Aihearkisto: 53 Vauhkola

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – kummituksia ja muita (osa 4)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Tässä viimeinen osa muistelmista. Kiitokset Ristolle ja Pentille! Joen ylitys oli siihen aikaan erikoista touhua. Joki oli täynnä tukkeja ja niitä piti väistellä ja ohjailla. Puomit oli mm. Malurin kohdalla. Oulujoessa uitiin eikä vesi tuntunut kylmältä. Seurojentalon kohdalla oli loivaa rantaa ja pitkät hiekkasärkät keskellä, siis Yrjänän vastarannalla. Joen yli uitiin monta kertaa. Heinänteon jälkeen illalla mentiin uimaan. Malurin uimapaikkaa sanottiin ruplankukkaroksi. Siinä paikassa oli oja ja syvänne. Jossakin oli ryöstetty pankki tai meijeri ja rosvo saatiin kiinni. Siinä tilanteessa ryöstäjä heitti rahat syvänteeseen.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 22 Koistila, 53 Vauhkola, 54 Halonen | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia

Vauhkolan isäntä muistelee – vanhat esineet (osa 3)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Vanhoja esineitä on meillä toistasataa. Vaimo jo kyllästyi niihin, piti viedä osa traktoritalliin, osa niistä on vanhalla puolella. Aikoivat hakea osan kotiseutumuseoon, vaan eivätpä ole vielä ehtineet. Asuintalossa on myös komea Amerikanarkku, sen toivat Mertaniemen veljekset Suomeen palatessaan. Löytyy mm. riihivarsta vuodelta 1903, puukolla on tehty vuosiluku. Miten sitä käytettiinkään? Puinnista ajettiin ensin lyhteet riiheen. Osa laitettiin orsille, osa lattialle pystyyn. Riihi lämmitettiin ja kuivaneet lyhteet lyötiin seinään, enimmät jyvät pois. Sitten lyhteet levitettiin lattialle ja niitä mätkittiin varstalla. Ensimmäiseksi otettiin oljet pois madrassitarpeisiin, sitten jyvät lajiteltiin rusamasiinalla sekä säkitettiin. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 53 Vauhkola | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – urheilua (osa 2)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Vielä kaksi mielenkiintoista artikkelia tulossa tämän jälkeen! Sitä tuli urheiltua, keskimatkoja juoksin. Juoksua ei varsinaisesti reenattu eikä lenkkeilty, juostiin vaan ilolla. Keväällä kun maantiet alkoivat sulaa ruvettiin juoksemaan. Rautatietä myöten oli myös hyvä hipsutella koska se suli aiemmin kuin maantie – radalla käytettiin tuolloin hiekkaa eikä sepeliä kuten nyt. Juoksuharrastusta ei katsottu oikein hyvällä. Mitä ne aikaiset miehet leekaa, sanottiin. Työnteko se oli tärkein ja antoi kuntoa.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 36 Kauppi, 38 Inkala, 44 Arola, 53 Vauhkola | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – sota-aikaa (osa 1)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Ohessa ensimmäinen osa artikkelisarjasta. Suuret kiitokset Pentille, kun ehdit haastattelemaan ja Ristolle mukavista muisteluista! Edessä vasemmalla Riston sodassa kaatunut veli Mauri – klikkaa kuvaa isommaksi. Tunnistatteko muita? Hangaskankaalla oli raiteilla sota-aikana saksalaisten tavaravaunuja, niitä oli toista sataa. Sieltä poikasena haettiin panoksia ja muuta. Oli vehnäjauhoja, suklaata – ja suksiakin! Valoraketeista otettiin ruutia ja sytytettiin palamaan. Savupommeja myös kokeiltiin. Vähään aikaan ei näkynyt mitään, niin tehokas se oli. Oli hyvä tuuri meillä kun tykinhylsyn nalleja räjäytettiin Tuvan (entinen Nuorisoseuran talo, tuhoutui tulipalossa 3.1.1969) portailla heittämällä kiviä päälle, eikä sattunut pahempaa.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 53 Vauhkola, 74 Saunakangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Vauhkola no 53 historia

Jouko Vahtolan mukaan Vauhkolan historia alkaisi 1750-luvulla. Kuitenkin vasta 1773 tila tulee näkyviin henkikirjoihin. Tuolloin asukkaana oli Pekka Lämsä (s. 1738) vaimoineen ja vanhempineen. Vauhkolan tilan isännät vaihtuvat melkoisen usein ja pysyvää isäntää ei oikein tilalle löytynyt. Tila velkaantuikin oululaisille porvareille ja vielä vuonna 1808 tila oli Petreliuksen lesken Valpurin omistuksessa. Monien vaiheiden jälkeen myös Vauhkolassa tapahtui isännän ja tilojen vaihto, kun Kustaa Karvonen muutti Halosesta no 54 Vauhkolaan. Sittemmin hänen vävynsä Niilo Nikkilä osti tilan, mutta muutti sitten Haloseen perheineen.

Tallennettu kategorioihin 53 Vauhkola | Avainsanoina | Jätä kommentti