Aihearkisto: 41 Heljä

Kelloseppä Jaakko Kärnä

Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.6.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 16 Isomäättä, 41 Heljä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Maamiehen työt vuonna 1902

Tänä kesänä on sadetta piisannut heinäntekijöille haitallekin asti. Televisiossa on haastateltu useita maanviljelysalan ammattilaisia, tulvien ja muiden satoennusteiden merkeissä. Vuonna 1902 – eli 110 vuotta sitten – oli myös Laitasaaressa vesi haittana ja siitä kirjoitettiin Louhi lehteen marraskuun kuudes päivä seuraavaa:

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , , , | 10 kommenttia

Eläinlääkitystä ennen vanhaan

Kuvan henkilö ja hevonen eivät liity tarinaan Vuonna 1886 Yli-Kosulassa syntynyt Heino Saarela oli muistellut kotikylänsä hevosten ja lehmien parantamista ennen vanhaan. Ei silloin varmasti osattu kuvitellakaan aikaa, jolloin eläinlääkärin voi pirauttaa avuksi kännykällään. Hän tiesi kertoa kahdesta kyläläisestä, joiden puoleen käännyttiin, kun eläin sairastui.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 22 Koistila, 41 Heljä, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Vallesmannin perhe, muistoja Heljästä

Raimo Ranta on koonnut lainauksia Sesse Koiviston romaanista Vallesmannin perhe, joka perustuu hänen isänäitinsä Eufrosyne Tigerin eli Effan ja tämän perheen elämänvaiheisiin. Sesse käytti kirjan lähteinä Effan ja muiden sukulaistensa kirjeitä, sanomalehtileikkeitä ja setänsä Arthurin muistelmia. Kirjassa kerrotaan myös Heliasta ja sen asukkaista. 1 Seppämestari Johan Tiger kirjoittaa pojalleen Fransille 28.4.1881 Oskari on ostanut Muhoxselta Hellin maa eli Helion maan, josta hän maksoi 7000 ja 300 markkaa ja sitä seurasi kaikki maanpäällinen, nimittäin 9 lypsävää lehmää ja muita pikku eläimiä, hevonen ja kaikki maan päälinen möbelein kanssa. Oskar on myynyt meitän vanhan puolen Wilanterille 2000 markasta ja meillä tule muutta Muhoxelle … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina | 1 kommentti

Heljän kolme vuosisataa

Raimo Ranta on kirjoittanut Heljän no 41 vaiheista kolmen vuosisadan ajalta. Hän on käyttänyt lähteinä herkullisia aikalaiskuvauksia, mm. Sesse Koiviston vuonna 1983 kirjoittamaa historiallista romaania Vallesmannin perhe, joka perustuu Koiviston isänäidin Catharina Eufrosyne Ehnqvistin o.s. Tigerin (s. 11.07.1851) tämän perheen elämänvaiheisiin. 1 Samalta ajalta, jota Sesse Koivisto kirjassaan kuvaa, on myös tuntemattoman tekijän piirros upeasta talosta.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Laitasaaren tilojen muodostumisesta

Monella paikkakunnalla kylän asutuksen laajeneminen tapahtuu melkoisen paljon torppien ja mäkitupien muodostumisesta myöhemmin verotiloiksi. Myös toki uudistilojen myötä. Pohjois-Pohjanmaan ja myös Laitasaaren tilat ovat kuitenkin pääosin muodostuneet päätiloja lohkomalla ja halkomalla.Laitasaaren 42:sta tilasta jaettiin uudistiloja niin.  että isojaon valmistuessa v. 1864 oli kylässä jo 78 tilaa. Muistammehan,  että Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen jo 1607. 1

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 11 Rahko, 12 Hyrkki, 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti