesaarnat valmiina, mutta ei mitään rakkaudella annettuja neuvon sanoja. Vanhat ovat saaneet sellaisen epäihanteellisen käsityksen, että ihmiselle riittää sellainen toiminta, mikä on välttämätöntä aineellisen toimeentulon hankkimiseksi. Kun tekee työnsä, syö ja lepää tarpeeksi, muuta ei muka … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero, yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Myöhäinen

Myöhäinen kanerva pohjoisen maan elokuun iltoina herää. Aukaisee kuutamoon katseltavaa, yölliseen hopeaan kiedottavaa kun ruusut ja lemmikit lepää. Sinikellot häipyivät vaieten. Saloilla kanerva helää. Saattaneet kuunnella vain hiljeten hymniä vienoa kanervien. Muistumat muistojaan kerää. Hyvänolon tunteita tajuusi saat, elämä kiehtoen kutsuu nyt taas: Salojen kanerva helää. – Salli Lund, 1970

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Puhe äitien päivänä 8.5.1927

Hyvät kuulijat! Tänään vietetään koko maassamme äitien päivää. Tämä päivä on omistettu äideille ja heidän suuriarvoiselle tehtävälleen. Me myöskin olemme järjestäneet vaatimattoman juhlan palauttaaksemme muistiin äidin tehtävän tärkeyttä ja herättääksemme sille enemmän ymmärtämystä ja tunnustusta kuin jokapäiväisessä elämässä on tapana. Ja kumminkin, jos kenenkään tehtävä on tärkeä, ja vastuunalainen, on se juuri äidin. Voikohan ihmiskieli lausua jotain toista sanaa, mikä sointuisi niin kauniilta ja olisi täynnä arvaamatonta rakkautta ja hellyyttä ja mikä sisältäisi niin monia muistoja, kuin juuri äidin nimi? Mahtaneeko olla niin kovaa sydäntä, niin syntien tahraamaa mieltä, mikä ei sulaisi äidin muiston ääressä?

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero, yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Elämänkertani

Lauloi kauloi elämän laine vaahtoa viskoi, kaarnoja kietoi kalliorannalle roiskutellen. Tuulin tuiversi aalloilla uhkasi vihojen vihmoja viuhutellen. Jylisi, iski ja löi salamoita. Vastatuulessa kiskoen soudin huovaten, hinaten, kuitenkin voitin. Koivikkolehdonkin rannalle soitin tuohitorvella. Enpä moiti. Taakseni katsoen ylpeilen noista. Eteeni katsoen yhäti toistan: päivänhuilua kerran soitan. – Salli Lund, 1950

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti