Aihearkisto: 42 Kopsa

Rajuilma Laitasaaressa 1772

Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 30 Kokko, 31 Kontu, 32 Pienihuovinen, 4 Hämälä, 40 Kähkönen, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kuvanveistäjä Martti Tarvainen

Martti Kustaa Juhonpoika Tarvainen (6. elokuuta 1897 Pieksämäki – 2. marraskuuta 1985 Oulu) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari. Tarvainen opiskeli vuosina 1915–17 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja vuosina 1924–25 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Martti Tarvaisen perhe eli vanhemmat ja sisarukset muuttivat Laitasaareen Pieksämäeltä 1900-luvun alussa. Asuivat Kopsassa no 42 sekä Martti itse myöhemmin avioiduttuaan isänsä aikoinaan hankkimassa Hämälän no 4 talossa.

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kopsan isäntä Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnässä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä. Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt huomionsa Kopsan no 42 talon tyttäreen Liisa Keräseen (s. 2.1.1872). Tätä kiinnostusta Liisaan pidetään Juhon Laitasaareen paluun perimmäisenä syynä.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kopsan emäntä Liisa Kärnä (o.s. Keränen)

Liisa Kärnän (o.s. Keränen, s. 2.1.1872 Kopsa 42) suvun alkuperäinen mieslinjan mukainen sukunimi on ollut Pädz. Tämä todennäköisesti saksalaisesta sotilaasta lähtenyt suku asettui Pohjois-Pohjanmaalle 1600-luvulla. Toinen teoria kertoo nimen olevan slaavilaisperäinen. 1 Jokatapauksessa vierasperäinen sukunimi Pädz muuttui kirkkoherrojen merkinnöissä aluksi muotoon Petz, sittemmin muotoon Päts ja lopuksi muotoon Pähti. Laitasaaren Kopsaan no 42 suku muutti vuonna 1833. Silloin talon nimenä oli Keränen, ja länsisuomalaisen perinteen mukaan Kempeleestä Muhokselle muuttanut Simo Simonpoika Pähti (Simuna, s. 28.8.1790 Kempele) vaihtoi sukunimensä Keräseksi. Tämä sukunimi säilyi suvulla siitä huolimatta, että Simo Pähti parisen vuotta ennen kuolemaansa n. vuonna 1860 palautti talon nimeksi sen vanhan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 54 Halonen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kopsa no 42 historia

Kopsan no 42 tilan historian kokoaminen on aloitettu jo lähes kaksi vuotta sitten. Pikkuhiljaa tietoja on täydennetty useammankin henkilön voimin – jälleen oiva esimerkki yhteistyöstä tilan asujaimiston selvittelyssä. Erikoiskiitokset Veikko (Maunonpoika) Kärnälle sekä Risto (Erkinpoika) Kärnälle sekä Matti Helevälle, joilta saatiin myös paljon aineistoa ja hienoja vanhoja kuvia. Kuvat viimeistelevät talon tarinan. Kaikkien tietoja lähettäneiden henkilöiden nimet on mainittu Kopsan sivulla.

Tallennettu kategorioihin 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnän (s. 4.8.1871 Kärnässä no 1) suvun varhaisin mieslinjan kautta tunnettu sukunimi on Karhu. Suvun edustaja Matti Paavalinpoika Karhu (s. 1766 Puolanka Väyrylänkylä Hyttilä) – Juho Kärnän isoisän isä – muutti Puolangalta Muhoksen Laitasaareen Laukan no 24 taloon vävyksi vuonna 1792. Samalla hän ylitti rajan, jonka länsipuolella uusi isäntä otti sukunimekseen uuden tilansa nimen eli Laukan. Matti oli pitkäaikainen lautamies ja herastuomari, minkä arvon  saattoi saada pisimpään käräjäkunnan istuvista lautamiehistä tehtävässään toiminut. Hän oli myös Laitasaaren arvostetuimman luottamustoimen, kylän lohipadon isännyyden haltija. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Matti sai juopuneena olosta kaksinkertaisen rangaistuksen. Sen sai herastuomari sovittaa todennäköisesti istumalla kahtena … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 24 Laukka, 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Lumiaisen akan kohtalo

Tämä tarina löytyi Kirjastovirman sivuilta ja lisäämme sen tännekin, koska käsittelee kyläämme. Kuvassa Lumiaisen talon rauniot. Oli Muhoksella Lumiaisten talo pienoisen pitkänkapean Lumiaisjärven rannalla, Oulujoen pohjoispuolella. Elipä talossa emäntä, aika kielevä akka, jonka rajantakaisetkin retkeläiset rauhantoimissa kulkiessaan olivat tulleet tuntemaan. Kai olivat monta kertaa hänen kanssaan suukopua pitäneet. Mutta kun vihan aika tuli ja vainolaisten nähtiin taloon ryntäävän, mentiin piiloon kuka kunnekkin ennätti. Emäntä hädissään syöksähti sillan alle nauriskuoppaan, ”Jotta täällä mä kai säilyn, kun vallan hiljaa olen”. Vainolaiset ennättivät tupaan ja keskenään muistelivat: ”Tässä talossahan se oli ennen kielas akka, mutta mihinkäs se nyt on joutunut?” Akkapas ei malttanutkaan äänettä moista … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , | 4 kommenttia

Isoviha Laitasaaressa

Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.09.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.09.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia