Aihearkisto: 6 Tihinen

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Vuonna 1931 aloitettiin tukkien irtouitto, jolloin kaikkien puutavarayhtiöitten tukit olivat sekaisin. Tämä vaati Ouluun tukkien erottelun eri yhtiöitten kesken. Jokaisella puutavarayhtiöllä oli omat merkit tukkien ja pöllien päissä, joista ne osattiin tunnistaa. Parhaimpana kesänä uitettiin 1 700 000 tukkia! 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Rohkea heinävaras

Muhoksella Laitasaaren kylässä on viime kuun lopussa Tihilän talon kartanoladosta yhdeksänä yönä heiniä varastettu. Varas ei ole liikkunut hevosen keralla, vaan säkillä ja takkavitalla ja miten milloinkin lienee niitä vienyt. Ladon ovea on yön ajaksi koetettu lujaa naulata ja pitää vahtia kartanon seudussa, vaan ei se ole mitään auttanut.

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Puumerkit vuodelta 1830

Vuoden 1830 henkikirjaan ovat pitäjän nokkamiehet piirtäneet pukstaavinsa: 1 rivi: kirkon kuudennusmies Anders Keinänen Utajärven Juorkunasta sekä kihlakunnan lautamiehet Philipp Taivall Sanginkylästä, Jacob Seppänen Ahmakselta ja Anders Kallio Utajärvenkylästä rivi: Bertill Hardicka, Matts Laucka, Matts Wallkonen ja Henrik Karrhu Laitasaaresta rivi: kihlakunnan lautamies Abram Kosunen Laitasaaresta, Sanginkylästä Johan Kärppä rivi: Ahmakselta Samuel Kolehmainen, Muhoskylästä Abram Henttula ja Johan Kuckonen rivi: kuudennusmies Hans Tihinen Laitasaaresta ja kruununtilallinen Anders Myllyranda Niskalta rivi: verotalonpojat Johan Pyykkö Ahmakselta, Anders Korrhonen Utajärvenkylästä ja Johan Pellkonen Sotkalta Puumerkki (ruots. bomärke) on omistajaa tai asianosaista osoittava merkki, jota kirjoitustaidottomat ovat käyttäneet nimikirjoituksena tai allekirjoituksena.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 24 Laukka, 39 Koivikko, 6 Tihinen, 7 Karhu | Avainsanoina | Jätä kommentti

Tihisen no 6 kauppakirja 10.1.1847

Tunnistatko kuvan henkilöitä? Klikkaa kuvaa! Laitasaaren Tihinen no 6 on ollut yhtäjaksoisesti saman suvun hallussa vuodesta 1847 lähtien eli yhteensä 167 vuotta (2014). Kuvassa oleva Hans Tihisen perhe on allamainitun Vänttilästä Tihiseen tulleen isännän jälkipolvia. Muhoksen talvikäräjät 11.3.1847, 7§ Aappo Aaponpoika Vänttilä anoi lainkiinnitystä puoleen osaan 11/48 manttaalin verotalo Tihisestä no 6 Muhoksen Laitasaaren kylässä eli 11/24 manttaalia ja jätti 12 kopeekkaa leimamaksua paperista, jossa oli seuraava kauppakirja:

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Erkki Tihinen maksoi Suomen suurinta sotilaanpalkkaa 1675

Erkki Tihinen Laitasaaresta (talosta Tihinen no 6) saapui vuonna 1675 Oulun pitäjän kesäkäräjille valittamaan, kuinka hänen oli pitänyt joku aika sitten palkata 1/2 manttaalin tilansa puolesta sotilas. Sotilas oli nimeltään Albrecht Hansson, ja koska silloin oli ollut suuri pula palkatuista sotilaista, hän oli joutunut antamaan palkkaa 550 kuparitaalaria. Albrecht oli heti pestauksen jälkeen viety Tanskaan. Kun hän tuli sieltä takaisin, niin Kajaanissa ja Savossa ollessaan hän varasteli, minkä vuoksi hän joutui vankilaan sekä Kajaanissa että Oulussa ja tuomittiin kujanjuoksuun. Kujanjuoksu on useissa maissa käytetty ankara rangaistusmuoto, jossa tuomitun piti juosta kahden raipoilla tai kartuilla heitä lyövän miesrivin välissä. Kujanjuoksua käytettiin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Tihinen no 6 historia

Tämän tilan kohdalla ei voi kehua, että olipa mukavaa ja olipa helppoa! Ehei, melko hikinen puserrus kaiken kaikkiaan, sen verran kiemuraiset olivat tilan asujaimistojen liikkeet aina 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Paljon samannimisiä ihmisiä ja epäselviä patronyymejä – otapa niistä sitten tolkkua! Tihisen historian kirjoittaminen oli pysähdyksissä koko kesän ajan, en ehtinyt saati jaksanut paneutua siihen ollenkaan. Historia on koottu useamman henkilön tutkimuksista – Pekka Karppilan, Raimo Rannan ja Ritva Nygrenin – sekä omistani. Kiitos ahkerille avustajillemme jälleen! Tällainen siitä tuli ja aavistelen, että tätä vielä vähän viilaillaan – tai sitten ei :-) P.S. Kuten huomaatte, kuvia ei Tihisestä tai talon asukkaista … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina | 1 kommentti

Oulujoella sattunutta

Joki on laitasaarelaisille ollut aina tärkeä elementti – se on sekä antanut että ottanut. Ylläolevassa kuvassa naarataan hukkuneita. Kuva on Martti Kesäniemen ottama – tiedätkö tapauksen? Joulukuussa 1929 Toini Emilia Kinnunen (s. 28.7.1908, herastuomari Aappo Kinnusen tytär Hyrkistä no 12) oli kahden muun naisen kanssa ylittämässä Oulujokea kun vene kaatui. Martta Keinänen ja karjatalousassistentti Mari Saikkonen hukkuivat. Toini itse pelastui uimalla.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 38 Inkala, 6 Tihinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Heinäntekomuistoja – osa 2

Jatkoa heinäntekomuisteluihin – käärmeet tuntuivat olleen heinämiesten haittona useallakin pellolla!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siltala, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 39 Koivikko, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Mitä jätti jälkeensä vänrikki Marander?

Hakkarilan sotilaspuustellissa asuva vänrikki Fredric Marander kuoli noin 61-vuotiaana leskenä hökätautiin eli pahemman sortin lentsuun. Vainajan jälkeen pidettiin asianmukainen perukirjoitus. Vuonna 1771 elokuun 14 päivänä saapuivat selvitysmiehet Tihilän taloon Laitasaaren kylään Muhoksen pastoraattiin merkitäkseen siellä muistiin ja arvioidakseen saman vuoden toukokuun 29. päivänä kuolleen vänrikki herra Friedr. Hendric Maranderin jäämistön. Edesmenneeltä ei jäänyt muita rintaperillisiä, kuin avioliiton ulkopuolella syntynyt 13. ikävuodella oleva Susanna Sophia –niminen tytär, jonka etua valvomaan holhoojaksi tuli Oulunsuun kylästä perintötilallinen Iisakki Perttunen, Susanna Sophian tädin mies. Holhoojan sekä useiden velallisten läsnä ollessa ilmoitettiin omaisuus, josta tässä poimintoja.

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 6 Tihinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Isoviha Laitasaaressa

Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.09.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.09.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia