Aihearkisto: 42 Kopsa

Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnän (s. 4.8.1871 Kärnä no 1) suvun varhaisin mieslinjan kautta tunnettu sukunimi on Karhu. Suvun edustaja Matti Paavalinpoika Karhu (s. 1766 Puolanka Väyrylänkylä Hyttilä) – Juho Kärnän isoisän isä – muutti Puolangalta Muhoksen Laitasaareen Laukan no 24 taloon vävyksi vuonna 1792. Samalla hän ylitti rajan, jonka länsipuolella uusi isäntä otti sukunimekseen uuden tilansa nimen eli Laukan. Matti oli pitkäaikainen lautamies ja herastuomari, minkä arvon saattoi saada pisimpään käräjäkunnan istuvista lautamiehistä tehtävässään toiminut. Hän oli myös Laitasaaren arvostetuimman luottamustoimen, kylän lohipadon isännyyden haltija. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Matti sai juopuneena olosta kaksinkertaisen rangaistuksen. Sen sai herastuomari sovittaa todennäköisesti istumalla kahtena … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 24 Laukka, 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muhoksen kunnanvaltuuston kokous 16.11.1930

Sattuipa melkein päivälleen tämä – kuva on otettu 83 vuotta sitten. Nyt (10.3.2021) on kaikki kuvan henkilöt vihdoin tunnistettu. Klikkaa kuvaa isommaksi. Takarivi vas. Frans Puhakka – hänet tunnistin viimeisenä tämän artikkelin perusteella, Oskari Rahko Hakalasta no 36:3, Hannes Heikkinen Yli-Karhusta no 7, Jaakko Kinnunen Hyrkistä no 12 vieressään oikealla Viljami Laukka Onterosta no 60 lohkotusta Kanervasta.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 15 Huovinen, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 38 Inkala - Apaja, 42 Kopsa, 7 Karhu | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Lumiaisen akan kohtalo

Lumiaisen talon rauniot – tarina Lumiaisen akasta löytyi Kirjastovirman sivuilta. Lisäämme sen tännekin, koska käsittelee kyläämme. Oli Muhoksella Lumiaisten talo pienoisen pitkänkapean Lumiaisjärven rannalla, Oulujoen pohjoispuolella. Elipä talossa emäntä, aika kielevä akka, jonka rajantakaisetkin retkeläiset rauhantoimissa kulkiessaan olivat tulleet tuntemaan. Kai olivat monta kertaa hänen kanssaan suukopua pitäneet. Mutta kun vihan aika tuli ja vainolaisten nähtiin taloon ryntäävän, mentiin piiloon kuka kunnekkin ennätti. Emäntä hädissään syöksähti sillan alle nauriskuoppaan, ”Jotta täällä mä kai säilyn, kun vallan hiljaa olen”. Vainolaiset ennättivät tupaan ja keskenään muistelivat: ”Tässä talossahan se oli ennen kielas akka, mutta mihinkäs se nyt on joutunut?”  Akkapas ei malttanutkaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Isoviha Laitasaaressa

Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.9.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.9.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia