Aihearkisto: 47 Halkovaara

Elämää Viinikassa

Reijo Kiira on haastatellut Kirsti Öröä (o.s. Kauppi) ja tämä kirjoitus liittyy Reijon tekemään sukututkimukseen. Reijo on Viinikan tyttären Maria Gustava Axelintytär Löthmanin ja tämän puolison, kruununnimismies Eric Kockin jälkeläisiä. Kirsti omistaa nykyisin Korilan eli Halkovaaran no 47. Viinikan no 8 omistajat ovat Yrjön veljen Aaro Kaupin jälkeläisiä eli Kirstin serkkuja. Kirsti syntyi Viinikan tilalla. Hänen isänsä Yrjö Kauppi ansaitsi elantonsa liikemiehenä Oulussa, jonne perhe muutti Kirstin ollessa seitsemän vuoden ikäinen. Oulussa hän kävi myös koulunsa. Kaikki kesät Kirsti vietti Muhoksella Viinikassa, jolloin perhe muutti Korilaan. Luonnonkauniit maisemat, Oulujoki varsinkin, jäi lapsuusajasta erityisesti mieleen. Kesäisin kaikki ottivat osaa talon töihin, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Eräs sammunut pohjalainen sukuhaara

Eilinen sanomalehti tiesi kertoa, että Muhoksella on kuollut ent. opettaja Johan Zachris Cajaner. Häneen, tähän mielivikaiseen, sammui miespuolelta kokonainen sukuhaara; naispuolelta on sitä vielä elossa muutamia jäseniä ja jatkuu muissa suvuissa. Cajaner-suku on oikeammiten sukuhaara vanhasta, laajasta ja paljon varsinkin Pohjanmaalla vaikuttaneesta Cajanus-suvusta, jonka eräs haara kantaa myös Cajan nimeä. Sukumuistojen mukaan suku polveutuisi jo aikoja sitten sammuneesta Hevonpää– eli Gyllenhjerta-nimisestä Suomen aatelisesta suvusta, josta syystä useat suvun jäsenet ovat piirrättäneet sinettiinsä kruunatun sydämmenkuvan (Gyllenhjerta suomeksi: kullattu sydän).

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kappalaisen kivi

Leskelän Kalevi soitti erikoisesta kivilöydöstä Korilanmäeltä ja sehän poiki tämän ja vielä toisenkin mielenkiintoisen artikkelin! Kiitos Kaleville ja Elsille jonka ottama kuva on alla. Sedens fuit in ora lapidis insculpti et adlatus hoc saepe I. Z. Cajaner 1890, sacallanus in Muhos 1829-1873. Tyrnävän tien varressa, omakotitalon pihassa on kivi, jossa on latinankielistä kirjoitusta. Yli kolme metriä leveään kiveen on kirjoitettu teksti (yllä), mikä on vapaasti suomennettuna Tämän kiven reunalla on istunut ja tänne usein tullut I. Z. Cajaner 1890, Muhoksen kappalainen v. 1829-1873.

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Halkovaara no 47 historia

Pekka Karppila, uskollinen avustajamme sivustolla, kokosi Halkovaaran no 47 historiaa. Tila on perustettu 1760-luvun lopulla. Itse kirjoittelin tilalla asuneista kappalaisista pienet pätkät ja satuinpa kuvaamaan heidän sukunsa hautakiviäkin Muhoksen Kirkkosaaressa valokuvausreissulla vuonna 2012. Halkovaaraa sanotaan myös Korilaksi – nimi Korivaara on varmasti monelle muhoslaiselle tuttu. Samoin kuin kaksi tiilitehdasta (Muhoksen Tiilitehdas ja Soson Tiili) jotka sijaitsivat samalla tilalla. 1950-luvun karttakuvassa näkyy myös turkistarha – sen omistivat Kaupit. Kuinka kauan tarha oli toiminnassa, siitä ei ole meillä tietoa.

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kaisa Heikkinen – Rukoushuoneen perustaja

Laitasaaren Rukoushuoneen 80-vuotisjuhlapuhe julkaistiin aiemmin täällä. Tässä artikkelissa käymme läpi rukoushuoneen perustajan, Kaisa Heikkisen taustoja, perhettä ja vaiherikasta elämää arkistotietojen valossa. Tietojen haussa on merkittävästi avustanut Ritva Nygrén – kiitokset Ritvalle! Kaisa Heikkinen syntyi kaksosena Ristijärvellä torppari Kalle Heikkisen perheeseen. Hänet kastettiin nimellä Agneta Kaisa – myöhemmin dokumenteissa myös Aune Kaisa. Tässä kirjoituksessa käytän nimeä Kaisa, jolla laitasaarelaisetkin häntä kutsuivat.

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 20 Sieppo, 47 Halkovaara, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren mamselli- ja herraskoulu

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Suvivirret on laulettu, nuoriso ja lapset kirmaavat juoksujalkaa kesälomalle. Tänään on sopiva päivä kertoa Laitasaaressa toimineista parista erikoisesta koulusta. Yllä oleva kuva on Rahkolan albumista. Tunnistaako kukaan kuvassa olevat henkilöt, ovatko Snellmaneja?

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 47 Halkovaara, 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Pikakuvia Kajaanin matkalta

Oulun kirkon torninkello lyödä paukutteli kahtatoista päivällä keskiviikkona elok. 20 pnä (1890), kun Kajaanin tullista ajaa karautimme Muhokseen menevälle tielle. Aikomus oli matkustaa Vaalan kautta Kajaaniin.  Maantie kulkee pitkin Oulujoen viljavaa laaksoa, Oulujoki vilkkuu tuo tuostakin vasemmalla kädellä. Hyvin on viljelty Oulujoen laakso, nuo vaalean kellervät ohra- ja ruisvainiot, sekä vihannat nurmikentät todistavat että maanviljelys on jo jotenkin hyvällä kannalla Oulujoen varrella. Vainioilla näki miestä naista kilvan hyörivän elonleikkuuhommissa. Rukiin leikkuu oli jo loppumaisillaan useammassa talossa ja jopa ohrankin sekä kauran leikkuu oli hyvässä määrässä.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 47 Halkovaara, 50 Puujalka | Avainsanoina , , , | 4 kommenttia

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti